a) Oheisella kolmen 3. lk:n oppikirjan verbisivulla on oppikirjoille tyypillinen tapa lähestyä sanaluokkien opetusta ja harjoitella niitä. Tutki sivuja ja pohdi: 

Mitä verbitehtävissä harjoitellaan?  

Verbitehtävissä harjoitellaan virkkeiden muodostamista ja verbien löytämistä teksteistä. Lisäksi harjoitellaan verbien taivuttamista eri persoona- ja kieltomuodoissa. 

Miten tehtävät ohjaavat ymmärtämään verbien käyttöä? 

Tehtävät ohjaavat ymmärtämään verbien erilaisia myönteisiä ja kielteisiä taivutusmuotoja eri konteksteissa. Lisäksi tehtävä ohjaa oppilaita erottelemaan verbit muista sanaluokista. 

Miten tehtävää voisi laajentaa funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan? 

Tehtäviä voisi laajentaa funktionaalisen kielenopetuksen suuntaan: 

• Verbien esittäminen parin kanssa 
• Persoonamuotojen taivuttaminen keskustelemalla 
• Sanaselityspeli 
• Verbien alleviivaaminen kaverin kirjoittamasta tekstistä 
• Verbien liittäminen käytäntöön 

Verbitehtäviä voidaan liittää oppilaiden arkipäiväisiin käytännön asioihin, jolloin verbien oppiminen voi olla helpompaa (Alho & Korhonen, 2014). Liittämällä verbejä käytäntöön, ne eivät jää vain irrallisiksi ja merkityksettömiksi sanoiksi. Verbejä voidaan poimia esim. oppilaiden harrastuksista ja muuttaa niitä eri muotoihin. 

b) Tutustu sitten kahteen muuhun saman oppikirjan tekstiin (tarina ja uutinen) ja pohdi:

Miten näkökulmaa sanaluokkien merkityksen ymmärtämiseen voisi niiden avulla laventaa?  

Oppikirjan teksteissä (tarina & uutinen) sanaluokkien harjoitteleminen tapahtuu konkreettisesti erityyppisistä teksteistä. Uutinen poikkeaa normaalista tekstistä ja voi siten motivoida oppilaita. Uutisen teksti on varmasti monelle mielenkiintoinen, jolloin sanaluokkien merkitys myös kasvaa. Uutisen avulla voidaan helposti miettiä, mikä merkitys sanavalinnoilla ja -muodoilla on (esim. Tunteisiin vetoava, tapahtumien kulku, milloin tapahtumat ovat tapahtuneet...). Uutisen sanoja voidaan lajitella erilaisiin sanaluokkiin. 

Tarina on mukaansatempaava ja siinä esiintyy paljon eri sanaluokkien sanoja. Tarina soveltuu hyvin esimerkiksi adjektiivien käsittelemiseen, sillä teksti on kuvaileva ja ottaa lukijan mukaansa. Se ikään kuin puhuttelee lukijaa, jolloin kiinnostus tekstiä kohtaan syventyy.  

• Sanaluokkien yliviivaus teksteistä eri värien avulla tai niiden kirjoittaminen eri kategorioihin -> Yhteinen vastausten perustelu tärkeää ymmärtämisen kannalta (Opetushallitus, n.d.) 
• Tunteita herättävien sanojen poiminta ja yhdistäminen sanaluokkaan -> Tekstien tunnelman hahmottaminen 
• Miten kielentyyli vaihtelee tarinan ja uutisen osalta -> Mitkä sanaluokat vaikuttavat erityisesti tyyliin ja merkitykseen? 
• Sanaluokkien etsiminen teksteistä -> Mitkä auttavat kuvailemaan hahmojen ulkonäköä, luonnetta ja toimintaa?

Opetussuunnitelmassa sitoudutaan laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaisesti tekstit voivat olla multimodaalisia, esimerkiksi kielellisiä, kirjoitettuja, puhuttuja, visuaalisia, audiovisuaalisia, lineaarisia tai hypertekstejä (Opetushallitus, n.d.). Uutista ja tarinaa voidaan vertailla ja etsiä esimerkiksi minkälaisia visuaalisia keinoja teksteissä on hyödynnetty ja miten ne tukevat tekstissä käytettyjä sanaluokkia.

LÄHTEET:  

Kielitiedon opettamisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitiedon-opettamisesta 
 
Alho, I. & Korhonen, R. (2014). Ei kielioppia kieliopin vuoksi – kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti, toukokuu 2014. Kieliverkoston verkkolehti. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2014/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta