Tämänkertainen luento pureutui entistä syvemmälle perusopetuksen nivelvaiheisiin.

Edellisellä kerralla käsitellyn opettaja- ja kouluyhteistyön lisäksi esititte kysymyksiä matematiikan ydinsisältöihin liittyen: siihen, mitä luokanopettaja voi tehdä oppilaidensa matemaattisen tason takaamiseksi, ja siihen, miten aineenopettaja kykenee tunnistamaan tuen tarpeen nivellyksen seurauksena saaduista etukäteistiedoista, pedagogisista asiakirjoista sekä alkutesteistä ja seuloista.

Osa kysymyksistä jäi ratkaisujoukoiltaan puoliavoimiksi väleiksi [a,b), jossa a = tänään ja b = ensi tiistaina. Tämän varsin aiheeseen liittyvän vitsikkään sutjautuksen siivittämänä palautettava tehtävä ensi kerralle liittyy yläkoulun matematiikan sisältöjen metatasoon eli siihen, miten yliopistomatematiikka liittyy aineenopettajan työhön yläkoulun pyörteissä.

Alamme kerta kerralta taklata yläkoulun aihealueita. Ensi kerralla luvassa reaaliluvut ja rationaaliluvut, yläkoulukielelle dubatussa muodossa "murtoluvut" ja "kaikki luvut, joita oppilas voi keksiä".
- Määrittele reaaliluvut. Anna esimerkki luvusta, joka ei ole reaaliluku – perustelua unohtamatta.
- Määrittele ekvivalenssirelaatio. Anna vapaavalintainen esimerkki peruslaskutoimituksiin liittyvästä, funktioihin liittyvästä sekä joukkoihin liittyvästä ekvivalenssirelaatiosta, siis kolme yhteensä.
- Määrittele rengas. Anna esimerkki renkaasta, jossa tulon nollasääntö toimii, ja renkaasta, jossa se ei toimi.