Ennakkotehtävät

Kirjoittamisen opetus

Kirjoittamisen neljä teoriaa: 

Tuote
Prosessi
Yksilöllinen taito
Yhteisöllisten kirjoittamiskäytänteiden hallinta


Kirjoittamisen opetus omana kouluaikanani:

Perinteinen kirjoittamisen opetus kuulosti hyvin samalta kuin kouluaikainen kirjoittamisen opettelu. Muistan, kuinka opettaja kehui jotakuta ja mainitsi hänen olevan "hyvä kirjoittaja", joten luonnollisesti oletin itse olevani jotakin muuta. Huono. Ainoa palaute, mitä saimme, tuli opettajan punakynästä tai suusta. Hän korjasi tekstiemme kielioppia ja saattoi joskus sanoa jotakin tekstin rakenteesta. Saamassani opetuksessa teksti oli tuote ja sitä tarkasteltiin yksilöllisenä taitona.


Kirjoittamisen opetuksen pitäisi mielestäni olla...

...yksilöllisen prosessin tukemista, jossa hyödynnetään yhteiskunnassa vallitsevia genrejä sekä yhteisöllisiä kirjoittamiskäytänteitä. Kirjoittamisen opetuksen olisi tärkeä tuoda kielioppi ymmärryksen merkityksenä sekä kielen arvostuksen kautta. Kun on jokin käsitys ja hallinta kieliopista, laajenee samalla ymmärrys kielen käyttämisen mahdollisuuksista, erilaisista merkityksistä ja luovuus kukkii. Tekstejä on monenlaisia, miksei siis kirjoittamisen tapojakin? Ajatus kognitiivisten tapahtumien erilaisuudesta tekstin tuottamisen aikana on looginen - toimintamme on erilaisten tekijöiden summa, jossa skeemat, kokemukset ja persoonammekin vaikuttavat. Tämän vuoksi tekstin tuottaminen olisi tärkeää nähdä prosessina, jonka luomista ja tuottamista voimme tarkastella mielen sisäisiä prosesseja konkretisoimalla sekä tekstin muokkaamista harjoittelemalla.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on mahdoton ohittaa tekstin tuottamisen ja tulkitsemisen sosiologista osa-aluetta - luemme päivittäin mainostekstejä, kaunokirjallisuutta, mielipidekirjoituksia, some-julkaisuja, uutisia, tuotekuvauksia, opastekylttejä, liikennemerkkejä, tilanteita... Tekstin tuottamisen raameina erilaisten tekstityyppien ominaisuuksiin ja lainalaisuuksiin tutustuminen antaa väylän tunnistaa ja ymmärtää tekstin erilaisia käyttötarkoituksia. 

Lukivaikeuksiin tutustuminen

1. Lukemaan oppimisen taidot
"Aiemmin mainittujen taitojen (riittävä sanavarasto, kuullun ymmärtäminen, riittävän sujuva lukutaito, työmuisti ja tarkkaavuus) lisäksi luetun ymmärtäminen edellyttää tehokkaiden, ymmärtämiseen tähtäävien strategioiden omaksumista. Ymmärtävän lukemisen kehittyessä lapsi oppii ensin poimimaan lukemastaan faktoja, sitten tekemään päätelmiä oppimansa perusteella ja myöhemmin omaksumaan lukemansa perusteella erilaisia näkökulmia. Lopulta edistynyt lukija pystyy tulkitsemaan ja arvioimaan lukemaansa kriittisesti."
(https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/pskjkpa0/aineistoa/ltl/ljkkj:file/download/b4b1ee0923c903bbf4427b32af50ae08bbfbfed1/Luku-%20ja%20kirjoitustaidon%20jatkumo.pdf)

2. Mitä lukivaikeudella tarkoitetaan?
  • "kapea-alainen erityisvaikeus" = ei kerro yleisen kehityskyvyn tai oppimisen vaikeudesta
  • Tuen muotoja: rikas ja monipuolinen kieliympäristö, yhdessä lukeminen, kokoavan lukemisen harjoituksia, toistojen määrän tukeminen itsenäisillä harjoituksilla, systemaattinen palaute motivaation tukemiseksi, kokeiden yms kompensoiminen, tukitoimien vaikuttavuuden seuranta tärkeää

3. Lukemisen ja kirjoittamisen sujuvuuden vaikeudet
  • hidas lukeminen voi heikentää itsetuntoa ja haastaa motivaatiota --> vastenmielisyys lukemista kohtaan
  • sanavarastot ja lukemisen strategiat jäävät vähemmälle kehitykselle, kun toistoa tulee vähemmän
  • sujuvuuden kehitys: lukutaidon varhaivaiheesta nuorelle aikuisiälle
  • lukutaidon automatisoituminen, nimeämisen nopeus, ennakointi ja joustavuus, metakognitiiviset prosessit ja lukukokemus (esim. "valistuneet arvaukset")
  • sujuvuuden ongelmien tunnistaminen: lukeminen aikaa vastaan (sanojen määrä minuutissa)
  • sujuvuuden tukeminen: yleinen ja toistava lukuharjoittelu, tiivis ja pitkäkestoinen sujuvuuden harjoittelu, mallioppiminen ja luetunymmärtäminen, harjoittelumotivaation herättely ja ylläpitäminen 

4. vaikeudet ymmärtävässä lukemisessa ja tuottavassa kirjoittamisessa
  • Hidas lukeminen voi haitata luetunymmärtämistä, koska työmuisti on rajallinen!
  • Avoin kysymysten virittämät keskustelut kehittävät oppilaiden " ajattelua, kielellistä ymmärtämistä ja sanavarastoa"
  • Pysähtyminen ymmärrystä vaativissa kohdissa
  • miellekartat ja muistia tukevat mielikuvat
  • Tuottava kirjoittaminen: "Tekstin tuottamiseen ovat yhteydessä paitsi tekniset kirjoittamisen taidot - erityisesti oikeinkirjoitus - niin myös oppilaan sanavarasto, lukutaito, työmuisti sekä tarkkaavuus ja itsesäätely. Itsesäätelyllä tarkoitetaan kykyä suunnitella, asettaa tavoitteita, tarkkailla ja säädellä omaa toimintaa. Myös tarkkaavuus ja muisti vaikuttavat keskeisesti tuottavaan kirjoittamiseen."
  • Kirjoittamisen tukeminen: oppilaan kirjoittamisprosessin seuraaminen ja ongelmakohtien havaitseminen, keskusteleminen oppilaan kanssa kirjoitusprosessin aikana, "strategiaopetuksen tavoitteena on kirjoittamisprosessin yksittäisten osien ja kokonaisuuden itsenäisen säätelyn oppiminen", "Suunnitteluvaiheessa voidaan koota ideoita miellekartoiksi tai sanalistoiksi ja suunnitella asioiden käsittelyjärjestystä. Konkreettisten tavoitteiden asettamisesta on myös hyötyä. Lisäksi oikeakielisyyden harjoitukset, sanaston laajentaminen, virkerakenteiden sekä tekstin editoinnin harjoittelu ja eri tekstityylien tuottamisen mallintaminen tukevat kirjoittamisen vaikeuksien kanssa kamppailevaa."
  • (https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/pskjkpa0/aineistoa/ltl/vyljtk:file/download/7bd7d032524aca0c8699f625edd33342fa93b4cf/Vaikeudet%20ymm%C3%A4rt%C3%A4v%C3%A4ss%C3%A4%20lukemisessa%20ja%20tuottavassa%20kirjoittamisessa.pdf)

5. Tukivastemalli

6. Kohdennetun tuen suunnitelma (https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/pskjkpa0/aineistoa/ltl/kohdennetun-tuen-suunnitelma-lomake.pdf:file/download/d032be8f05dc1a8b829d2acc43db20f8e3dc3398/Kohdennetun%20tuen%20suunnitelma%20-lomake.pdf)

7. Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi (https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/pskjkpa0/aineistoa/ltl/lukemisen-ja-kirjoittamisen-taitojen-arviointi-1-.pdf:file/download/db029442643ba52402eb26d60815552ba8addf94/Lukemisen%20ja%20kirjoittamisen%20taitojen%20arviointi%20%281%29.pdf)

8. Lukemisen ja kirjoittamisen arviointimenetelmiä

9. Vinkkipankki by Jenni Ruotsalainen
(https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/pskjkpa0/aineistoa/ltl/vinkkipankki-tuen-keinot-jenni-ruotsalainen.docx)

Kielen ihmettelytehtävä 23.9.

https://www.napsu.fi/vastaukset/kysymys/17578

Mikä on suomen kielen pisin sana? Miksi ilmiö mietityttää, mikä on pitkän sanan tarkoitus? Voiko käyttää oppimistehtävänä koulussa, millaista kieliopillista ja kulttuurillista ymmärrystä tukee tai lisää?

Demolla nousseita ajatuksia:
- Tunnistaa pääsana
- Eri kielien välinen vertailu
- Sanan tarkoitus, mitä se kuvastaa?


VINKKI: kielitoimistonohjepankki!

Monilukutaidosta

Artikkeli: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2013/opetussuunnitelmat-uudistuvat-tekstien-lukijasta-ja-kirjoittajasta-monilukutaituriksi


Pohdintakysymyksiä:

1. Mitä uutta opin monilukutaidosta?
Kuten artikkelissakin mainitaan, ilmiö on aiemmin jäänyt itselleni hieman toispuoleiseksi: olen liittänyt monilukutaidon enemmän tulkitsemiseen ja lukemisen kautta tapahtuviin ilmiöihin, joten myös tekstien tuottamisesta sain lisää tietoa. Myös ajatus yksilöllisen taidon sijaan kulttuuriin ja ympäristöön sidoksissa olevista, yhteisöllisistä käytänteistä, laajensi käsitystäni monilukutaidosta. Modaalisuus-käsite tuli itselleni tässä kontekstissa uutena ja laajensi ymmärtämieni käsitteiden pankkia.

2. Millaisia mahdollisuuksia tai haasteita monilukutaito tuo opetukseeni?
Suuria mahdollisuuksia, ja nimenomaan oppilaiden osaamisen hyödyntämiseksi. Heillä on valtavasti osaamista ja opittavaa sekä pohdittavaa oman elämänsä tarttumapinnoilta, joita ehdottomasti haluaisin käyttää hyödykseni. Oppitunneillani voisimme tarkastella instagram-ilmiöitä, opetella tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä sekä antamaan ja ottamaan vastaan ´palautetta erilaisten mielipidekirjoitusten äärellä (mitä tuotetaan somessa JATKUVASTI). Monilukutaito tuo mahdollisuuden ottaa koulun ulkopuolisen elämän osaksi opetusta hyvin konkreettisesti ja täten oppia elämää, eikä koulua varten.

3. Muita pohdintoja:
Artikkelissa viitattiin lapsen omassa elämässä tapahtuvan monikielisyyteen oppimisen olevan lapsuutta, ja koulun tarjoamien tekstien, kuten eri tiedonalojen ja "yhteiskunnan kannalta keskeisten taitojen" olevan siirtymä kohti aikuisuutta. Uskallam väittää, että lasten ja nuorten elämässä näkyy huomattavan paljon näitä keskeisiä taitoja ja monet oppivat ne koulun ulkopuolella, eivätkä koulussa. Kuinka moni lapsi joutuukaan tekemisiin esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden, rikosilmoitusten, tukihakemusten (vanhempien puolesta tehtävien) ja esimerkiksi sosiaalisen median kanssa päivittäin, joka on itsessään jo hyvinkin yhteiskunnallinen media-alusta. Varmasti opetajilla ja koululla on paikkansa erilaisten tekstiympäristöjen, -piirteiden ja kulttuurien ymmärtämisen helpottamiseksi, mutta lapsien kokemusmaailmaa sekä taitoja tulee helposti ajateltua suppeampana kuin ne ovatkaan, mikä voi heikentää yhteistä vuorovaikutusta koulussa. Artikkelissa myös suoraan sanotaan, että "oppilaat eivät osaa luonnostaan ja itsekseen suunnitella tiedonhakuja, arvioida lähteitä, eritellä ja tulkita tekstejä, avata käsitteitä ja ymmärtää niiden välisiä suhteita, organisoida työskentelyään, tuottaa tekstejä, valita kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisia ilmaisutapoja ja -välineitä, antaa ja ottaa vastaan palautetta ja muokata tuotoksiaan sen perusteella ja niin edelleen", mikä on mielestäni hieman turhan yleistävää. Nykypäivänä, jos koskaan, oppilaat päivittäin hakevat tietoa, arvioivat sen luotettavuutta, tulkitsevat tekstejä, ohjaavat omaa tiedonhakuaan, opiskeluaan ja toimintaansa vapaa-ajalla, tuottavat tekstejä (kuten postauksia, tekstiviestejä, blogi-tekstejä) ja valitsevat kuhunkin tilanteeseen sopivia sekä tarkoituksenmukaisia ilmaisutapoja, antavat palautetta ja ottavat sitä vastaan sekä toisinaan muokkaavat myös tuotoksiaan näiden perusteella. Tämä tapahtumasarja jos mikä, oli kuvaus sosiaalisessa mediassa vaikuttamisesta, jota nuoret tekevät hyvin aktiivisesti!