• Mitä teimme demolla?
  • Alkuun teimme kuunteluharjoituksen Mozartin Turkkilaisesesta marssista
    • taputettiin reisiin/käsiin/toisten reisiin
  • Tutustuimme rytmisoittimiin (djembet, congat, bongot, käsirummut, cajon)
  • Soitettiin erilaisia rytmejä
    • esin opettajajohtoisesti, sen jälkeen piti keksiä itse rytmi + siihen sopiva sana
  • Kierrettiin ringissä -> jokainen pääsi soittamaan eri rumpuja
  • Lopuksi soitettiin pienempiä rytmisoittimia (guiro, putkipenaali, agogo, calves)
    • kierrettiin ringissä
    • soitettiin nauhan päälle ("Höllää pöllö höllää")
      • sanarytmi: "tässä soittaa Pate" & "Tarzani kiipesi puuhun ja putosi"
• Mitä olen oppinut musiikinopetuksesta, koulusta, lapsista, opettajuudesta, elämästä…?
  • Musiikinopetus: rytmisoittimien kanssa mahdollisuus hyödyntää laaja-alaisuutta (tehdä itse soittimia, opettaa soittimien oikeanlaista käsittelyä)
  • Ops: luova tekeminen: rytmien itse keksiminen -> vaatii luottamuksellisen ryhmähengen, että oppilaat uskaltavat.

Korvaava tehtävä:

- Kokeilin tehdä kehorytmitehtävää Mozartin Turkkilaisen marssin mukaan. Aluksi se tuntui hiukan haastavalta, mutta aika nopeasti sain rytmistä kiinni. Tätä tehtävää pystyy hyödyntämään myös nuorempien oppilaiden kanssa, sillä rytmi ei ole liian haastava.
- Kokeilin tehdä myös kolmijakoista rytmiä Oravan pesä kappaleen tahtiin. Se oli melko yksinkertaista. Tasajakoisen rytmin tekeminen Koiraräpin tahtiin oli hiukan haastavampaa.
- Kasvava rytmitehtävä voi olla esim. oppilaille hauska ryhmäytymisleikki, joka aiheuttaa varmasti naurua ja iloa. Näin tunnelma kevenee.
- Sain videon avulla uutta tietoa Djembe-rummusta esim. mistä se on tehty/mistä osista koostuu ja mitkä ovat kolme perusääntä, jotka lähtevät Djembestä. Toisessa videossa vieraileva mies teki miehen perässä taitavasti samaa rytmiä. Mies kertoi ja näytti vähitellen mitä toisen miehen tulisi tehdä. Myös oppilaiden kanssa kannattaa edetä rauhallisesti pidempiä rytmejä opeteltaessa.
- Löysin kotoa muoviämpärin korvaamaan Djemben. Vaikka se eroaa paljon oikeasta rummusta, lähti siitäkin ihan ok ääni. Kokeilin taa-ti-ti ti-ti-taa rytmiä Höllää, pöllö, höllää -videon mukaan.
- Soitimme musiikin tunneilla sekä peruskoulussa että lukiossa paljon Djembeä, joten soitin oli minulle ennestään melko tuttu. Soitimme usein rytmiä sanan ”mansikkakeitto” tahtiin. Muistan, että soitimme myös usein Oye como va ja tarzani sanarytmejä.
- Ruudukkonotaatio tarkoittaa järjestelmää, josta näkee tietyn ajanjakson aikana tapahtuvat tapahtumat. Sitä voidaan hyödyntää esim. rytmien näyttämisessä ja sitä on helppo tulkita sen yksinkertaisuuden vuoksi. Ruudukkonotaatiosta nähdään mikä soitin soittaa milläkin iskulla ja millä tavalla. Esim. rytmisoittimista rummulla voi soittaa vaikka nelijakoista rytmiä 1 ja 3 iskuilla, kun taas guiroa soitetaan 2 ja 4 iskuilla. Rytmimunaa soitetaan kerran jokaisella iskulla ja rytmikapuloita joka toisella iskulla kerran ja niiden välissä kaksi kertaa putkeen.
- Sanarytmit auttavat hahmottaan rytmiä paremmin ja ne jäävät myös hyvin mieleen. Sanarytmien ääneen sanominen voi helpottaa konkreettista tekemistä.