Tässä postauksessa tutkin Lehtomäen ja Mikkilä-Erdmannin artikkelia Opettaja työrauhan rakentajana luokkahuoneen vuorovaikutuksessa ja sen tieteelliselle tekstille ominaisia piirteitä.

Artikkelissa noudatetaan tieteelliselle artikkelille tyypillistä kappalejakoa ja rakennetta. Alussa oleva tiivistelmä yleensä on tekstin lopussa ja teksti alkaa johdannolla. Artikkelissa viitataan useisiin tutkimuksiin, selostetaan tarkkaan ja perustellen miten aineisto on kerätty ja siinä tarkennetaan tutkimukseen vaaditut ja annetut tutkimusluvat. Aineiston analysoinnin selostaminen, tuloksien yhteenvetäminen, niiden perusteella tehdyt johtopäätökset ja lähteiden listaaminen on täysin tieteelliselle tekstille ominaisia piirteitä, jotka ovat selkeästi merkattu artikkeliin.

Muita ajatuksia:

•  opetus muuttunut vuorovaikutteisempaan ja osallistavampaan oppimiseen, jossa korostuu oppimisen tavoitteellisuus
• viestintäprosessissa on useita vastaanottajia
• kun opettajilla menee aikaa työrauhan ylläpitämiseen ja luokanhallintaan, oppimistavoitteiden saavutus heikkenee
  • Tämän vuoksi opettajan tulee osata ylläpitää luokkaa ja samalla omata kykyä luomaan oppimista tukevaa oppimisympäristöä jatkuvasti
•  vaatii opettajalta pedagogista auktoriteettia
• Levottumuutta aiheutti mm.
  • oppitunnin pituus
  • ryhmädynamiikka
  • opettajan herkkyys reagoida häiriötilanteisiin -> enitenhäiriöitä opettajajohtoisessa opetuksessa vrt. oppilasjohtoiset->
    • Opettajalla useita erilaisia nonverbaalisia ja verbaalisia keinoja kontrolloida luokkatilaa ja sen toimintaa

Miten haastavia tilanteita voitaisiin tulevaisuudessa välttää?

• Pienemmät ryhmäkoot ehkäisisivät levottomuuksia, jolloin opettaja paremmin voisi keskittyä oppimistavoitteiden saavuttamiseen ja laadukkaaseen opettamiseen.
  • Tämä on kuitenkin haastavaa tavoitella, sillä ryhmäkokoihin ei opettaja voi vaikuttaa vaan se on täysin kunnasta ja koulusta riippuvaisia miten resurssit mahdollistaa.