Ihminen kuuluu jatkuvasti useampiin ryhmiin. 
Itselleni kaikista merkittävämpiä ryhmiä on perhe, ystäväporukka, koulukaverit, valmennusporukka ja työpaikan työkaverit.

Ryhmätyötilanteet ovat itselleni mielekkäitä ja rakastan työskentelyä muiden ihmisten kanssa. Jotta ryhmä toimii, tulee jokaisen ryhmän jäsenen olla kunnioittavia ja suvaitsevaisia jokaista kanssaihmistä kohtaan. Kaikki meistä tulemme täysin erilaisista lähtökohdista, jonka vuoksi kulttuuri jossa elämme, meille iskostuneet arvot ja ajattelutapamme voi poiketa ääripäihin asti. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen vuorovaikuttaja ja viestijä osaa ja pyrkii ottamaan jokaisen yksilön vastaan ennakkoluulottomasti ja kunnioittavasti. 

Ryhmän muodostamisen aikana usein hivuttaudun johtajan rooliin. Selvitän jokaisen ryhmän jäsenen motiivit, motivaation, taidot sekä ryhmän yhteisen tavoitteen. Onko meidän tavoitteena saada työstä paras mahdollinen arvosana vai haluammeko toimia tehokkaasti ryhmänä ja panostaa enemmän ryhmän keskenäiseen toimintaan.

Ystäväporukoissa olen usein se kova äänisin. Juttua tulee yllin kyllin ja myöhemmin ajatuslaukan jälkeen tulee ajatuksia, että olisiko kannattanut olla hiljaa aiemmin. Kuitenkin uskon sen olevan minun tapani purkaa jännitystä ja saada ryhmää rennommaksi.

Itse usein otan johtajan roolin ryhmätilanteissa, joissa muut jäsenet ovat itselle tuttuja. Uusissa ryhmissä alkuun tunnustelen millä fiiliksellä muut jäsenet ovat, ja sitten alan etsimään itselleni sopivaa roolia.

Ryhmäviestintäosaamisessani on kuitenkin kehitettävää, esimerkiksi argumentointikykyni, sillä vahvasti puolustan omaa näkemystäni ja voin mennä jopa ääripäähän asti, jotta näkemykseni hyväksytään. 

Tiina Nikkolan artikkelissa "Miksi ryhmä ei ryhdy töihin" (2013, Toinen tapa käydä koulua, Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa) lähestyttiin ryhmän toimintaa heikentävien ja vahvistavien tekijöiden näkökulmasta. Ryhmän toimintaa edistää kun kaikki ryhmän jäsenet ovat motivoituneita, ryhmällä on selkeät tavoitteet ja jäsenet tietävät ryhmän toimintatavat sekä ryhmän sisäiset roolit.

Toimintaa vaikeuttaa ryhmän jäsenten henkilökohtaiset tavoitteet, esimerkiksi jollakin voi olla tavoitteena vain oppia asia, joillakin taas saada paras mahdollinenarvosana. Myös turvattomuuden ja syyllisyyden tunne ryhmässä heikentää ryhmän suoriutumista, sillä se luo tietynlaista painetta ryhmän toiminnalle. Suoriutumista voi hankaloitaa ryhmän koon suurentuminen. Tällöin puhutaan Ringelmann-efektistä.