Kuvaus kolmesta musiikin oppitunnista OH4 puitteissa Jyväskylän normaalikoululla

Näillä oppitunneilla oli käytössä laattasoittimet (ksylofonit ja kellopelit)
Aiheena laulaminen ja soittaminen
Kappaleina Planeettablues (Jussi Rasinkangas) ja Rati riti ralla (säv. kansanlaulu, san. Maija Konttinen) sekä tunninlopetusbiisinä Törmäillään (Rami-Jussi Ruodemäki)

1. Oppitunti - laulaminen ja soittaminen (Planeettablues & Törmäillään)
Laattasoittimet tutuiksi: ksylofoni ja kellopeli

Ihan oppitunnin alussa, kun oppilaat saapuivat musiikinluokkaan, katsottiin kullekin oppilaalle oma istumapaikka. Normaalikoulun musiikintunneilla tämä on muodostunut tavaksi; musiikinopettaja Henna näyttää oppilaille kunkin luokan oman istumajärjestyksen seinälle heijastettuna. Tästä tavasta halusin myös itse pitää kiinni harjoittelujakson aikana, sillä 2. luokkalaisten kanssa tämä oli hyvä tapa harjoitella itseohjautuvuutta. Koin, että istumapaikan etsiminen ja sille asettuminen oli myös ikään kuin maadoittumista alkavaan oppituntiin sekä osa siirtymää edelliseltä oppitunnilta tai välitunnilta seuraavaan oppituntiin. Istumapaikkojen löydyttyä kävimme läpi lyhyen kuulumiskierroksen - halukkaat oppilaat saivat kertoa senhetkisiä ajatuksia ja kuulumisia omalta paikaltaan.

Lähdimme virittäytymään itse oppitunnin aiheeseen tutustumalla oppitunnin tavoitteisiin. Olin listannut niitä kolme: harjoitellaan laulamista ja soittamista, harjoitellaan laattasoittimien soittamista ja harjoitellaan ryhmässä toimimista. Henna kannusti painottamaan tavoitteissa erityisesti ryhmässä toimimisen taitojen tärkeyttä, sillä musiikintunneilla tarve toisten kunnioittamiselle nousee erityisen tärkeäksi. Musiikintunneilla ääntä syntyy paljon ja myös innokkuutta kokeilla erilaisia asioita. Musiikintunneilla on otettava huomioon se, että oppilaat pääsevät ilmaisemaan itseään kullekin oppilaalle hyvältä tuntuvalla tavalla. Kaikki oppilaat eivät välttämättä halua olla esillä ja sitä täytyy kunnioittaa. 

Oppitunnilla käsittelyssä oli oppilaille jo hieman entuudestaan tuttu Planeettablues. Lähestyimme sitä aluksi kuuntelemalla sen CD-levyltä. Oppilaat saivat tässä kohtaa jo laulaa mukana ja muistutella melodiaa mieleen. Kappaleen sanat heijastin seinälle. Kappaleen sanojen ja melodian kertaamisen jälkeen siirryimme tutkimaan laattasoittimille tarkoitettuja "nuotteja", Henna oli siis tehnyt Planeettabluesiin diat, joihin hän oli sanojen yläpuolelle merkannut kirjaimilla laattamerkinnät. Laatta"nuoteissa" oli sekä ylärivi että alarivi ja oppilaat saivatkin näistä valita, kumpaa riviä soittavat vai soittavatko kumpaakin. Eriyttämisen näkökulmasta vaihtoehdon antaminen oli erinomainen. Oli myös enemmän kuin ok, että alussa lähti kokeilemaan kumpaakin riviä erikseen ja sitten, kun molempien rivien soittaminen yhtäaikaisesti tuntui luontevalta, oli sitä mahdollisuus kokeilla. 

Erityisen tärkeää oli muistaa, että kaikki ohjeistukset annettiin ennen kuin lähdettiin siirtymään soittimille. Opettajajohtoisesti näytin mallia kappaleen soidessa taustalla. Ennen siirtymää kerroin myös, kuka soittaa milläkin soittimella. Ryhmäjaon olin tehnyt valmiiksi. 

Varsinainen soittaminen sujui mukavasti. Hennan vinkkiä apuna hyödyntäen olin luokan etuosassa näyttämässä kohtaa, jossa edetään. Musiikintunneilla yksi oppilas toimi aina diojen vaihtajana, jotta mukana pysyminen helpottui. Kellopelejä soittavat oppilaat (10 oppilasta) soittivat yhdellä malletilla. Tällöin oppilas teki valinnan, soittaako ylä- vai alariviä. Ksylofoneilla soittavat oppilaat (10 oppilasta) soittivat valinnan mukaan joko yhdellä tai kahdella malletilla. Soittimia vuoroteltiin niin, että ensin puolikas luokasta soitti kellopelejä ja puolikas ksylofoneja ja sitten vuoroja vaihdettiin.

Oppilailla oli muuten käytössä omat "pikkunuotit", jotka sai halutessaan ottaa laattasoittimen viereen helpottamaan mukana pysymistä. Tämä oli vähän kuin olisi soittanut pianoon tarkoitetuilla kuvionuoteilla.

2. Oppitunti - laulaminen ja soittaminen (Rati riti ralla)
Laattasoittimet: ksylofoni Rumpu: djempe

2. oppitunti laulamisen ja soittamisen teemalla alkoi tuttuun tapaan oman istumapaikan etsimisellä. Tunnin tarkoituksena oli tutustua uuteen kappaleeseen. Ennen tutustumista käytiin läpi oppitunnin tavoitteet, jotka olivat: harjoitellaan uutta laulua, harjoitellaan perussykkeen löytämistä, harjoitellaan laulun ja soiton yhdistämistä sekä harjoitellaan ryhmässä toimimista. Rati riti rallasta (Soi 1-2 s. 154) käytiin lyhyt keskustelu ennen sen kuuntelemista. Joillekin oppilaille se oli entuudestaan tuttu, mutta joillekin täysin tuntematon. Samalla kun kappale kuunneltiin, oli oppilailla mahdollisuus katsoa seinälle heijastettuja sanoja. Seuraavaksi lähdimme tutkailemaan kappaleen perussykettä. Se tehtiin aluksi puhtaasti rytmittämällä perussykettä käsillä omiin reisiin. Kun perussyke alkoi löytyi, oli luontevaa ottaa mukaan harjoitteluun kappaleen rumpuosuus, jonka toteutimme djempellä. Rumpuosuudessa soitettiin perussykettä kaavalla "reunaan, keskelle, reunaan, keskelle jne.". Rumpuosuutta harjoitellessamme kävimme läpi myös soittoasennon ja soitto-otteen (käden asento, millä käden kohdalla soitetaan). 

Rumpuosuuden läpikäymisen jälkeen oli aika käydä läpi ksylofonilla soitettava osuus. Samaan tapaan kuin Planeettabluesissa, oli laattamerkinnät dioissa sanojen yläpuolella. Ohjeena oli tarkastella ensin rivi kerralla (ylärivi & alarivi) merkintöjä. Meillä oli tarkoitus vielä seuraavallakin kerralla soittaa Rati riti rallaa, joten kiire ei ollut laattamerkintöjen haltuun ottamisessa. Näytin taas opettajajohtoisesti ksylofonilla soitettavan osuuden malliksi, jonka jälkeen siirryimme soittimille. Luokka jaettiin luontevasti puoliksi - kaikki oppilaat pääsivät kokeilemaan sekä ksylofonia että djempe-rumpua. Käytössä oli myös kongasetti, jota uskaltauduttiin myös kokeilemaan. 

Laulun ja soiton yhdistämistä harjoiteltiin, mutta tällä oppitunnilla pääosassa oli vielä soitinosuuksien harjoitteleminen. Uudesta kappaleesta huolimatta laulua kuitenkin jo kuului soittamisen taustalla.

Tunti päätettiin itsearviointiin. Oppilaat siirtyivät siivoamisen jälkeen omalle paikalleen. Laitoin rauhoittavan kappaleen soimaan ja oppilaat saivat samalla pohtia mielessään, miten tunti omalla kohdalla meni ja mikä tunnista ja jäi erityisesti mieleen. Pohdinnan jälkeen oppilaat asettuivat joko kyykkyyn, kyykystä ylöspäin "puoliväliin" tai sitten suoraksi seisomaan kädet kurotettuna kohti kattoa. Jos tunti meni omasta mielestä tosi hyvin, oli aihetta kurottaa oikein korkealle. 

3. Oppitunti - laulaminen ja soittaminen (Rati riti ralla jatkuu)
Laattasoittimet: ksylofoni Rummut: djempe ja konga

Seuraavalla oppitunnilla jatkoimme edelliseltä tunnilta tutun kappaleen parissa. Kuuntelimme Raiti riti rallan läpi ja lauloimme mukana. Aivan alkuperäisenä tarkoituksena oli ottaa mukaan tälle soittokerralla myös käsikellot, mutta ksylofonin kanssa kaivattiin vielä kertaamista, joten käsikellot jäivät tältä soittokerralta pois. Jaoimme luokan nyt kolmeen osaan: oli rumpujen soittajat, ksylofonistit sekä lauluosuudesta vastaavat. Käyttöön otimme siis myös mikrofonit. Toki sovimme, että kaikki kynnelle kykenevät laulavat mukana, vaikka mikrofonin takana ei olisikaan. Aivan erityistä mielenkiintoa herättivät juuri mikrofonit, joita testaamaan moni halusi aivan ehdottomasti päästä. Mikrofoniin laulamiseen tuntui kohdistuvan erityistä tunnelatausta - olihan se mahdollisuus päästä ikään kuin esiintymään ja samalla kuljettamaan lauluosuutta esilaulajan roolissa. Hymy oli herkässä usealla esilaulajana toimineella. 

Laulun ja soiton yhdistäminen alkoi sujua. Merkittävässä roolissa oli soiton aikana tapahtuva opettajan kannustus ja välittömän positiivisen palautteen antaminen. Mahdollisuuksien mukaan kiersin luokassa auttamassa, Henna kiersi myös.