POMM1110 - Monialaisten opintojen koontiseminaari
Vaihe 5: Itsearviointi
Tällä opintojaksolla olen reflektoinut omaa kehittymistäni sekä sanoittanut niin vahvuuksiani kuin heikkouksianikin sekä opettajan ydinosaamisalueiden (youtube-video) että pom-opintojen tavoitteiden kautta. Olen koko opintojakson pyrkinyt tekemään oppimisesta itselleni merkityksellistä, asettanut omia tavoitteita sekä kehittänyt omaa osaamistani muiden kanssa keskustellen, tehtäviä tehden sekä kirjallisuutta lukien. Olen hyödyntänyt aiempaa osaamistani liikuntakasvatuksesta ja pyrkinyt kehittämään heikkouksiani esimerkiksi eri oppiaineiden pedagogiikan äärellä. Osaamisaluebloggauksessa (youtube-video) sekä tiivistelmässä olen sanoittanut ajatuksiani koulusta, oppimisesta sekä suhteestani näihin. Aukkopaikkatehtävässä kehitin omaa osaamistani itselleni tärkeäksi kokemallani luokan opettajan osaamisen alueella ja pohdin näiden merkitystä omalle opettajuudelleni.
Arvosana: 4
Arvosana: 4
Vaihe 4: Osaamiseni opettajana
1. Opettajan ydinosaamisalueet -bloggaus
2. Yhteenveto omasta osaamisestani
Näen koulun paikkana, jossa eletään, kasvetaan, kehitytään, tehdään virheitä, innostutaan, saadaan pätevyyden kokemuksia, pyydetään anteeksi, ystävystytään ja riidellään. "Koulu on elämää" (Paalasmaa 2014, xx). Minä itse pelkäsin virheiden tekemistä opettajan edessä. En viitannut, jos en tiennyt, mitä opettaja tarkalleen haluaa kuulla. Mutta silti olin sitäkin vuorovaikutteisempi ja toisinaan juttuni saattoivat harhauttaa opetusta hieman sivuraiteillekin. Opin keskustelemalla ja kuuntelemalla, vihasin paperikokeita, joissa pitää olla hiljaa ja tuntuu, etten saanut kaikkea osaamistani suollettua paperille. Samalla kirjallinen ilmaisuni kehittyi koko ajan ja yläasteen loppupuolella jokin tuntui loksahtavan kohdilleen varsinkin luovassa kirjoittamisessa. Opettajaopiskelijana olen pohtinut paljon koulua ja sen merkitystä yleissivistänä kasvatuslaitoksena. Minusta montessori-kasvatus suuntauksena huomioi sen, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, xx) on sanottu oppilaan osallistamisesta, oppimisen opettelusta ja tutkivasta oppimisesta. Koska oma peruskoulukokemukseni ovat kaukana tutkivasta oppimisesta, on sen suunnitteleminen ja toteuttaminen ollut haastavaa, joskin sitäkin tärkeämpää. Näen koulun tärkeimmän tehtävän olla turvallinen paikka jokaiselle lapselle, jossa opitaan itsestä ja toisista sekä kehitytään yksilöinä yhdessä. Tätä haluaisin pyrkiä toteuttamaan käytännössä ja tästä näkökulmasta olen pyrkinyt opiskelemaan ja osaamistani tuossa alla myös tarkastelemaan. Haluan pyrkiä pois kohti "täydellisyyden" tavoittelusta ja vahvistamaan sitä oppimisen iloa myös muissa, joka itsessäni parhaimmillaan roihuaa.
Osaamistavoitteet:
1. Asenne ja sen tiedostaminen eri oppiaineita kohtaan:
POM-opintokokonaisuuden aikana olen päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin niiden pedagogiikan ja sisältöjen kautta. Koen, että jo omana kouluaikanani minulla ei ole ollut järin suuria mieltymyseroja oppiaineiden välillä tai ainakaan en vihannut mitään oppiainetta. Nyt koen, että minulla on vielä suurempi into oppia ja opettaa eri oppiaineita ja olen kokenut jokaisen oppiaineen kurssin hyvin mielenkiintoiseksi. Kuvaamataidossa, käsitöissä ja musiikissa koen, että minulla on ollut eniten opiskeltavaa ja opittavaa, minkä vuoksi näen ne hieman työläämpinä oppiaineina toisiin verrattuna. Pidän kuitenkin luovasta tekemisestä, joten antipatioita minulla ei näitä oppiaineita kohtaan ole. Tiedostan kuitenkin, että oma osaamiseni vaikuttaa asiantuntijuuteeni sekä käsitykseeni asiantuntijuudestani, minkä vuoksi pohdin vakavasti, kuinka työlästä minulla tulee alkuvuosina opetusta suunnitellessa olemaan.
Oppiaineista uskonto on ainut, jonka merkitystä olen pohtinut. Uskonnon tehtävä oppiaineena koulussa on sivistää oppilaita omasta uskonnostaan, joka vaikuttaa myös yhteiskuntamme toimintaan, mutta mielestäni kaikille voisi yhtä hyvin opettaa katsomusaineita tai elämänkatsomustietoa, sillä uskonnon rooli yleissivistävässä kasvatuksessa ja vallitsevassa suomalaisessa kulttuurissamme on erilainen kuin ennen. Minulla ei kuitenkaan ole tämän oppiaineen opettamista vastaan mitään ja harjoittelussani UE-tunnit olivat yksiä mielenkiintoisimmista ja vuorovaikutteisimmista tunneista, joita pidin.
2. Oppiaineiden ja -sisältöjen merkityksen tunnistaminen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta
Maailmaa ei ole jaoteltu esimerkiksi matemaattisiin, luonnon tieteellisiin ja kielellisiin kysymyksiin. Olemalla ja toimimalla osana vallitsevaa yhteiskuntaamme tarvitsemme erilaisia taitoja, joita yhdistää, soveltaa ja hyödyntää erilaisissa tilanteissa. Sisällöt itsessään ei ole tärkeitä, mutta niiden avulla opitaan tietoja ja taitoja, jotka auttavat oppilaita kasvamaan itsenäisiksi ja pärjääviksi yksilöiksi. Näen siis, että jokaisella oppiaineella on tärkeä roolinsa erilaisina vuorovaikutusympäristöinä, ajattelun herättelijöinä sekä tieteellisinä aloina. Hyvinvointia lisää itsensä tunteminen, toimiminen osana rakentavaa yhteisöä, ympäristön ymmärtäminen ja arvostaminen sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Ihminen on moniulotteinen kokonaisuus, joista jokainen osa-alue vaikuttaa jollakin tavalla toiseen, minkä vuoksi on tärkeää saada tietoa ja taitoja monipuolisesti oman (ja toisten) hyvinvoinnin tukemiseksi. Tällä osa-alueella näen omana kehityskohteenani eri ikäkausien kehitykseen tarkemmin tutustumisen teoriassa, jotta kykenen tukemaan oppilaideni kehitystä sekä hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
3. Osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet ja haasteet oppimiselle ja opettamiselle ymmärtäminen
Koen erilaisten oppilaiden osallistamisen keinojen olevan vielä kehityskohteeni. Koska eri oppiaineisiin ja -sisältöihin tutustuminen on ollut vielä itsellenikin uutta pom-opintojen myötä, on itse tavoitteiden asettaminen ja sisällöllinen suunnittelu sekä toteutus vielä vienyt huomiotani. Koen kuitenkin omassa opettajuudessani vahvaksi kuuntelemisen taidon ja olen läsnä oppilaiden kanssa sekä laadin aina uuden oppilasryhmän kanssa "pelisäännöt", joilla tuetaan ja rakennetaan hyväksyvää ilmapiiriä. Minulla on monia ajatuksia, joita toteuttamalla monikulttuurisuutta voitaisiin tuoda osaksi oppilaiden arkea koulussa ja näen tässä ensiarvoisen tärkeänä itsen ja muiden kunnioittamiseen kasvattamisen sekä keskustelemisen taidot. Opetukseni tukena pyrin lähes aina auditiivisen ohjeistuksen lisäksi käyttämään kuvia ja eleitä sekä antamaan myös tilaa kysymyksille, minkä koen auttavan oppimista.
4. Oppiaineiden ja -sisältöjen erityisluonteen tunnistaminen ja ilmiöiden jäsentäminen sekä tunnistaminen yli oppiainerajojen
POM-opintojen aikana olen aika kovalla tahdilla päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin, minkä vuoksi toiset asiat ovat jääneet selkeämmin mieleen kuin toiset. Tunnistan ja osaan eritellä esimerkiksi matematiikan luonnetta matemaattisen ajattelun herättelemisen kautta ja käsitöissä taas tunnistan ja tiedostan esimerkiksi turvallisen työskentelyn ja käden taitojen harjoittelemisen vaikutuksen mielen hyvinvoinnille ja hienomotoriikkaan sekä arjen taitoihin. Erilaisia ilmiöitä tutkittaessa kykenen erittelemään siihen yhteydessä olevia oppisisältöjä sekä -aineita ja laaja-alaista osaamista. Koen oman reflektiivisyyteni ja pitkän "opiskelu-uran" kehittäneen taitoani tarkastella, eritellä, vertailla, analysoida sekä esimerkiksi tiivistää asioita niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista ilman, että asia kärsii. Voisin sanoa tämän osaamistavoitteen olevan vahvuuteni pom-opinnoissa.
5. Oppiaineiden pedagogisen kulttuurin eritteleminen sekä oppiainekirjoon liittyvien erilaisten, esimerkiksi ideologisten ja poliittisten sidosten tunnistaminen
Erityisesti tutkiva oppiminen ja kielitietoinen kasvattaminen ovat jääneet pom-opinnoistani mieleen teoriasta käytäntöön pikkuhiljaa siirtyvinä pedagogisina toimina. Kykenen erottelemaan eri oppiaineiden pedagogisia osa-alueita sekä tunnistamaan esimerkiksi taustalla vaikuttavia ideologioita, mutta valehtelsin, jos väittäisin osaavani opettaa suomen kieltä yhtä asiantuntevasti kuin liikuntaa tai terveystietoa. Olen aloittanut tieni eri oppiaineiden kulttuuriin syventymisessä, mutta sen vahvistuminen vaatii aikaa ja kokemusta.
6. Opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen sekä oppimisen arvioiminen eri oppiaineissa ja integroivissa oppimiskokonaisuuksissa 1.-6.-luokilla sekä esiopetuksen eri sisältöalueilla
Koen opetuksen suunnittelemisen ja toteuttamisen olevan itselleni tutuinta näistä osaamistavoitteista, sillä olen tehnyt sitä jo useamman vuoden ajan. Minulla on taitoa asettaa tavoitteita, joita kohti työskentelemiseen osaan valita johdonmukaisesti eteneviä harjoitteita sekä eriyttämiskeinoja. Osaan myös suunnitella arviointia luontevaksi osaksi opetusta, mutta sen kohdalla tarvitsen vielä lisää kokemusta arvioinnin pidempikestoisesta toteuttamisesta.
- Opettajuuden ydinosaamisalueet (osa 1):
- Opettajuuden ydinosaamisalueet (osa 2):
- Mokit ja oppiainekohtainen osaaminen:
2. Yhteenveto omasta osaamisestani
Näen koulun paikkana, jossa eletään, kasvetaan, kehitytään, tehdään virheitä, innostutaan, saadaan pätevyyden kokemuksia, pyydetään anteeksi, ystävystytään ja riidellään. "Koulu on elämää" (Paalasmaa 2014, xx). Minä itse pelkäsin virheiden tekemistä opettajan edessä. En viitannut, jos en tiennyt, mitä opettaja tarkalleen haluaa kuulla. Mutta silti olin sitäkin vuorovaikutteisempi ja toisinaan juttuni saattoivat harhauttaa opetusta hieman sivuraiteillekin. Opin keskustelemalla ja kuuntelemalla, vihasin paperikokeita, joissa pitää olla hiljaa ja tuntuu, etten saanut kaikkea osaamistani suollettua paperille. Samalla kirjallinen ilmaisuni kehittyi koko ajan ja yläasteen loppupuolella jokin tuntui loksahtavan kohdilleen varsinkin luovassa kirjoittamisessa. Opettajaopiskelijana olen pohtinut paljon koulua ja sen merkitystä yleissivistänä kasvatuslaitoksena. Minusta montessori-kasvatus suuntauksena huomioi sen, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, xx) on sanottu oppilaan osallistamisesta, oppimisen opettelusta ja tutkivasta oppimisesta. Koska oma peruskoulukokemukseni ovat kaukana tutkivasta oppimisesta, on sen suunnitteleminen ja toteuttaminen ollut haastavaa, joskin sitäkin tärkeämpää. Näen koulun tärkeimmän tehtävän olla turvallinen paikka jokaiselle lapselle, jossa opitaan itsestä ja toisista sekä kehitytään yksilöinä yhdessä. Tätä haluaisin pyrkiä toteuttamaan käytännössä ja tästä näkökulmasta olen pyrkinyt opiskelemaan ja osaamistani tuossa alla myös tarkastelemaan. Haluan pyrkiä pois kohti "täydellisyyden" tavoittelusta ja vahvistamaan sitä oppimisen iloa myös muissa, joka itsessäni parhaimmillaan roihuaa.
Osaamistavoitteet:
1. Asenne ja sen tiedostaminen eri oppiaineita kohtaan:
POM-opintokokonaisuuden aikana olen päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin niiden pedagogiikan ja sisältöjen kautta. Koen, että jo omana kouluaikanani minulla ei ole ollut järin suuria mieltymyseroja oppiaineiden välillä tai ainakaan en vihannut mitään oppiainetta. Nyt koen, että minulla on vielä suurempi into oppia ja opettaa eri oppiaineita ja olen kokenut jokaisen oppiaineen kurssin hyvin mielenkiintoiseksi. Kuvaamataidossa, käsitöissä ja musiikissa koen, että minulla on ollut eniten opiskeltavaa ja opittavaa, minkä vuoksi näen ne hieman työläämpinä oppiaineina toisiin verrattuna. Pidän kuitenkin luovasta tekemisestä, joten antipatioita minulla ei näitä oppiaineita kohtaan ole. Tiedostan kuitenkin, että oma osaamiseni vaikuttaa asiantuntijuuteeni sekä käsitykseeni asiantuntijuudestani, minkä vuoksi pohdin vakavasti, kuinka työlästä minulla tulee alkuvuosina opetusta suunnitellessa olemaan.
Oppiaineista uskonto on ainut, jonka merkitystä olen pohtinut. Uskonnon tehtävä oppiaineena koulussa on sivistää oppilaita omasta uskonnostaan, joka vaikuttaa myös yhteiskuntamme toimintaan, mutta mielestäni kaikille voisi yhtä hyvin opettaa katsomusaineita tai elämänkatsomustietoa, sillä uskonnon rooli yleissivistävässä kasvatuksessa ja vallitsevassa suomalaisessa kulttuurissamme on erilainen kuin ennen. Minulla ei kuitenkaan ole tämän oppiaineen opettamista vastaan mitään ja harjoittelussani UE-tunnit olivat yksiä mielenkiintoisimmista ja vuorovaikutteisimmista tunneista, joita pidin.
2. Oppiaineiden ja -sisältöjen merkityksen tunnistaminen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta
Maailmaa ei ole jaoteltu esimerkiksi matemaattisiin, luonnon tieteellisiin ja kielellisiin kysymyksiin. Olemalla ja toimimalla osana vallitsevaa yhteiskuntaamme tarvitsemme erilaisia taitoja, joita yhdistää, soveltaa ja hyödyntää erilaisissa tilanteissa. Sisällöt itsessään ei ole tärkeitä, mutta niiden avulla opitaan tietoja ja taitoja, jotka auttavat oppilaita kasvamaan itsenäisiksi ja pärjääviksi yksilöiksi. Näen siis, että jokaisella oppiaineella on tärkeä roolinsa erilaisina vuorovaikutusympäristöinä, ajattelun herättelijöinä sekä tieteellisinä aloina. Hyvinvointia lisää itsensä tunteminen, toimiminen osana rakentavaa yhteisöä, ympäristön ymmärtäminen ja arvostaminen sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Ihminen on moniulotteinen kokonaisuus, joista jokainen osa-alue vaikuttaa jollakin tavalla toiseen, minkä vuoksi on tärkeää saada tietoa ja taitoja monipuolisesti oman (ja toisten) hyvinvoinnin tukemiseksi. Tällä osa-alueella näen omana kehityskohteenani eri ikäkausien kehitykseen tarkemmin tutustumisen teoriassa, jotta kykenen tukemaan oppilaideni kehitystä sekä hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
3. Osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet ja haasteet oppimiselle ja opettamiselle ymmärtäminen
Koen erilaisten oppilaiden osallistamisen keinojen olevan vielä kehityskohteeni. Koska eri oppiaineisiin ja -sisältöihin tutustuminen on ollut vielä itsellenikin uutta pom-opintojen myötä, on itse tavoitteiden asettaminen ja sisällöllinen suunnittelu sekä toteutus vielä vienyt huomiotani. Koen kuitenkin omassa opettajuudessani vahvaksi kuuntelemisen taidon ja olen läsnä oppilaiden kanssa sekä laadin aina uuden oppilasryhmän kanssa "pelisäännöt", joilla tuetaan ja rakennetaan hyväksyvää ilmapiiriä. Minulla on monia ajatuksia, joita toteuttamalla monikulttuurisuutta voitaisiin tuoda osaksi oppilaiden arkea koulussa ja näen tässä ensiarvoisen tärkeänä itsen ja muiden kunnioittamiseen kasvattamisen sekä keskustelemisen taidot. Opetukseni tukena pyrin lähes aina auditiivisen ohjeistuksen lisäksi käyttämään kuvia ja eleitä sekä antamaan myös tilaa kysymyksille, minkä koen auttavan oppimista.
4. Oppiaineiden ja -sisältöjen erityisluonteen tunnistaminen ja ilmiöiden jäsentäminen sekä tunnistaminen yli oppiainerajojen
POM-opintojen aikana olen aika kovalla tahdilla päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin, minkä vuoksi toiset asiat ovat jääneet selkeämmin mieleen kuin toiset. Tunnistan ja osaan eritellä esimerkiksi matematiikan luonnetta matemaattisen ajattelun herättelemisen kautta ja käsitöissä taas tunnistan ja tiedostan esimerkiksi turvallisen työskentelyn ja käden taitojen harjoittelemisen vaikutuksen mielen hyvinvoinnille ja hienomotoriikkaan sekä arjen taitoihin. Erilaisia ilmiöitä tutkittaessa kykenen erittelemään siihen yhteydessä olevia oppisisältöjä sekä -aineita ja laaja-alaista osaamista. Koen oman reflektiivisyyteni ja pitkän "opiskelu-uran" kehittäneen taitoani tarkastella, eritellä, vertailla, analysoida sekä esimerkiksi tiivistää asioita niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista ilman, että asia kärsii. Voisin sanoa tämän osaamistavoitteen olevan vahvuuteni pom-opinnoissa.
5. Oppiaineiden pedagogisen kulttuurin eritteleminen sekä oppiainekirjoon liittyvien erilaisten, esimerkiksi ideologisten ja poliittisten sidosten tunnistaminen
Erityisesti tutkiva oppiminen ja kielitietoinen kasvattaminen ovat jääneet pom-opinnoistani mieleen teoriasta käytäntöön pikkuhiljaa siirtyvinä pedagogisina toimina. Kykenen erottelemaan eri oppiaineiden pedagogisia osa-alueita sekä tunnistamaan esimerkiksi taustalla vaikuttavia ideologioita, mutta valehtelsin, jos väittäisin osaavani opettaa suomen kieltä yhtä asiantuntevasti kuin liikuntaa tai terveystietoa. Olen aloittanut tieni eri oppiaineiden kulttuuriin syventymisessä, mutta sen vahvistuminen vaatii aikaa ja kokemusta.
6. Opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen sekä oppimisen arvioiminen eri oppiaineissa ja integroivissa oppimiskokonaisuuksissa 1.-6.-luokilla sekä esiopetuksen eri sisältöalueilla
Koen opetuksen suunnittelemisen ja toteuttamisen olevan itselleni tutuinta näistä osaamistavoitteista, sillä olen tehnyt sitä jo useamman vuoden ajan. Minulla on taitoa asettaa tavoitteita, joita kohti työskentelemiseen osaan valita johdonmukaisesti eteneviä harjoitteita sekä eriyttämiskeinoja. Osaan myös suunnitella arviointia luontevaksi osaksi opetusta, mutta sen kohdalla tarvitsen vielä lisää kokemusta arvioinnin pidempikestoisesta toteuttamisesta.
Vaihe 3: Unelmien koulu
Opettajuuteni kulmakivet luokanopettajana:
Oppilaantuntemus
- Haluan ja aion tutustua jokaiseen opettamaani yksilöön osana luokkayhteisöä sekä erillisinä toimijoina
- Aamuisin tervehdin jokaista oppilasta, kysyn päivän alkamisesta tai sen hetkisestä fiiliksestä
- Varaan viikossa aikaa yhteiseen ryhmäyttävään toimintaan sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, myös osana kaikkia oppiaineita
- Järjestän kahdenkeskisiä juttutuokioita oppilaiden kanssa, ainakin arviointikeskustelun yhteydessä
- Havainnoin oppilaiden toimintaa luokassa ja kyselen myös muilta opettajilta, kuinka oppilaillani sujuu
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
- Esittelen lukuvuoden alussa itseni oppilaiden huoltajille, kerron kuinka ja milloin minut tavoittaa
- Esittelen toiveeni ja konkreettiset keinoni siihen, kuinka voimme tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä, kysyn huoltajien ideoita ja apua esim. luokan yhteisiin tempauksiin
- Käytän systemaattisesti wilmaa ja kannustan vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa koulukuulumisista
- Järjestän kerran lukukauteen vanhempainillan
Kouluyhteisö kasvupaikkana ja kasvattajana
- Tutustun koulun muihin työntekijöihin ja pyrin osaltani tukemaan kouluhenkilöstön hyvinvointia
- Esitän ja kysyn ideoita, joilla voimme tukea rakentavaa ja myönteistä kouluilmapiiriä sekä tiivistää kouluyhteisöä
- Teen järjestelmällisesti yhteistyötä rinnakkaisluokkien opettajien, erityisopettajan sekä eri aineenopettajien kanssa
- Lisäksi pyrin tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä eri luokka-asteiden opettajien sekä kuraattorin ja muun koulun henkilöstön kanssa
Merkityksellinen oppiminen
- Pohdin yhdessä oppilaiden kanssa heidän elämäänsä koskevia asioita ja tuen tutkivaa oppimista
- Opettelen oppilaiden kanssa oppimisen taitoja sekä ruokin luontaisesti kiinnostavien asioiden tutkimista
- Asetan saavutettavia tavoitteita, joita kohti työskennellessä oppilaat saavat pätevyyden, yhteisöllisyyden ja autonomian kokemuksia
- Pyrin herättelemään oppilaiden ajatuksia erilaisista oppikokonaisuuksista ja tavoitteista, pyrin mahdollisimman paljon suunnittelemaan opetusta yhdessä oppilaiden kanssa ja läpinäkyvästi - olen selkeä siinä, mitä olemme tekemässä ja miksi
Mitä reunaehtoja, uhkakuvia, haittoja, mahdollisuuksia kulmakivien toteutumiselle työssäsi on?
Jotta voin todella tutustua oppilaisiini, minun tulee priorisoida oppilaantuntemusta lisävää toimintaa sekä suunnitella, kuinka aion sitä toteuttaa. Sen on siis oltava itselleni selkeä tavoite, jotta se on käytännössä toteutettavissa. Tämän lisäksi siihen toki vaikuttaa se, minkälaisia asioita arvostetaan koulussa/esimieheni odottaa minulta ja onko se ristiriidassa tavoitteeni kanssa. Erilaiset oppimiseen integroidut tutustumisen keinot ovat myös oivallinen keino lisätä oppilaantuntemusta päivittäisessä arjessa, sekä ihan puhdas havainnointi.
Kodin ja koulun väliseen yhteistyöön vaikuttaa oman toimintani lisäksi kodit, halutaanko sieltä olla yhteydessä ja koetaanko se tärkeäksi. Minun osaltani on tärkeää siis osata selittää ja tuoda esiin, minkä vuoksi minusta on tärkeää tehdä yhteistyötä, ja auttaa huoltajia tarttumaan siihen tarjoamalla keinoja. Tämän lisäksi koen tärkeänä, että minulla on esimieheni tuki kodin ja koulun välillä käytävässä yhteistyössä. Tämäkin kulmakivi vaatii suunnittelua sekä aikatauluttamista.
Kouluyhteisöön tutustuminen sekä hyvinvoinnin tukeminen on myös asia, jonka näen, että minun tulee heti alusta alkaen sitä toteuttaa, jotta se lähtee rullaamaan. Oma asenteeni sekä toimintani muita kohtaan on avainasemassa tässä ja koen, että itseni esitteleminen kaikille koulun työntekijöille/sanan vaihtaminen aina kohdatessa sekä yhteisen toiminnan ideointi ovat keinoja, joita ilman en voi sanoa tutustuvani työyhteisööni. Tässä koulun ilmapiiri, johdon näkemys kouluyhteisöstä sekä aiempi toimintakulttuuri ovat asioita, jotka voivat vaikuttaa myös omaan toimintaani. Toivon siis, että pääsisin työskentelemään kouluun, jossa työyhteisöstä välitetään ja siitä halutaan pitää huolta, sillä se helpottaa kovin omaa toimintaa tässä suunnassa. Yhteistyön tekeminen koulun sisällä vaatii myös aikaa ja suunnittelua, missä ys-aika on mielestäni tärkeässä asemassa, jotta tätä ei koettaisi "ylimääräisenä pahana".
Merkityksellisen oppimisen mahdollistaminen on ehkä haastavin näistä kulmakivistä, kun pohdin tämän hetkistä tilannettani. Minulla on vasta vähän käytännön työkokemusta ja enemmän ideoita kuin toteutuskokemusta. Tässä näen siis uhkakuvana sen, että valvontoihin, yhteydenpitoon, yhteistyöhön, palavereihin, tuen lomakkeisiin jne menee niin paljon aikaa, että itse opetuksen suunnitteluun jää huomattavasti vähemmän aikaa ja paukkuja kuin olin kuvitellut (mikä on hyvinkin todennäköistä). Koen, että ajatus merkityksellisyydestä helposti myös linkittyy "oppilaiden lempijuttuihin koulussa" ja riemua pursuavaan tekemiseen, vaikka kaikki ei yksinkertaisesti voi olla helppoa, kivaa ja hauskaa. Näen siis merkityksellisen oppimisen osalta tärkeänä pitää itselläni mielessä, että usein vähemmän on enemmän ja että juuri ne arkiset asiat ovat merkityksellisiä, kuten yhteinen päivän aloitus. Täten tämä osa-alue on myös tiiviisti osa oppilaantuntemusta, sillä oppilaiden elämää koskettavien asioiden tuominen osaksi koulua vaatii tutustumista oppilaisiin ja merkityksellinen oppiminen on usein sitä, mitä näkee/kokee/pystyy hyödyntämään arjessaan. Ehkä tämä tavoite siis rajoittuu lähinnä sellaiseen omaan tavoitteeseeni luoda turvallinen ja tuttu oppimisympäristö, jossa oppilaiden olemisella, tekemisellä ja ajatuksilla on merkitystä.
Uusi suomalainen koulu
"Tekemiseen ja oppimiseen innostava, erilaisia ympäristöjä sekä työskentelytiloja, inspiroiva ympäristö. Yhteiseen toimintaan kannustava oppimisympäristö, jossa luonto on lähellä ja teknologia ajan tasalla."
Nykypäivänä tietotulva, kiire ja sosiaalinen media ottavat paljon tilaa jo nuorten lasten elämässä. Älypuhelimet (ja tabletit) mahdollistavat jatkuvan saatavilla olemisen sekä nopeaa dopamiiniryöppyä niin erilaisten pelien, lyhyiden videoiden kuin viestienkin muodossa. Nopean palkinnon yleistymisen myötä keskittyminen sekä pitkäjänteinen työskentely ovat haasteita aikuisillekin. Istuminen ja passiivinen oleminen ovat lisääntyneet aiempaan verraten ja yhä nuoremmalla iällä.
Tässä unelmien koulussa "luokkahuoneita" on myös ulkona ja koulun pihalla on myös metsä, jossa oppilaat saavat liikkua. Koulun pihalla on myös taide-/kuvausseinä, jonka aika ajoin oppilaat saavat projektina maalata uusiksi ja jonka edessä voidaan kuvat esim. tiktok-videoita tai muuta oppimismateriaalia. Tämän lisäksi on kiipeilyteline ja liukumäki, keinut (eivät näy kuvassa), hiekkaboksi sekä pari urheilukenttää (tennis ja rantalentopallo). Koulurakennus on uusi/remontoitu ja siellä on sisällä eri kokoisia luokkahuoneita, jotta yhteisopettajuus sekä pienryhmätoiminta on mielekästä. Lisäksi koulussa on kirjasto ja oppilaiden käyttöön iPadit sekä läppärit. Luovaa tekemistä pidetään arvossa, mikä näkyy musiikin, käsitöiden ja kuvataiteen luokissa. Oppilaita on osallistettu koulualueen suunnitteluun. Koulun yhteisenä agendana on liikuttaa ja innostaa oppilaita liikkumaan, minkä vuoksi koulussa on myös lainattavia liikuntavälineitä sekä liikuntahalli. Koulu sijaitsee asuinalueen päätytontilla, mikä takaa rauhallisen ja turvallisen ympäristön (ei aivan lähellä vilkkaita autoteitä).
Koulun johdolla ja henkilöstöllä on selkeä yhteinen visio siitä, että koulu on turvallinen paikka kasvaa ja kehittyä, jossa jokainen aikuinen välittää oppilaiden hyvinvoinnista. Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä työskentelemään yhdessä muiden kanssa erilaisissa ryhmissä runsaan yhdessä tekemisen, erilaisten projektien, tutkivan oppimisen ja vertaistuen avulla. Oppilaita opetetaan tunnistamaan omia vahvuuksia sekä heikkouksia ja keinoja kehittyä näissä. Kielitietoisen opetuksen avulla oppilaita opetetaan arvostamaan monikulttuurisuutta, erilaisia ominaisuuksia ja taitoja rikkautena. Koulussa opitaan ymmärtämään arkielämän ilmiöitä ja pikkuhiljaa tarkastelemaan laajempiakin ilmiöitä maailmalla monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Eri oppiaineiden opetuksessa pyritään ymmärtämään kunkin oppiaineen ydintä ja kuinka oma oppiminen siinä ympäristössä mahdollistuu parhaiten. Oppilaiden intoa opppimiseen ruokitaan monipuolisilla työskentelymenetelmillä sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ikäluokkaan sopivalla tavalla. Oppimista arvioidaan läpinäkyvästi ja oppilaita ohjataan heti ensimmäisestä luokasta lähtien tarkastelemaan omaa tekemistään ja oppimistaan tavoitteiden suunnassa uteliaasti sekä rehellisesti. Oppilaita opetetaan työskentelemään kohti erilaisia tavoitteita, jotka eivät perustu vain "suoriutumiseen" ja pikkuhiljaa heitä ohjataan itsekin asettamaan omia tavoitteita ja harjoittelemaan oppimisprosessin hahmottamista. Oppilaita ohjataan tarkastelemaan omaa oppimistaan ja kehittymistään osana oppimisprosessia, jolloin itsearviointi ja oman toiminnan reflektointi eivät tunnu vain "ylimääräiseltä" tehtävältä esimerkiksi ryhmätyön lopuksi. Opettajat pitävät omien oppilaidensa kanssa arviointikeskustelun syksyn loppupuolella ja kevään puolessa välissä, jossa tarkistetaan, millainen käsitys oppilaalla itsellään on omasta oppimisestaan ja tekemisestään koulussa ja opettaja voi jakaa oppilaan kanssa omia ajatuksiaan siitä, millaisia vahvuuksia oppilaalla on ja mihin voisi kiinnittää huomiota. Opetuksen arvioinnissa käytetään konkreettisia välineitä, kuten arviointilomakkeita erilaisissa oppimistehtävissä tai oman osaamisen tarrataulua luokan seinällä, johon oppilaat voivat laittaa tarran, kun kokevat saavuttaneensa jonkin tavoitteen (tarratauluun asetetaan esim päivä- tai viikkokohtainen tavoite, jota kohti työskennellään). Oppilaat saavat keväisin todistuksen, jossa oppilaiden osaamista on kuvailtu kolmiportaisella asteikolla sanallisesti (ehkä myös emoji tai muu vastaava?) sekä kirjallisella palautteella. Todistuksessa myös lukee oppilaan vahvuuksia ryhmätyöskentelyssä ja/tai oppimistaidoissa.
Oppiainerakenne voisi olla seuraava esim 3.-luokalla: 22h koulua/vko, josta 10h luovia aineita ja liikuntaa. Loput 12 h sisältävät matematiikkaa, ympäristötietoa, tunne- ja vuorovaikutustunnin, suomen kieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä, historiaa ja yhteiskuntaoppia, katsomusaineita sekä monialaisiin projekteihin varattuja oppitunteja. Osa oppiaineista kiertävät ja toisinaan on opintojaksoja, jolloin keskitytään pidempiin projekteihin. Koulussa on päivän aikana kaksi pidempää välituntia, joilla oppilaat voivat lainata liikuntavälineitä ja joista myöhemmällä 5.-ja 6.-luokkalaiset saavat halutessaan kaksi kertaa viikossa kuvata joko tiktok-videoita tai käyttää koulun konetta pelaamiseen. Lounaan jälkeen on jokaisella luokalla oma rauhoittumishetkensä (luokkatason mukaan voi olla ihan rentoutumishetki salissa, vanhempien kanssa lukuhetki tai pienryhmissä esimerkiksi lautapelejä) tai ulkovälitunti ja sen jälkeen lyhyempi rauhoittumishetki opettajan oppilaantuntemuksen mukaan. Koulupäivät on suunniteltu niin, että niiden aikana oppilaat saavat vuoroin rauhoittavaa ja toiminnallisempaa tekemistä sekä myös lepuuttaa aivojansa tavoitteellisemmasta toiminnasta. Tämän koulun tavoitteena on opettaa oppilaita tutustumaan itseensä ja toisiin sekä ympäröivään maailmaan, ja tällä tavoin antaa heille käytännön työkaluja arkielämän haasteisiin. Koulussa on myös iltapäiväkerhotoimintaa erilaisilla teemoilla (esim. "diy - käsin tekemistä", "liikuntakerho", "luonnossa luovien", "bändikerho", "robotiikan alkeet" jne...).
Millaisin edellytyksin tämän unelmakoulun toteutuminen on mahdollista?
Koulun ideologioiden ja kasvatustehtävän toteutuminen vaativat koulun rehtorilta ja apulaisrehtorilta, opettajilta sekä muulta henkilöstöltä kiinnostusta ja halua sitoutua yhteisiin toimintakäytänteisiin. Opetushenkilöstön on nähtävä koulu merkityksellisenä yhteisönä ja oppilaiden kasvattaminen yhteisenä tehtävänä, jossa oppilaiden hyvinvointia tuetaan. Kaikilla koulussa työskentelevillä aikuisilla on kiinnostusta tutustua oppilaisiin ja tälle on myös oma piilo-opetussuunnitelmansa. Tämän unelmakoulun toteutuminen vaatii myös jonkin verran maa-alaa, minkä vuoksi esimerkiksi pelikentät voisivat olla myös yhteiskäytöllisiä ja koulun välittömän pihapiirin ulkopuolella. Tämän koulun toteutuminen on mahdollista, kun opettajilla ei ole liikaa omia viikkotunteja opetettavana vaan aikaa on myös yhteissuunnittelulle ja opettajat pääsevät myös lisäkouluttautumaan aika ajoin. Opetuksessa on nähtävä tärkeimpänä prioriteettina kouluyhteisön rakentaminen, jossa jokaisella on oma arvostettu paikkansa.
Mitä vaateita unelmakoulusi asettaa opettajien asiantuntijuudelle?
Opettajilla on oltava yhteistyötaitoja niin koulun sisäisen kuin koulun ulkopuolisenkin toiminnan tukemiseksi. Opettajilla on oltava taitoa tunnistaa ja toteuttaa koulun yhteisiä arvoja omassa opetuksessaan sekä tunnistaa omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Tämän lisäksi opettajilla on oltava kiinnostusta ja taitoa tutustua oppilaisiinsa opetuksen lomassa, eli suunnitella pidemmän aikavälin kokonaisuuksia sekä käytännön keinoja tämän toteuttamiseksi. Opettajilla on oltava myös asiantuntemusta oppilaiden oppimisen tukemisesta ja eriyttämisestä, jolla mahdollistetaan mielekäs ja merkityksellinen oppiminen.
Oppilaantuntemus
- Haluan ja aion tutustua jokaiseen opettamaani yksilöön osana luokkayhteisöä sekä erillisinä toimijoina
- Aamuisin tervehdin jokaista oppilasta, kysyn päivän alkamisesta tai sen hetkisestä fiiliksestä
- Varaan viikossa aikaa yhteiseen ryhmäyttävään toimintaan sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, myös osana kaikkia oppiaineita
- Järjestän kahdenkeskisiä juttutuokioita oppilaiden kanssa, ainakin arviointikeskustelun yhteydessä
- Havainnoin oppilaiden toimintaa luokassa ja kyselen myös muilta opettajilta, kuinka oppilaillani sujuu
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
- Esittelen lukuvuoden alussa itseni oppilaiden huoltajille, kerron kuinka ja milloin minut tavoittaa
- Esittelen toiveeni ja konkreettiset keinoni siihen, kuinka voimme tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä, kysyn huoltajien ideoita ja apua esim. luokan yhteisiin tempauksiin
- Käytän systemaattisesti wilmaa ja kannustan vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa koulukuulumisista
- Järjestän kerran lukukauteen vanhempainillan
Kouluyhteisö kasvupaikkana ja kasvattajana
- Tutustun koulun muihin työntekijöihin ja pyrin osaltani tukemaan kouluhenkilöstön hyvinvointia
- Esitän ja kysyn ideoita, joilla voimme tukea rakentavaa ja myönteistä kouluilmapiiriä sekä tiivistää kouluyhteisöä
- Teen järjestelmällisesti yhteistyötä rinnakkaisluokkien opettajien, erityisopettajan sekä eri aineenopettajien kanssa
- Lisäksi pyrin tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä eri luokka-asteiden opettajien sekä kuraattorin ja muun koulun henkilöstön kanssa
Merkityksellinen oppiminen
- Pohdin yhdessä oppilaiden kanssa heidän elämäänsä koskevia asioita ja tuen tutkivaa oppimista
- Opettelen oppilaiden kanssa oppimisen taitoja sekä ruokin luontaisesti kiinnostavien asioiden tutkimista
- Asetan saavutettavia tavoitteita, joita kohti työskennellessä oppilaat saavat pätevyyden, yhteisöllisyyden ja autonomian kokemuksia
- Pyrin herättelemään oppilaiden ajatuksia erilaisista oppikokonaisuuksista ja tavoitteista, pyrin mahdollisimman paljon suunnittelemaan opetusta yhdessä oppilaiden kanssa ja läpinäkyvästi - olen selkeä siinä, mitä olemme tekemässä ja miksi
Mitä reunaehtoja, uhkakuvia, haittoja, mahdollisuuksia kulmakivien toteutumiselle työssäsi on?
Jotta voin todella tutustua oppilaisiini, minun tulee priorisoida oppilaantuntemusta lisävää toimintaa sekä suunnitella, kuinka aion sitä toteuttaa. Sen on siis oltava itselleni selkeä tavoite, jotta se on käytännössä toteutettavissa. Tämän lisäksi siihen toki vaikuttaa se, minkälaisia asioita arvostetaan koulussa/esimieheni odottaa minulta ja onko se ristiriidassa tavoitteeni kanssa. Erilaiset oppimiseen integroidut tutustumisen keinot ovat myös oivallinen keino lisätä oppilaantuntemusta päivittäisessä arjessa, sekä ihan puhdas havainnointi.
Kodin ja koulun väliseen yhteistyöön vaikuttaa oman toimintani lisäksi kodit, halutaanko sieltä olla yhteydessä ja koetaanko se tärkeäksi. Minun osaltani on tärkeää siis osata selittää ja tuoda esiin, minkä vuoksi minusta on tärkeää tehdä yhteistyötä, ja auttaa huoltajia tarttumaan siihen tarjoamalla keinoja. Tämän lisäksi koen tärkeänä, että minulla on esimieheni tuki kodin ja koulun välillä käytävässä yhteistyössä. Tämäkin kulmakivi vaatii suunnittelua sekä aikatauluttamista.
Kouluyhteisöön tutustuminen sekä hyvinvoinnin tukeminen on myös asia, jonka näen, että minun tulee heti alusta alkaen sitä toteuttaa, jotta se lähtee rullaamaan. Oma asenteeni sekä toimintani muita kohtaan on avainasemassa tässä ja koen, että itseni esitteleminen kaikille koulun työntekijöille/sanan vaihtaminen aina kohdatessa sekä yhteisen toiminnan ideointi ovat keinoja, joita ilman en voi sanoa tutustuvani työyhteisööni. Tässä koulun ilmapiiri, johdon näkemys kouluyhteisöstä sekä aiempi toimintakulttuuri ovat asioita, jotka voivat vaikuttaa myös omaan toimintaani. Toivon siis, että pääsisin työskentelemään kouluun, jossa työyhteisöstä välitetään ja siitä halutaan pitää huolta, sillä se helpottaa kovin omaa toimintaa tässä suunnassa. Yhteistyön tekeminen koulun sisällä vaatii myös aikaa ja suunnittelua, missä ys-aika on mielestäni tärkeässä asemassa, jotta tätä ei koettaisi "ylimääräisenä pahana".
Merkityksellisen oppimisen mahdollistaminen on ehkä haastavin näistä kulmakivistä, kun pohdin tämän hetkistä tilannettani. Minulla on vasta vähän käytännön työkokemusta ja enemmän ideoita kuin toteutuskokemusta. Tässä näen siis uhkakuvana sen, että valvontoihin, yhteydenpitoon, yhteistyöhön, palavereihin, tuen lomakkeisiin jne menee niin paljon aikaa, että itse opetuksen suunnitteluun jää huomattavasti vähemmän aikaa ja paukkuja kuin olin kuvitellut (mikä on hyvinkin todennäköistä). Koen, että ajatus merkityksellisyydestä helposti myös linkittyy "oppilaiden lempijuttuihin koulussa" ja riemua pursuavaan tekemiseen, vaikka kaikki ei yksinkertaisesti voi olla helppoa, kivaa ja hauskaa. Näen siis merkityksellisen oppimisen osalta tärkeänä pitää itselläni mielessä, että usein vähemmän on enemmän ja että juuri ne arkiset asiat ovat merkityksellisiä, kuten yhteinen päivän aloitus. Täten tämä osa-alue on myös tiiviisti osa oppilaantuntemusta, sillä oppilaiden elämää koskettavien asioiden tuominen osaksi koulua vaatii tutustumista oppilaisiin ja merkityksellinen oppiminen on usein sitä, mitä näkee/kokee/pystyy hyödyntämään arjessaan. Ehkä tämä tavoite siis rajoittuu lähinnä sellaiseen omaan tavoitteeseeni luoda turvallinen ja tuttu oppimisympäristö, jossa oppilaiden olemisella, tekemisellä ja ajatuksilla on merkitystä.
Uusi suomalainen koulu
"Tekemiseen ja oppimiseen innostava, erilaisia ympäristöjä sekä työskentelytiloja, inspiroiva ympäristö. Yhteiseen toimintaan kannustava oppimisympäristö, jossa luonto on lähellä ja teknologia ajan tasalla."
Nykypäivänä tietotulva, kiire ja sosiaalinen media ottavat paljon tilaa jo nuorten lasten elämässä. Älypuhelimet (ja tabletit) mahdollistavat jatkuvan saatavilla olemisen sekä nopeaa dopamiiniryöppyä niin erilaisten pelien, lyhyiden videoiden kuin viestienkin muodossa. Nopean palkinnon yleistymisen myötä keskittyminen sekä pitkäjänteinen työskentely ovat haasteita aikuisillekin. Istuminen ja passiivinen oleminen ovat lisääntyneet aiempaan verraten ja yhä nuoremmalla iällä.
Tässä unelmien koulussa "luokkahuoneita" on myös ulkona ja koulun pihalla on myös metsä, jossa oppilaat saavat liikkua. Koulun pihalla on myös taide-/kuvausseinä, jonka aika ajoin oppilaat saavat projektina maalata uusiksi ja jonka edessä voidaan kuvat esim. tiktok-videoita tai muuta oppimismateriaalia. Tämän lisäksi on kiipeilyteline ja liukumäki, keinut (eivät näy kuvassa), hiekkaboksi sekä pari urheilukenttää (tennis ja rantalentopallo). Koulurakennus on uusi/remontoitu ja siellä on sisällä eri kokoisia luokkahuoneita, jotta yhteisopettajuus sekä pienryhmätoiminta on mielekästä. Lisäksi koulussa on kirjasto ja oppilaiden käyttöön iPadit sekä läppärit. Luovaa tekemistä pidetään arvossa, mikä näkyy musiikin, käsitöiden ja kuvataiteen luokissa. Oppilaita on osallistettu koulualueen suunnitteluun. Koulun yhteisenä agendana on liikuttaa ja innostaa oppilaita liikkumaan, minkä vuoksi koulussa on myös lainattavia liikuntavälineitä sekä liikuntahalli. Koulu sijaitsee asuinalueen päätytontilla, mikä takaa rauhallisen ja turvallisen ympäristön (ei aivan lähellä vilkkaita autoteitä).
Koulun johdolla ja henkilöstöllä on selkeä yhteinen visio siitä, että koulu on turvallinen paikka kasvaa ja kehittyä, jossa jokainen aikuinen välittää oppilaiden hyvinvoinnista. Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä työskentelemään yhdessä muiden kanssa erilaisissa ryhmissä runsaan yhdessä tekemisen, erilaisten projektien, tutkivan oppimisen ja vertaistuen avulla. Oppilaita opetetaan tunnistamaan omia vahvuuksia sekä heikkouksia ja keinoja kehittyä näissä. Kielitietoisen opetuksen avulla oppilaita opetetaan arvostamaan monikulttuurisuutta, erilaisia ominaisuuksia ja taitoja rikkautena. Koulussa opitaan ymmärtämään arkielämän ilmiöitä ja pikkuhiljaa tarkastelemaan laajempiakin ilmiöitä maailmalla monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Eri oppiaineiden opetuksessa pyritään ymmärtämään kunkin oppiaineen ydintä ja kuinka oma oppiminen siinä ympäristössä mahdollistuu parhaiten. Oppilaiden intoa opppimiseen ruokitaan monipuolisilla työskentelymenetelmillä sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ikäluokkaan sopivalla tavalla. Oppimista arvioidaan läpinäkyvästi ja oppilaita ohjataan heti ensimmäisestä luokasta lähtien tarkastelemaan omaa tekemistään ja oppimistaan tavoitteiden suunnassa uteliaasti sekä rehellisesti. Oppilaita opetetaan työskentelemään kohti erilaisia tavoitteita, jotka eivät perustu vain "suoriutumiseen" ja pikkuhiljaa heitä ohjataan itsekin asettamaan omia tavoitteita ja harjoittelemaan oppimisprosessin hahmottamista. Oppilaita ohjataan tarkastelemaan omaa oppimistaan ja kehittymistään osana oppimisprosessia, jolloin itsearviointi ja oman toiminnan reflektointi eivät tunnu vain "ylimääräiseltä" tehtävältä esimerkiksi ryhmätyön lopuksi. Opettajat pitävät omien oppilaidensa kanssa arviointikeskustelun syksyn loppupuolella ja kevään puolessa välissä, jossa tarkistetaan, millainen käsitys oppilaalla itsellään on omasta oppimisestaan ja tekemisestään koulussa ja opettaja voi jakaa oppilaan kanssa omia ajatuksiaan siitä, millaisia vahvuuksia oppilaalla on ja mihin voisi kiinnittää huomiota. Opetuksen arvioinnissa käytetään konkreettisia välineitä, kuten arviointilomakkeita erilaisissa oppimistehtävissä tai oman osaamisen tarrataulua luokan seinällä, johon oppilaat voivat laittaa tarran, kun kokevat saavuttaneensa jonkin tavoitteen (tarratauluun asetetaan esim päivä- tai viikkokohtainen tavoite, jota kohti työskennellään). Oppilaat saavat keväisin todistuksen, jossa oppilaiden osaamista on kuvailtu kolmiportaisella asteikolla sanallisesti (ehkä myös emoji tai muu vastaava?) sekä kirjallisella palautteella. Todistuksessa myös lukee oppilaan vahvuuksia ryhmätyöskentelyssä ja/tai oppimistaidoissa.
Oppiainerakenne voisi olla seuraava esim 3.-luokalla: 22h koulua/vko, josta 10h luovia aineita ja liikuntaa. Loput 12 h sisältävät matematiikkaa, ympäristötietoa, tunne- ja vuorovaikutustunnin, suomen kieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä, historiaa ja yhteiskuntaoppia, katsomusaineita sekä monialaisiin projekteihin varattuja oppitunteja. Osa oppiaineista kiertävät ja toisinaan on opintojaksoja, jolloin keskitytään pidempiin projekteihin. Koulussa on päivän aikana kaksi pidempää välituntia, joilla oppilaat voivat lainata liikuntavälineitä ja joista myöhemmällä 5.-ja 6.-luokkalaiset saavat halutessaan kaksi kertaa viikossa kuvata joko tiktok-videoita tai käyttää koulun konetta pelaamiseen. Lounaan jälkeen on jokaisella luokalla oma rauhoittumishetkensä (luokkatason mukaan voi olla ihan rentoutumishetki salissa, vanhempien kanssa lukuhetki tai pienryhmissä esimerkiksi lautapelejä) tai ulkovälitunti ja sen jälkeen lyhyempi rauhoittumishetki opettajan oppilaantuntemuksen mukaan. Koulupäivät on suunniteltu niin, että niiden aikana oppilaat saavat vuoroin rauhoittavaa ja toiminnallisempaa tekemistä sekä myös lepuuttaa aivojansa tavoitteellisemmasta toiminnasta. Tämän koulun tavoitteena on opettaa oppilaita tutustumaan itseensä ja toisiin sekä ympäröivään maailmaan, ja tällä tavoin antaa heille käytännön työkaluja arkielämän haasteisiin. Koulussa on myös iltapäiväkerhotoimintaa erilaisilla teemoilla (esim. "diy - käsin tekemistä", "liikuntakerho", "luonnossa luovien", "bändikerho", "robotiikan alkeet" jne...).
Millaisin edellytyksin tämän unelmakoulun toteutuminen on mahdollista?
Koulun ideologioiden ja kasvatustehtävän toteutuminen vaativat koulun rehtorilta ja apulaisrehtorilta, opettajilta sekä muulta henkilöstöltä kiinnostusta ja halua sitoutua yhteisiin toimintakäytänteisiin. Opetushenkilöstön on nähtävä koulu merkityksellisenä yhteisönä ja oppilaiden kasvattaminen yhteisenä tehtävänä, jossa oppilaiden hyvinvointia tuetaan. Kaikilla koulussa työskentelevillä aikuisilla on kiinnostusta tutustua oppilaisiin ja tälle on myös oma piilo-opetussuunnitelmansa. Tämän unelmakoulun toteutuminen vaatii myös jonkin verran maa-alaa, minkä vuoksi esimerkiksi pelikentät voisivat olla myös yhteiskäytöllisiä ja koulun välittömän pihapiirin ulkopuolella. Tämän koulun toteutuminen on mahdollista, kun opettajilla ei ole liikaa omia viikkotunteja opetettavana vaan aikaa on myös yhteissuunnittelulle ja opettajat pääsevät myös lisäkouluttautumaan aika ajoin. Opetuksessa on nähtävä tärkeimpänä prioriteettina kouluyhteisön rakentaminen, jossa jokaisella on oma arvostettu paikkansa.
Mitä vaateita unelmakoulusi asettaa opettajien asiantuntijuudelle?
Opettajilla on oltava yhteistyötaitoja niin koulun sisäisen kuin koulun ulkopuolisenkin toiminnan tukemiseksi. Opettajilla on oltava taitoa tunnistaa ja toteuttaa koulun yhteisiä arvoja omassa opetuksessaan sekä tunnistaa omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Tämän lisäksi opettajilla on oltava kiinnostusta ja taitoa tutustua oppilaisiinsa opetuksen lomassa, eli suunnitella pidemmän aikavälin kokonaisuuksia sekä käytännön keinoja tämän toteuttamiseksi. Opettajilla on oltava myös asiantuntemusta oppilaiden oppimisen tukemisesta ja eriyttämisestä, jolla mahdollistetaan mielekäs ja merkityksellinen oppiminen.
0 kommenttia
Vaihe 2: Asiantuntijuuden aukkoihin käsiksi
Pohdintakysymykset:
1. Mistä osa-alueista luokanopettajuuden asiantuntijuus /osaaminen rakentuu?
- Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä keinot ryhmän hallintaan ja ryhmäyttämiseen - oppilaan kohtaamisen taidot
- Opettamisen taidot, sisällöt, oppimisen osaaminen sekä pedagoginen osaaminen
- Yhteistyötaidot, kulttuurinen ja demokratiaosaaminen
- Oman osaamisen ja toiminnan reflektointi, arvot ja asenteet
- Asiantuntijuus opettajan eri tehtävissä
2. Miten oma (luokanopettajan) asiantuntijuuteni on kehittynyt POM-opintojen aikana?
Olen ehdottomasti oppinut lisää monikulttuurisuutta arvostavasta opetuksesta, mikä on mielestäni tasa-arvoisen opetuksen mahdollistaja. Minulle oikeudenmukaisuus ja reilu toiminta on tärkeää, mihin koen saaneeni lisää tietoa sekä taitoa pom-opintojen aikana, mm. erilaisiin oppimisvaikeuksiin tutustumisen kautta. Tämän lisäksi koen eritoten kehittyneeni pedagogiikassa ja siinä, kuinka olen opettajana luokassa. Tärkeänä olen tiedostanut sen, kuinka oma kehon ja äänenkäyttöni vaikuttavat opetuksessa. Eri oppiaineiden kursseilla pom-opinnoissani olen saanut myös lisää tietoa sekä taitoa asiantuntijuudeni kehittämiseksi eri oppimisympäristöissä, mikä on lisännyt innostustani luokanopettajuutta kohtaan. POM-opinnoissa saamani asiantuntijuus on hyvin vahvasti pohjautunut eri oppiaineiden pedagogiikkaan sekä opintojaksojen suunnittelemiseen, minkä koen olleen hyvin arvokasta käytännön työelämään siirtymisessä. POM-opinnoilla voidaan mielestäni saavuttaa ydin siitä, mitä luokanopettajuus on sekä opetusharjoittelun kautta saada pieni kosketus siitä, mitä kaikkea onkaan POM-opinnoissa oppinut ja mitkä ovat niitä asiantuntijuuden osa-alueita, joita kannattaa ja/tai haluaa vielä kehittää (luonnollisesti kaikkea koko loppuelämän, mutta mitä priorisoi).
Mitä minulta jäi saavuttamatta?
Merkittävimpinä asiantuntijuuden aukkoina koen luokanopettajan eri tehtävien hallitsemisen sekä pedagogisen osaamisen kehittämisen. POM-opinnoissa kutakin oppiainetta oli yksi kurssi, joka on nopea katsaus aina kunkin oppiaineen ytimeen verrattuna siihen, että olen pääaineenani viiden vuoden ajan opiskellut vain terveystietoa ja liikuntaa. Tämän opintojakson aikana haluan vielä kehittää asiantuntijuuttani pedagogisessa osaamisessani sekä luokanopettajan tehtäviin tutustumisessa.
Suunnitelma:
Pedagoginen osaaminen eri oppiaineissa: voisin kehittää asiantuntijuutta tässä teorian kautta nyt opintojen kautta ja hyödyntää sijaisuuksia näiden kehittämiseen käytännössä. Voin hakea teoria tietoa kirjallisuudesta, OAJ:n lehdestä sekä juttelemalla näistä asioista jo työelämässä olevien opettajakavereideni kanssa.
Luokanopettajan eri tehtäviin voin tutustua nyt vielä teorian tasolla esimerkiksi lukemalla OAJ:n lehteä sekä sijaisuuksissa tarkastella näiden toteutumista käytännössä.
Haastattelutehtävä:
1. Mistä osa-alueista luokanopettajuuden asiantuntijuus /osaaminen rakentuu?
- Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä keinot ryhmän hallintaan ja ryhmäyttämiseen - oppilaan kohtaamisen taidot
- Opettamisen taidot, sisällöt, oppimisen osaaminen sekä pedagoginen osaaminen
- Yhteistyötaidot, kulttuurinen ja demokratiaosaaminen
- Oman osaamisen ja toiminnan reflektointi, arvot ja asenteet
- Asiantuntijuus opettajan eri tehtävissä
2. Miten oma (luokanopettajan) asiantuntijuuteni on kehittynyt POM-opintojen aikana?
Olen ehdottomasti oppinut lisää monikulttuurisuutta arvostavasta opetuksesta, mikä on mielestäni tasa-arvoisen opetuksen mahdollistaja. Minulle oikeudenmukaisuus ja reilu toiminta on tärkeää, mihin koen saaneeni lisää tietoa sekä taitoa pom-opintojen aikana, mm. erilaisiin oppimisvaikeuksiin tutustumisen kautta. Tämän lisäksi koen eritoten kehittyneeni pedagogiikassa ja siinä, kuinka olen opettajana luokassa. Tärkeänä olen tiedostanut sen, kuinka oma kehon ja äänenkäyttöni vaikuttavat opetuksessa. Eri oppiaineiden kursseilla pom-opinnoissani olen saanut myös lisää tietoa sekä taitoa asiantuntijuudeni kehittämiseksi eri oppimisympäristöissä, mikä on lisännyt innostustani luokanopettajuutta kohtaan. POM-opinnoissa saamani asiantuntijuus on hyvin vahvasti pohjautunut eri oppiaineiden pedagogiikkaan sekä opintojaksojen suunnittelemiseen, minkä koen olleen hyvin arvokasta käytännön työelämään siirtymisessä. POM-opinnoilla voidaan mielestäni saavuttaa ydin siitä, mitä luokanopettajuus on sekä opetusharjoittelun kautta saada pieni kosketus siitä, mitä kaikkea onkaan POM-opinnoissa oppinut ja mitkä ovat niitä asiantuntijuuden osa-alueita, joita kannattaa ja/tai haluaa vielä kehittää (luonnollisesti kaikkea koko loppuelämän, mutta mitä priorisoi).
Mitä minulta jäi saavuttamatta?
Merkittävimpinä asiantuntijuuden aukkoina koen luokanopettajan eri tehtävien hallitsemisen sekä pedagogisen osaamisen kehittämisen. POM-opinnoissa kutakin oppiainetta oli yksi kurssi, joka on nopea katsaus aina kunkin oppiaineen ytimeen verrattuna siihen, että olen pääaineenani viiden vuoden ajan opiskellut vain terveystietoa ja liikuntaa. Tämän opintojakson aikana haluan vielä kehittää asiantuntijuuttani pedagogisessa osaamisessani sekä luokanopettajan tehtäviin tutustumisessa.
Suunnitelma:
Pedagoginen osaaminen eri oppiaineissa: voisin kehittää asiantuntijuutta tässä teorian kautta nyt opintojen kautta ja hyödyntää sijaisuuksia näiden kehittämiseen käytännössä. Voin hakea teoria tietoa kirjallisuudesta, OAJ:n lehdestä sekä juttelemalla näistä asioista jo työelämässä olevien opettajakavereideni kanssa.
Luokanopettajan eri tehtäviin voin tutustua nyt vielä teorian tasolla esimerkiksi lukemalla OAJ:n lehteä sekä sijaisuuksissa tarkastella näiden toteutumista käytännössä.
Haastattelutehtävä:
Vaihe 1: Orientoituminen koontireflektioon
Allekirjoittaneen esittely:
Emilia Collan, 26-vuotias naishenkilö "Hesasta". Lahdesta kotoisin olevien vanhempien kasvattama ja pian jo 8 vuotta muualla kuin Helsingissä asunut alumniopiskelija, valmistunut liikuntatieteiden laitokselta 22.12.2021 liikunnan- ja terveystiedonopettajaksi. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. sosiaaliset liikuntalajit, kuntosalilla käyminen, teen juonti, helppojen neuletöiden tekeminen, elokuvien katsominen sekä ystävien ja perheen kanssa ajanviettäminen. Vahvuuksia ovat ryhmätyöskentely sekä asioiden organisoiminen ja luova ajattelu. Heikkouksia taas ovat säännöllisen nukkumaanmenoajan ylläpitäminen sekä itse nukkuminen (yksilöllä on taipumusta kevyt unisuuteen). Horoskooppimerkki rapu/kaksonen (jälkimmäinen uusien merkkien mukaan), neljästä sisaruksesta ainut naissukupuolen edustaja ja toiseksi vanhin, temperamentiltaan joko räiskyvä tai hyvin tasainen, sopeutuu erilaisiin tilanteisiin ja musiikin suurkuluttaja. Personaallisuustestin mukaan "aktivisti" (ENFP-A/ENFP-T), mistä erityisesti syvempien merkitysten ja sosiaalisen kanssakäymisen merkityksellisyys kolahtavat. Nauttii myös omasta tilasta ja ajasta tehdä asioita, minkä vuoksi kokee olevansa ambivertti. Makean ystävä ja tiukkojen aikataulujen vihollinen. Auringosta latautuva maailman ihmettelijä.
- - -
Tässä vaiheessa pom-opintoja huomaan innnostuvani yhä enemmän erilaisista oppiaineista ja -ympäristöistä, ja huomaan ajattelevani, kuinka tekisin asioita "sitten oman luokkani kanssa". Tässä vaiheessa opettajaopintojani, juuri liikunnalta valmistuneena, voisi siis sanoa, että työelämä kiinnostaa ja aineenopettajuus tuntuu siirtyneen yhä enemmän toiselle sijalle työnhaussa. Näen maaliviivan häämöttävän ja aion ottaa vielä parhaan irti näistä opinnoista.
- - -
Koen, että olen saanut useita merkittäviä kokemuksia pom-opintojeni aikana. Yleisin näistä on kokemus siitä, kuinka tosiaankin olen kehittynyt opettajan roolissa kuluneiden lähes kuuden lukuvuoden aikana. Toisinaan jopa yllätyn siitä innosta, mitä koen opettajantehtäviä ja oppilaiden kanssa työskentelyä kohtaan. Merkittävänä näen myös sen, kuinka suuria tunteita pom-opintojen aikana olen kokenut. Kuvataiteen kurssilla petyin suuresti yhdessä maalaustyössämme ja tajusin, että minua on pitkään ohjannut aika itsekriittinen ja arvosteleva ääni sisälläni. "Pakko jaksaa, pitäisi pystyä ja olla parempi" -ääni, jonka kanssa olen alkanut tekemään lähemmin tuttavuutta ja tekemään töitä. Tämän kautta koen erittäin merkittäväksi sen, että olen enemmän kosketuksissa tunteisiini kuin aiemmin ja se tuntuu tärkeältä. Haluan olla opettaja, joka osaa tunteiden nimeämisen ja säätelyn lisäksi myös osoittamaan erilaisia tunteita avoimesti. Pom-opinnoissani näin myös erittäin tärkeänä opetusharjoittelun, sillä se osoitti minulle käytännössä, mitkä ovat vahvuuksiani ja missä on vielä kehitettävää opettajana. Videotyöskentelyn kautta näin konkreettisesti, kuinka ollessani jännittynyt teen itsestäni hieman "pienemmän", kuin kaikki sanomani ja tekemäni tulisi tietynlaisen suodattimen läpi. Tämä oli mielenkiintoinen ilmiö ja olen päässyt vertaamaan tätä esimerkiksi toimintaani ja olemukseeni sijaistustehtävissä, jolloin ilmaisen itseäni huomattavasti vapaammin. Olen todennut, että tunnetilan sanoittaminen on aika hyvä työkalu oman olemisen vapauttamiseksi (esim voi ihan ääneen sanoa, että "Nyt mua vähän jännittää, miten tää peli toimii, kun en ole sitä muiden kanssa aiemmin pelannut!").
Emilia Collan, 26-vuotias naishenkilö "Hesasta". Lahdesta kotoisin olevien vanhempien kasvattama ja pian jo 8 vuotta muualla kuin Helsingissä asunut alumniopiskelija, valmistunut liikuntatieteiden laitokselta 22.12.2021 liikunnan- ja terveystiedonopettajaksi. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. sosiaaliset liikuntalajit, kuntosalilla käyminen, teen juonti, helppojen neuletöiden tekeminen, elokuvien katsominen sekä ystävien ja perheen kanssa ajanviettäminen. Vahvuuksia ovat ryhmätyöskentely sekä asioiden organisoiminen ja luova ajattelu. Heikkouksia taas ovat säännöllisen nukkumaanmenoajan ylläpitäminen sekä itse nukkuminen (yksilöllä on taipumusta kevyt unisuuteen). Horoskooppimerkki rapu/kaksonen (jälkimmäinen uusien merkkien mukaan), neljästä sisaruksesta ainut naissukupuolen edustaja ja toiseksi vanhin, temperamentiltaan joko räiskyvä tai hyvin tasainen, sopeutuu erilaisiin tilanteisiin ja musiikin suurkuluttaja. Personaallisuustestin mukaan "aktivisti" (ENFP-A/ENFP-T), mistä erityisesti syvempien merkitysten ja sosiaalisen kanssakäymisen merkityksellisyys kolahtavat. Nauttii myös omasta tilasta ja ajasta tehdä asioita, minkä vuoksi kokee olevansa ambivertti. Makean ystävä ja tiukkojen aikataulujen vihollinen. Auringosta latautuva maailman ihmettelijä.
- - -
Tässä vaiheessa pom-opintoja huomaan innnostuvani yhä enemmän erilaisista oppiaineista ja -ympäristöistä, ja huomaan ajattelevani, kuinka tekisin asioita "sitten oman luokkani kanssa". Tässä vaiheessa opettajaopintojani, juuri liikunnalta valmistuneena, voisi siis sanoa, että työelämä kiinnostaa ja aineenopettajuus tuntuu siirtyneen yhä enemmän toiselle sijalle työnhaussa. Näen maaliviivan häämöttävän ja aion ottaa vielä parhaan irti näistä opinnoista.
- - -
Koen, että olen saanut useita merkittäviä kokemuksia pom-opintojeni aikana. Yleisin näistä on kokemus siitä, kuinka tosiaankin olen kehittynyt opettajan roolissa kuluneiden lähes kuuden lukuvuoden aikana. Toisinaan jopa yllätyn siitä innosta, mitä koen opettajantehtäviä ja oppilaiden kanssa työskentelyä kohtaan. Merkittävänä näen myös sen, kuinka suuria tunteita pom-opintojen aikana olen kokenut. Kuvataiteen kurssilla petyin suuresti yhdessä maalaustyössämme ja tajusin, että minua on pitkään ohjannut aika itsekriittinen ja arvosteleva ääni sisälläni. "Pakko jaksaa, pitäisi pystyä ja olla parempi" -ääni, jonka kanssa olen alkanut tekemään lähemmin tuttavuutta ja tekemään töitä. Tämän kautta koen erittäin merkittäväksi sen, että olen enemmän kosketuksissa tunteisiini kuin aiemmin ja se tuntuu tärkeältä. Haluan olla opettaja, joka osaa tunteiden nimeämisen ja säätelyn lisäksi myös osoittamaan erilaisia tunteita avoimesti. Pom-opinnoissani näin myös erittäin tärkeänä opetusharjoittelun, sillä se osoitti minulle käytännössä, mitkä ovat vahvuuksiani ja missä on vielä kehitettävää opettajana. Videotyöskentelyn kautta näin konkreettisesti, kuinka ollessani jännittynyt teen itsestäni hieman "pienemmän", kuin kaikki sanomani ja tekemäni tulisi tietynlaisen suodattimen läpi. Tämä oli mielenkiintoinen ilmiö ja olen päässyt vertaamaan tätä esimerkiksi toimintaani ja olemukseeni sijaistustehtävissä, jolloin ilmaisen itseäni huomattavasti vapaammin. Olen todennut, että tunnetilan sanoittaminen on aika hyvä työkalu oman olemisen vapauttamiseksi (esim voi ihan ääneen sanoa, että "Nyt mua vähän jännittää, miten tää peli toimii, kun en ole sitä muiden kanssa aiemmin pelannut!").