Mistä aloittaa?

On arvioitu, että ihmiskunnan digitaalisen datan määrä kaksinkertaistuu joka vuosi. World wide webissä olevan tiedon määrää voi hahmottaa arvioimalla esimerkiksi neljän suuren verkkoyrityksen Googlen, Amazonin, Microsoftin ja Facebookin hallinnoimaa tietomäärää. ScienceFocus arvioi, että näillä neljällä yrityksellä on yhteensä 1200 petabittiä tallennettuna palvelimilleen. 1200 petabittiä on 1.2 miljonaa terabittiä ja yksi terabitti on 1000 gigabittiä (kts. kuva "how big is a petabyte").
 
Kun verkossa on näin valtavasti tietoa, voi olla vaikeaa päättää mistä aloittaa.

Pikainen googlailu riittää, kun etsitään arkipäivisiä perustietoja. Tutkielmien, esseiden, opinnäytteiden ja muiden laajempaa määrää faktatietoja vaativien tehtävien hoitaminen edellyttää järjestelmällisempää tiedonhakua. Mitä suurempi työ on kyseessä, sitä perusteellisempi tiedonhaun prosessi tulee olemaan. Mahdollisissa tulevaisuuden korkeakouluopinnoissasi tulet perehtymään vielä tätä kurssia tarkemmin akateemisen tiedonhaun prosessiin.

Tutkittavan asian ja aiheen hahmottaminen

Huolellinen tiedon hakeminen kannattaa aloittaa aivonystyröiden kunnollisella hieromisella, ei suin päin hakusanojen hakukoneeseen syöttämisellä. Haun suunnitteleminen säästää aikaa ja vaivaa, koska tiedon hakemisesta tulee tehokkaampaa ja täsmällisempää. Tiedonhakuun kannattaakin suhtautua samaan tapaan kuin esseen kirjoittamiseen. Hyvän esseen kirjoittaja luonnostelee ennen esseen kirjoittamista paperille omia käsityksiään asiasta. Hän määrittelee termejä, kirjoittaa ylös pääkäsitteitä ja kaikkea mitä mieleen tulee. Miellekartan tekeminen auttaa aiheen käsitteellistämisessä eli keskeisten sanojen ja käsitteiden hahmottamisessa, jotka voivat sitten toimia asiasanoina haun tekemisessä.

Tiedonhaussa on hyvä miettiä sekä laajempia että suppeampia käsitteitä. Joskus on syytä käyttää suppeampaa hakusanaa, kun hakutuloksia on valtavasti ja joskus laajempaa hakutulosten ollessa vähäisiä. Esimerkiksi laajalla käsitteellä "marja" saa kymmeniä miljoonia tuloksia, kun taas käsite "mansikka" antaa vain miljoonia. "Ahomansikka" -termillä saadaan taas vain satoja tuhansia tuloksia. Mitä tarkempia hakusanoja keksit, sitä tarkempia tuloksia yleensä saat.

Seuraavat kysymykset voivat auttaa tutkittavan aiheen käsitteiden hahmottamisessa:

• Mitkä ovat aiheen kannalta merkittäviä sanoja?
• Olisiko sanoille olemassa synonyymeja?
• Minkä kielistä materiaalia olet hakemassa?
• Liittyykö hakuun tiettyjä nimiä tai vuosilukuja?

Mielle- tai käsitekartta

Kun avainkäsitteet ja -sanat alkavat hahmottua, voi käsite- tai miellekarttojen (tai näiden jonkinlaisen yhdistelmän) laatiminen käsitteiden pohjalta olla hyvä idea. Samalla tulee jäsennelleeksi myös itse työstettävää tehtävää ja kirjattua ylös tietoa, jota sinulla on jo entuudestaan.

Alla pari esimerkkiä.

Esimerkki käsitekartasta. Kuvien lähde: Harto Pönkä. Lehmätkin lentäis -blogi.	Esimerkki miellekartasta.

Mistä rampista ylös?

Tiedonhakua voisi verrata auton ajamiseen isommilta valtateiltä kohti pienempiä katuja ja kujia. Mitä tarkemmat navigointiohjeet sinulla on, sitä varmemmin pääset määränpäähäsi. Jos et tiedä tarkkaa reittiä määränpäähäsi, voit kokeilla lähteä jollekin reitille, jonka varrella sinulle valkenee paremmin haluatko mennä eteenpäin.

Tiedonhaussa tämä voisi tarkoittaa:

1. Valitset jonkin valtatien, jossa lähdet tietoa etsimään (Google, DuckDuckGo, Bing yms.)

2. Nouset ylös jotakin ramppia (esim. aihe "lukiolaiset")

3. Näet rampin jälkeen useita eri reittivaihtoehtoja (lukio.fi, sll-twitter-kanava, erilaisia uutisia lukiolaisiin liittyen)

4. Lähdet kulkemaan tietä (uutinen lukiolaisiin liittyen) ja bongaat sieltä SLL:n puheenjohtajan Roosa Pajusen nimen. Huomaat, että Pajunen on pitänyt erityisesti esillä lukiolaisten väsymykseen liittyviä asioita.

5. Saat uutisesta uusia hakusanoja: "Roosa Pajunen", "lukiolaiset väsymys", "lukiolaiset jaksaminen".

6. Nyt voit aloittaa uuden kierroksen tiedonhakemisessasi ja jatkaa niin pitkään kunnes sinulle on riittävästi käyttökelpoista materiaalia.

Jos haluat perehtyä tarkemmin tiedonhaunprosessiin, voit tutustua Helsingin yliopiston opiskelijan digitaidot -kurssin materiaaliin.

Lähteitä ja linkkejä:
https://libguides.oamk.fi/tiedonhaku/suunnittelu
https://libguides.uniarts.fi/tiedonhaku/arviointi-ja-muokkaus
https://www.itewiki.fi/tapahtuma/it-n-johtamisen-ajankohtaispaiva-2019-tiedon-johtaminen
https://www.ouka.fi/documents/1958741/785be60d-abfd-4e61-a50c-fed7e95a0acd
https://blogs.helsinki.fi/opiskelijan-digitaidot/3-tiedonhankinta/3-1-tiedonhankinnan-suunnittelu/tiedonhankinnan-vaiheet/