Oppimispäiväkirja

Demo 21.4.2023

- Arviointi: itsearviointi joka tunnille jollakin tavalla, esim. Peukku (matala kynnys)
- Eriyttäminen: haastavempaa soittamista yms.
- Tavoitteet lähelle oppilaiden tasoa: käytännön taso joka tunnilla huomioitava

Demo 31.3.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Tunti koostui yhden kappaleen (Laivakoirat yms.?) ympärille: aluksi teimme kehorytmiä pareittain sen tahtiin, sitten soitimme rytmisoittimia ja lopuksi ryhmittäin melodiasoittimia.
    • Kävimme läpi Orff-pedagogista prosessia
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset: Musiikin tunnin voi koostaa jonkun tietyn kappaleen ympärille. Voi hyödyntää laulua, kehorytmejä, rytmisoittimia tai melodiasoittimia. Orff-pedagoginen prosessi on hyvä ottaa huomioon opetuksessa.
    • Opettajuus: Opettaja voi eriyttää toimintaa oppilaiden taitotason mukaan esim. helpompia/vaikeampia soittimia sekä nuotteja -> soinnut yms.




Demo 17.3.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Tunnin aiheena oli nokkahuilu. Nokkahuilija ovat esim. tenori-, altto-, sopraano- ja sopraninonokkahuilut.
    • Kävimme läpi nokkahuilun otteita. Tärkeää on painaa sormen pehmeällä osalla, jotta reikä umpeutuu. Puhallus on pieni ja kielen liikkeellä on tärkeä asema.
    • Kävelimme musiikin tahtiin ja verryttelimme sormiamme ilman soittoa.
    • Harjoittelimme a ja c sävelet. Sitten soitimme Preludo Festivoa (Juhlallinen alkusoitto).
    • Soitimme myös Aamukävely-kappaletta. Siinä sävelinä oli a:n ja c:n lisäksi g ja h. 
    • Soitimme Gou gou, menomonot ja saunablues -kappaleita.
    • Lopuksi katsoimme nokkahuiluvideon Kääriän cha cha kappaleesta ja soitimme perässä.
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset: Nokkahuilu on hyvin yksinkertainen soitin, jolla saa aikaan monenlaisia ääniä. Oppilaille on hyvä kertoa kuinka nokkahuilua kuuluu soittaa. Väärin soitettuna se voi satuttaa korvia.
    • Opettajuus: Opettajan on hyvä tarkkailla oppilaiden taitotasoa ja keksiä haastavempia tai helpompia nokkahuilulla soitettavia kappaleita oppilaille soitettavaksi.
  • Mitä ihmettelen?
    • Alun kävelyharjoitus nokkahuilun kanssa ei ihan lähtenyt. Olo oli hiukan kummallinen.

Demo 10.3.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Tutustuimme Boomwhackerseihin. Ne vastaavat pianon koskettimia.
    • Soitimme niillä erilaisia rytmejä.
    • Keksimme pareittain oman "kappaleen" sanarytmin avulla ja soitimme ne muille. Muut soittivat perässä.
    • Tutustuimme Chrome Music Lab-sovellukseen. Keksimme omia kappaleita ja laitoimme ne Pedanettiin.
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset: Boomwhackerseja on helppo käyttää musiikin tunnilla oppilaiden kanssa. Niillä voi keksiä omia kappaleita tai mallintaa tuttuja kappaleita. Niillä voi myös tehdä musiikkiliikuntaa.
    • Koulu: Näitä soittimia voi hyödyntää myös muilla tunneilla, vaikka "loppukevennyksenä". Haasteena voi olla se, että oppilaat villiintyvät ja alkavat taistella niillä.
    • Opettajuus: Opettaja voi haastaa oppilaita Boomwhackersien soitossa esim. antamalla oppilaiden keksiä omia tyylejä soittaa niitä tai keksiä heille vaikeampia kappaleita soitettavaksi. Boomwhackerseilla voi myös soittaa videoiden tahtiin, joissa näkyy milloin milläkin soitetaan.

Demo 24.2.2023 Korvaava tehtävä

  • Tunnin aiheena oli laulaminen, opettajan ja lapsen äänenhuolto sekä laulun opettaminen
  • Opin, että hyvä lauluasento on joustava, aktiivinen ja rento. Äänen kannalta on hyvä, että jalkojen asento on noin hartian levyinen ja paino on molemmilla jaloilla sekä polvet ovat joustavat. Lantio on tasapainossa, ei etu- tai takakenossa. Rinta ja kyljet ovat avoimia sekä kädet vartalon sivuilla. Pään tulee olla suorassa asennossa. Koko kehon hyvä asento tukee laulamista. Jos laulaa istuen, on myös tärkeää huolehtia ryhdikkäästä asennosta. Muistan omilta kouluajoiltani, kun opettaja kehotti meitä laulamaan aina seisoen. Syytä oli silloin vaikea ymmärtää, mutta nyt aikuisena tiedän paremmin, miksi seisoma-asento helpottaa laulamista.
  • Opin myös, että uloshengitys on kontrolloitu laulaessa. Ulos- ja sisäänhengitystä on hyvä harjoitella pitämällä toista kättä mahan päällä ja toista kyljellä, jolloin tuntee pallean liikkeen. Äänikontrolli mahdollistaa pidempiä ääniä ja tasalaatuisen äänentuoton. Hengitys tulee tapahtua sekä nenän että suun kautta. Ääntöhengitys on aktiivinen ja sisäänhengitys mahdollisimman rento äänen käytössä ja laulaessa. Tätä on hyvä treenata erilaisten ääniharjoitteiden avulla.
  • Lihasaktiivisuus tukee laulamista. Aktiivisuus tarkoittaa keskivartalon lihaksia, joiden avulla ilma riittää pidempiin jaksoihin. Se myös mahdollistaa kurkunpään ja äänen rentouden. Lihakset vaikuttavat myös eri korkuisten äänien tuottamiseen, vireen hallintaan ja äänen sointiin. Aktiivisuuden tulee olla joustava ja vähän pehmeä. Laulaessa eri äänen voimakkuudet vaativat vaihtelevan energian lihaksista.
  • Laulutaidon kehitys tapahtuu vähitellen. Suurin osa lapsista tarvitsee ohjausta laulutaidon kehitykseen. Opetussuunnitelman mukaan opettajan tehtävänä on ohjata terveeseen äänenkäyttöön ja luontevaan hengitykseen, laulamaan ja musisoimaan ryhmän jäsenenä sekä ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla. Opettajan tulee esimeriksi olla lapsella lauluäänimalli ja luoda oppilaille hyviä kokemuksia ja mahdollisuuksia laulamiseen. Lapsi oppii matkimalla, joten opettajan on tunnettava oma äänenkäyttö. Itse en kokenut soololaulamista mukavana koulussa, sillä musiikin tunneilla opettaja pakotti minua laulamaan kaikkien edessä sekä hän kommentoi äänen hiljaisuuttani. Tämä laski kiinnostustani laulamista kohtaan ja en nykyäänkään tykkää laulaa yksin. Yritän kuitenkin päästä pikkuhiljaa laulukammostani eroon, jotta voin opettaa laulamista oppilaille. Ainakin tiedän millainen opettaja en halua olla.
  • Lapsille on tärkeää opettaa esim. hyvä lauluasento sekä äänen voimakkuuden säätely. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisia laulajia ja siksi opettajan on hyvä tiedostaa tämä. Onnistumisen kokemukset motivoivat lasta laulamaan enemmän. Musiikin tuntien on hyvä sisältää paljon laulamista, jotta siitä tulee vähitellen luontevampi osa lasten elämää.
  • Laulua opetetaan kokonaismenetelmällä tai fraasi/osa kerrallaan. ”Kuulomuisti” on tärkeä osa laulun opettelua. Kokonaismenetelmä toimii lyhyiden ja helppojen kappaleiden opettelussa mutta pitkät kappaleet on hyvä käydä läpi pätkissä. Pelkät sanat kehorytmien avulla voivat helpottaa opettelua. Myös erilaiset liikkeet voivat auttaa muistamista. Opettamisessa voi keskittyä myös pelkkään melodiaan. Lähtösävel on tärkeä antaa kappaleen alussa. Jos oma säestystaito ei vielä riitä, voi käyttää taustanauhaa opetuksen tukena.
  • Laulutalolla konkretisoidaan laulutaitoa. ”Peruskalliona” ovat kehon rentous, asenne ja fiilis. ”Kivijalkana” on hengitys ja ”seininä” äänen resonanssi eli sointi. ”Kattona” on artikulaatio eli ääntäminen. Talon vieressä oleva ”luovan hulluuden lähde” kuvastaa uskallusta heittäytyä ja itsensä asettamista alttiiksi. Itselläni laulutaidossa on vielä harjoittamista. Eniten koen haasteekseni heittäytymisen, sillä epävarmuus ääntäni kohtaan on iso rajoittava tekijä. Luulen laulamisen harjoittelun vähentävän vähitellen epävarmuuttani ja tällöin uskallan myös heittäytyä paremmin. Minun ei pitäisi aina ajatella mitä muut ajattelevat äänestäni.

Demo 17.2.2023 (Oonan muistiinpanot, kipeä)

  • Mitä teimme demolla?
    • Alkuun teimme kuunteluharjoituksen Mozartin Turkkilaisesesta marssista
      • taputettiin reisiin/käsiin/toisten reisiin
    • Tutustuimme rytmisoittimiin (djembet, congat, bongot, käsirummut, cajon)
    • Soitettiin erilaisia rytmejä
      • esin opettajajohtoisesti, sen jälkeen piti keksiä itse rytmi + siihen sopiva sana
    • Kierrettiin ringissä -> jokainen pääsi soittamaan eri rumpuja
    • Lopuksi soitettiin pienempiä rytmisoittimia (guiro, putkipenaali, agogo, calves)
      • kierrettiin ringissä
      • soitettiin nauhan päälle ("Höllää pöllö höllää")
        • sanarytmi: "tässä soittaa Pate" & "Tarzani kiipesi puuhun ja putosi"
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus: rytmisoittimien kanssa mahdollisuus hyödyntää laaja-alaisuutta (tehdä itse soittimia, opettaa soittimien oikeanlaista käsittelyä)
    • Ops: luova tekeminen: rytmien itse keksiminen -> vaatii luottamuksellisen ryhmähengen, että oppilaat uskaltavat.


Korvaava tehtävä:

- Kokeilin tehdä kehorytmitehtävää Mozartin Turkkilaisen marssin mukaan. Aluksi se tuntui hiukan haastavalta, mutta aika nopeasti sain rytmistä kiinni. Tätä tehtävää pystyy hyödyntämään myös nuorempien oppilaiden kanssa, sillä rytmi ei ole liian haastava.
- Kokeilin tehdä myös kolmijakoista rytmiä Oravan pesä kappaleen tahtiin. Se oli melko yksinkertaista. Tasajakoisen rytmin tekeminen Koiraräpin tahtiin oli hiukan haastavampaa.
- Kasvava rytmitehtävä voi olla esim. oppilaille hauska ryhmäytymisleikki, joka aiheuttaa varmasti naurua ja iloa. Näin tunnelma kevenee.
- Sain videon avulla uutta tietoa Djembe-rummusta esim. mistä se on tehty/mistä osista koostuu ja mitkä ovat kolme perusääntä, jotka lähtevät Djembestä. Toisessa videossa vieraileva mies teki miehen perässä taitavasti samaa rytmiä. Mies kertoi ja näytti vähitellen mitä toisen miehen tulisi tehdä. Myös oppilaiden kanssa kannattaa edetä rauhallisesti pidempiä rytmejä opeteltaessa.
- Löysin kotoa muoviämpärin korvaamaan Djemben. Vaikka se eroaa paljon oikeasta rummusta, lähti siitäkin ihan ok ääni. Kokeilin taa-ti-ti ti-ti-taa rytmiä Höllää, pöllö, höllää -videon mukaan.
- Soitimme musiikin tunneilla sekä peruskoulussa että lukiossa paljon Djembeä, joten soitin oli minulle ennestään melko tuttu. Soitimme usein rytmiä sanan ”mansikkakeitto” tahtiin. Muistan, että soitimme myös usein Oye como va ja tarzani sanarytmejä.
- Ruudukkonotaatio tarkoittaa järjestelmää, josta näkee tietyn ajanjakson aikana tapahtuvat tapahtumat. Sitä voidaan hyödyntää esim. rytmien näyttämisessä ja sitä on helppo tulkita sen yksinkertaisuuden vuoksi. Ruudukkonotaatiosta nähdään mikä soitin soittaa milläkin iskulla ja millä tavalla. Esim. rytmisoittimista rummulla voi soittaa vaikka nelijakoista rytmiä 1 ja 3 iskuilla, kun taas guiroa soitetaan 2 ja 4 iskuilla. Rytmimunaa soitetaan kerran jokaisella iskulla ja rytmikapuloita joka toisella iskulla kerran ja niiden välissä kaksi kertaa putkeen.
- Sanarytmit auttavat hahmottaan rytmiä paremmin ja ne jäävät myös hyvin mieleen. Sanarytmien ääneen sanominen voi helpottaa konkreettista tekemistä.

Demo 10.2.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Demon aiheena oli kehorytmit, opsin tavoitteet sekä vuosisuunnitelma.
    • Aluksi teimme kuunteluharjoituksen Edvard Griegin säveltämän vuorenkuniinkaan luolassa -kappaleen mukaan. Jokainen sai tehdä musiikin tahtiin rytmiä kehoonsa valitsemallaan tavalla. 
    • Sen jälkeen teimme jokainen samaan kappaleeseen keholla rytmiä, joka nopeutui kappaleen temmon lisääntyessä.
    • Sitten opettaja kertoi meille musiikin rytmistä, melodiasta, äänen väristä, dynamiikasta, harmoniasta ja muodosta.
    • Kävimme läpi opsin tavoitteita ryhmissä ja mietimme miten tavoitteet voivat näkyä käytännössä oppitunnin sisällössä.
    • Opettaja kertoi vuosisuunnitelmatehtävästä ja muodostimme sen tekemiseen ryhmät.
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset/opettajuus: Musiikin opsin tavoitteita kannattaa miettiä käytännössä: miten ne näkyvät opetuksessa, millaisia tehtäviä? Tavoitteita on paljon, mutta jokaiseen tavoitteeseen kannattaa syventyä yskitellen.
  • Minkälainen tahtoisin itse olla musiikinopettajana / mitä tahtoisin opetuksessani huomioida?
    • Haluan olla suunnitelmallinen opettaja, joka miettii tunnin sisällöt harkitsevasti. Haluan miettiä tavoitteisiin sopivia tuntitehtäviä, jotka huomioivat erilaiset oppijat.

Demo 3.2.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Demon aiheena oli erilaiset kanteleet.
    • Aluksi katsoimme yhdessä Ida Elinan "Evolution of kantele"-videon. Videossa näkyi kanteleen historiaa: kanteleen ja muusiikkityylin kehittymistä vuosisadan mukaan.
    • Sitten otimme kanteleet ja aloitimme siihen tutustumisen kuvitteellisen puputarinan avulla. 
    • Opettelimme kanteleen otteet "mustikan, mansikan ja lakan"-avulla. Soitimme esim. "radioaktiivinen kettu"-kappaleen sekä Daa-da, Daa-da-kappaleen.
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset: Kantele on yksinkertainen soitin, jota kannattaa hyödyntää muulloinkin kuin vaan Kalevalan päivän lähestyessä. Sillä saa aikaan kauniita ääniä ja ne sopivat todella moniin kappaleisiin. Lapsille voi olla helpompaa ymmärtää soinnut marja/värijaottelun avulla. Kanteleessa on vain viisi kieltä, joten virheiden mahdollisuus on myös pienempi kuin esim. pianolla soittaessa. 
    • Opettajuus: Opettaja voi haastaa oppilaita kanteleen soitossa esim. antamalla oppilaiden keksiä omia tyylejä soittaa sitä tai oppilas voi soittaa kanteletta molemmilla käsillään.
  • Mitä ihmettelen?
    • Yllätyin, että kanteleita on monenlaisia. Luulin ennen, että ne ovat vain pieniä ja kaikki lähes samanlaisia.
  • Minkälainen tahtoisin itse olla musiikinopettajana / mitä tahtoisin opetuksessani huomioida?
  • Haluan hyödyntää opetuksessani monelaisia soittimia esim. juuri tätä kanteletta. Haluan myös haastaa oppilaita sen soitossa keksimällä heille erilaisia kappaleita ja rytmejä soitettavaksi.
  • Kuinka perustelen toimintaani opettajana?
    • Opetussuunnitelman avulla ja tietoisten pedagogisten ratkaisujen perusteella.

Demo 27.1.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Demon aiheena oli erilaiset laattasoittimet.
    • Aluksi istuimme piirissä ja soitimme silmät kiinni malleteilla lattiaan. Meidän piti kuunnella mitä opettaja teki ja tehdä samoin perässä (kanootti-harjoitus).
    • Sitten teimme rytmiharjoituksia seisten (dum-tsa-tsa) ja kiertelimme ympäri luokkaa soittaen eri paikkoihin rytmiä esim. pöytään tai seinään.
    • Suurin osa tunnista soitimme laattasoittimilla (kellopeli, ksylofoni ja metallofoni) eri sanarytmejä (tsamniyama-gou-gou ja hepokatti).
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset: Opettaja voi säestää pianolla ja lapset voivat soittaa soiton päälle laattasoittimilla. Laattasoittimet ovat helppoja soittimia, joiden soittoa pystyy eriyttämään oppilaiden taitotason mukaan (haastavempia/helpompia rytmejä).
    • Koulu: Luokanopettaja voi keksiä luokkansa kanssa jonkun tietyn rytmin, jota he voivat yhdessä tehdä esim. tunnin alussa tai silloin, jos tarvitsee hiljaisuutta esim. taputus.
    • Opettajuus: Opettajan on hyvä tarkkailla oppilaiden taitotasoa ja antaa haastavempia tai helpompia rytmejä oppilaille soitettavaksi. Opettaja voi hiljentää oppilaiden ylimääräisen paukutuksen malleteilla laittamalla ne esim. olkapäilleen, jolloin oppilaiden pitää tehdä perässä.
  • Mitä ihmettelen?
    • Alun kanoottiharjoitus oli hiukan hämmentävä, sillä meidän piti pitää silmät kiinni tehdessämme malleteilla juttuja. Jotenkin ajattelin silti, että kaikki tuijottavat juuri minua ja tekemistäni, vaikka näin ei varmaankaan ollut.
  • Minkälainen tahtoisin itse olla musiikinopettajana / mitä tahtoisin opetuksessani huomioida?
    • Haluan olla musiikinopettaja, joka osaa huomioida oppilaiden erilaiset taitotasot soitossa ja muissa asioissa. 
  • Kuinka perustelen toimintaani opettajana?
    • Opetussuunnitelman avulla ja tietoisten pedagogisten ratkaisujen perusteella.

Demo 20.1.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Aluksi kuuntelimme musiikkia ja teimme sen mukana kuvitelmaharjoituksen, jossa olimme "1600-luvun linnassa".
    • Sitten kävimme läpi kahta ennakkotehtävänä ollutta artikkelia. Musiikkirajoitteisuudesta ja musikaalisuuden vanhentuneesta käsityksestä.
    • Lopuksi teimme rytmitehtäviä kehollamme.
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset: opetuksessa rytmitehtävät voivat keventää tunnelmaa ja ne voivat olla mieluisia oppilaille. Musiikin opetuksessa pitää erityisesti huomioida ne, jotka eivät harrasta musiikkia vapaa-ajallaan. Kaikille pitää antaa mahdollisuus osallistua, ei vain niille ketkä jo osaa.
    • Koulu: musiikkia voi yhdistää moniin muihinkin aineisiin. Luokanopettajana voi myös muilla tunneilla opetuksessaan käyttää musiikkia.
    • Opettajuus: opettajan täytyy itse myös heittäytyä, jotta oppilaatkin uskaltavat. Opettajana on tärkeää kannustaa oppilaita, ei pakottaa.
  • Mitä ihmettelen?
    • Alun kuvitelmaharjoitus oli hiukan hämmentävä. Mutta se oli ihan hauska tunnin aloitus. 
  • Minkälainen tahtoisin itse olla musiikinopettajana / mitä tahtoisin opetuksessani huomioida?
    • Haluan olla kannustava opettaja, joka ei pakota ketään tekemään mitään mikä tuntuu pahalta. Toki aina pitää kannustaa haastamaan itseään. Esim. laulamaan pakottaminen voi aiheuttaa iänikuiset traumat ja sen vuoksi ei halua enää ikinä laulaa. 
  • Kuinka perustelen toimintaani opettajana?
    • Opetussuunnitelman avulla ja tietoisten pedagogisten ratkaisujen perusteella.

Demo 13.1.2023

  • Mitä teimme demolla?
    • Alkuun tehtiin kirjoituskoneharjoitus musiikin tahdissa.
    • Sitten keskustelimme jokaisen kokemuksista alakoulun musiikin tunneista.
    • Käytiin läpi kurssin tavoitteet ja sisällöt, liityimme kurssin Peda.net sivulle.
    • Lopuksi leikimme rytmileikkiä, jossa täytyi taputtaa ja samalla sanoa oma ja vierustoverin nimi.
  • Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
    • Musiikinopetus/lapset: opetuksessa kannattaa hyödyntää liikettä, sillä se voi helpottaa oppilaiden keskittymistä aiheeseen esim. opettaja voi kertoa ohjeet eri tavoilla liikkeen ja äänen avulla (rytmiharjoitukset).
    • Koulu: musiikkia voi yhdistää moniin muihinkin aineisiin.
    • Opettajuus: opettajan omalla olemuksella on suuri merkitys oppilaiden käytöksessä; esim. laulaako opettaja itse oppilaiden kanssa vai ei.
  • Mitä ihmettelen?
    • Minussa herätti hämmennystä alun kirjoituskoneharjoitus, sillä en ollut tehnyt sellaista aikaisemmin. Sen ideana oli herätellä meitä opiskelijoita. Harjoituksessa jokainen sai ilmaista itseään omalla tavalla ja siinä ei ollut vääriä vastauksia. Tätä harjoitusta voi hyödyntää myös pienempien oppilaiden kanssa.
  • Minkälainen tahtoisin itse olla musiikinopettajana / mitä tahtoisin opetuksessani huomioida?
    • Haluan olla kannustava opettaja, joka kehottaa oppilaita osallistumaan ja haastamaan itseään. En halua kuitenkaan pakottaa ketään, koska se voi aiheuttaa traumaattisia muistoja ja vaikuttaa negatiivisesti mielipiteeseen musiikista.
  • Kuinka perustelen toimintaani opettajana?
    • Opetussuunnitelman avulla ja pedagogisten päätösten perusteella.


Ennakkotehtävä artikkeleista 20.1. demolle:
1) MINKÄLAISTA MUSIIKKIRAJOITTEISUUTTA KOET ITSESSÄSI JA YMPÄRISTÖSSÄSI? MITEN SE NÄKYY / ON NÄKYNYT?
  • "Suomessa on paljon laulamattomia ihmisiä, joiden lauluhalut ovat loppuneet opettajan tylyn arvostelun seurauksena (Lehtonen ym. 2016, Siukosen, 1935, mukaan)." 
  • Moitteet synnyttävät ahdistusta ja häpeää sekä tappavat motivaation ja kokeilunhalun; lapsen on tärkeää kokeilla ääntään kannustavassa ja turvallisessa ympäristössä, ilman ulkopuolisia vaatimuksia (Lehtonen ym. 2016, Niiniluodon, 2002, mukaan).
    • Jouduin peruskoulun ja lukion musiikin tunneilla opettajan arvostelun kohteeksi. Hänen mukaansa lauloin aina liian hiljaa ja siksi äänestäni ei saanut selvää. Hänen arvostelunsa vuoksi minusta tuli tosi epävarma ääneni suhteen ja siksi en halunnut ikinä laulaa yksin. Kuorossa tykkäsin laulaa, sillä ääneni ei erottunut joukosta liikaa.
    • Opettaja myös pakotti minua laulamaan, joten sekin vähensi intoani laulamista kohtaan.
  • "Negatiivinen palaute lopettaa laulamisen, koska lapsen psyyke ei kestä mielipahaa (Lehtonen ym. 2016)." 
  • "Tilannetta pahentaa se, että lapsi kokee musiikkisuorituksiinsa kohdistuvat moitteet kokonaisvaltaisesti omaan arvoonsa kohdistuviksi (Lehtonen ym. 2016, Foucaultin, 2005, mukaan)."
    • Tuntui siltä, että opettaja arvosteli minun persoonaani kokonaisvaltaisesti, vaikka kyse oli vain lauluäänestäni. Laulaminen oli minulle niin herkkä asia.
  • "Epämieluisat musiikkikokemukset traumatisoivat lapsen musiikkisuhteen pysyvästi: musiikki alkaa ilon sijasta tuottaa ahdistusta ja mielipahaa, jotka johtavat kielteisen musiikkisuhteen kehittymiseen (Lehtonen ym. 2016)."
    • Kieltämättä minulle on jäänyt traumat laulamisesta ja en vieläkään tykkää yksin laulamisesta.
    • Perheenjäseneni eivät ole ikinä olleet "lauluintoisia". Se on varmasti lisännyt musiikkirajoitteisuuttani laulamisen suhteen.
  • "Nykyään on huomattu, ettei epävireisyys liity niinkään sävelkorkeuksien erottelukykyyn, vaan vaikeuksiin tuottaa oikeita ääniä (Lehtonen ym. 2016)."
    • Erotan hyvin sävelkorkeuksia, mutta minulla on vaikeuksia tuottaa hyvin korkeita ääniä. Sen vuoksi laulan hiljaa, jottei kukaan kuule noloja äännähdyksiä.
  • Laululukot ovat laulamiseen liittyviä psyykkisiä ja fyysisiä esteitä (Lehtonen ym. 2016, Nummisen, 2005, mukaan).
    • En tiedä avautuvatko lukkoni ikinä, sillä negatiiviset kokemukset laulamisesta ovat jääneet hyvin vahvasti mieleeni.
  • "Vaatimus virheettömyydestä puristaa moniulotteisen musiikin ahtaaseen muottiin ja rikkoo sen luovan ainutlaatuisuuden (Lehtonen ym. 2016)."
    • Laulaessani pelkäsin aina epäonnistuvani ja siten nolaavani itseni opettajan ja muiden oppilaiden silmissä.
  • En koe olevani kuitenkaan täysin musiikkirajoittunut, sillä olen tykännyt musiikin tunneilla soittaa esim. laattasoittimia ja pianoa. Olen käynyt lapsena pianotunneilla. Sanoisin olevani pikemminkin "laulurajoittunut".
​2) KUKA ON MUSIKAALINEN JA MITÄ MUSIKAALISUUS ON? MINKÄLAISENA MUSIKAALISUUS NÄYTTÄYTYY ARKIKIELENKÄYTÖSSÄ VS. TUTKIMUSTIEDON PERUSTEELLA?
  • "Aivotutkimuksesta minkäänlaiselle musiikilliselle lahjakkuudelle ei ole saatu tukea - soittamisen ja laulamisen harjoittelun vaikutuksille sen sijaan paljonkin (Huotilainen, 2019)."
    • Melkein jokainen voi olla "musikaalinen" harjoittelemalla ja altistamalla itseään musiikille.
    • Musiikin oppiminen tapahtuu samalla tavalla kuin muidenkin taitojen oppiminen.
  • "Jos ei laula koskaan, äänen tuottaminen ja säätäminen on todella vaikaa, aivan kuin juoksemattoman juokseminen (Huotilainen, 2019)."
  • "Jostain syystä musiikin oppimiseen liittyy erittäin tiukkaan iskostunut käsitys musikaalisuudesta (Huotilainen, 2019)."
  • "On vaikea saada selville, mikä osa taidoista on peräisin mistäkin (Huotilainen, 2019)."
    • Musiikkiharjoittelun tai altistumisen tulosta vaiko perinnöllistä?
  • "Epämusikaalisuus on harvinaista: joidenkin arvioiden mukaan vain 1-5 prosenttia ihmisistä kärsii tästä, ja heistäkin osalle epämusikaalisuus on tullut esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön vuoksi (Huotilainen, 2019)."
  • "Laulutaidottomuus, ruma lauluääni, epävireisyys laualessa, soittotaidottumuus tai tanssitaidottomuus eivät kerro epämusikaalisuudesta vaan harjoittelun puutteesta (Huotilainen, 2019)."
  • "Ympäristö voi tukea lapsen omaa innostusta ääniä ja musiikkia kohtaan (Huotilainen, 2019)."
    • Lapsen perheellä on suuri merkitys: Tukeeko "musikaalisuuden" kehittymistä vai ei? (musiikkiharrastus yms.)