Kuvat opetuksessa & tunnetaitointerventio

Siihen aikaan kun isoisä lampun osti

Kuvalähde: http://mainanmummula.blogspot.com/2011/06/pikkuruisen-kansakoulun-pikkuiset.html

Jokunen vuosikymmen sitten koteja koristeltiin kuvatauluilla, opetus kouluissa perustui pitkälle kuvien käyttöön ja ihmiset lähettivät postikortteja toisilleen. Lapset keräsivät kauniita kiiltokuvia ja myöhemmin tarroja. Painetulla kuvalla oli merkitystä. Kuvien merkitys nykyajassa ei ehkä ole kadonnut, mutta niiden käyttö on moninaistunut niin paljon, ettemme aina ymmärräkään niiden merkitystä. Nykykuvat tarjoillaan meille yhä useammin digitaalisessa muodossa.

Elokuvien, videoiden ja mainosten kuvat vaikuttavat. Asenteina, mielipiteinä, elämäntapana, valintoina ja ihanteina. Kuvilla on valtaa. Mediatulvan keskellä meidän aikuisten tärkeänä tehtävänä on opettaa nuorta sukupolvea lukemaan kuvaa. Kriittisesti ja asiayhteyteen sitoen. Kuvan käyttö ei toivottavasti koskaan tule poistumaan osana opetusta. Vaikka uusi opetussuunnitelma ohjaa opetusta oppikirjoista pois päin, taitavasti kuvitetut kirjat ovat arvokasta materiaalia. Silmien edessä nopeasti vilisevän kuvainformaation rinnalla tulemme tarvitsemaan perinteistä kuvaa, sitä ihan tavallista paperista, minkä voi ottaa omaan käteen tarkasteltavaksi. Sitä kuvaa, mikä joskus kertoo eri asioita eri ihmisille...



Synkeän louhoksen seikkailu



Harjoittelumme yhteydessä teimme tunnetaitoihin liittyvän intervention. Tunnetaitopakettina käytimme Synkeän Louhoksen tarinaa, joka on Taikalamppu-menetelmäoppaasta. Synkeän Louhoksen seikkailupeliin kuuluu kuvia fantasiamaailmasta. Kuvat toimivat sekä tunnelman luojina että kuljettavat peliä eteenpäin.

Synkeän louhoksen tarinaa voisi kehittää kuvataiteen tunnilla siten, että jokaisen luvun kohdalle luotaisiin tehtävä, missä oppilas pääsee piirtämään, maalaamaan ja muotoilemaan. Seikkailussa on viisi lukua, jotka ovat: Örkkässhamaanin kivikko, Suokuningattaren hetteikkö, Synkeän louhoksen lähde, Kuningas Örkäksen valtaistuinsali ja Pohjoisen jyrkänteen turnajaiset. Tarinan nimet ovat voimakkaat ja vahvasti kuvaavat. Tarinan kuultua mielikuvat alkavat elää, ja niiden perusteella on helppo soveltaa kuvataiteen keinoja.

Tämän tyyppinen tekeminen palvelee hyvin myös uuden OPS:n mukaista oppiainerajojen ylittämistä. Synkeän louhoksen teemaa voi edelleen kehittää käsityöhön rakentamalla hahmoja ja tapahtumapaikkoja. Tunnelmaa luovia musiikkitehosteita on helppo tehdä kosketinsoittimilla tai padilla. Tällaisen seikkailun innoittamana voi yhtä hyvin rakentaa liikuntaleikkejä, tai miksipä ei innovatiivinen opettaja voisi leipoa vaikka örkkäsmuffineja oppilaiden kanssa...

Esimerkkejä kuvistöistä
Örkkässhamaanin kivikko:
  • vesivärityö harmailla, tummilla väreillä
  • maalatut ja kuivaneet vesivärityöt voi tuunata kiviksi repimällä paperista eri kokoisia ja muotoisia paloja ja liimaamalla ne isolle kartongille kivikoksi
  • muovailutyö harmaasta massasta
  • styroksipalojen leikkaaminen ja maalaaminen kivikoksi
Suokuningattaren hetteikkö:
  • kuningatarhahmon rakentaminen esim. rautalangasta, hiukset villalangoilla, ja kuningattaren vaatettaminen kangastilkuilla
  • suon rakentaminen esim. maalaamalla vedenkestävällä vihreällä maalilla taulusieniä ja kiinnittämällä niitä toisiinsa jne.
Synkeän louhoksen lähde:
  • perinteinen laveeraus erilaisilla sinisillä vesiväreillä
  • siniset kankaat, lavasterakentaminen
  • jos luokassa on hiekkalaatikko, sinne voi kaivaa lähteen (vedellä täytetty astia)
  • kesäaikaan retki läheiselle uimarannalle, hiekka- ja vesirakentelu
Kuningas Örkäksen valtaistuinsali:
  • solmitaan matto paperinaruista korinpohjatekniikalla
  • rakennetaan sali (maja) esim. sanomalehdistä seinille ripustettujen rimojen tai narujen varaan
  • tuunataan opettajan tuoli hienoilla kankailla
Pohjoisen jyrkänteen turnajaiset- luku on seikkailun viimeinen luku, jossa on tarkoitus tehdä pieniä näytelmiä. Lavasteiden ja kulissien rakentaminen on mukavaa ja helppoa, jos saatavilla on rimoja, pahveja, kankaita, maalia, teippiä, narua, yms. yms.

Synkeän louhoksen blogi

28.10.2016 Luku 5. Pohjoisen jyrkänteen turnajaiset

Pohjoisen jyrkänteen turnajaiset on seikkailun viides ja viimeinen luku. Teemana on sosiaalinen ongelmanratkaisu. Lapset pääsevät suunnittelemaan ja harjoittelemaan pieniä näytelmänpätkiä, joissa heidän pitää ratkaista kiperiä pulmia rakentavalla tavalla. Edelleen lapset saavat palkkioksi auringonsäteen aina, kun he keksivät hyvän tavan toimia erilaisissa pulmatilanteissa.



Kuvasta saimmekin lasten kanssa aikaan hyviä pohdintoja. Mietimme yhdessä kuvaa tarkastellessamme, mitä se esittää ja miksi patsaat ovat sellaisessa asennossa kuin ovat. Miten se liittyy turnajaisiin ja mitä muuta kuvassa on.

27.10.2016 Luku 4. Kuningas Örkäksen valtaistuinsali

Kuningas Örkäksen valtaistuinsalissa on hieno valtaistuin, johon jokainen lapsi vuorollaan saa istua. Hänen päälleen puetaan viitta ja kruunu. Toisten tehtävänä on sanoa hänestä jotain hyvää, esim. missä asiassa hän on hyvä, tai mikä luonteenpiirre hänessä on hyvä. Näin opetellaan antamaan positiivista palautetta ja myös vastaanottamaan sitä.


3.10.2016. Luku 3 kummallekin ryhmälle/ Lähde

Tekijä: Riikka Rautio
Tänään aloitettiin tunnit alkukartoituksen tunnekuvilla. keskustelimme ensin kuvista ja siitä, miten erilaiset tunteet näkyivät kuvissa. Oli kurttuista otsaa, nyrkkiä, hymyä ja erilaisia katseita. Oppilaat tunnistivat ja oivalsivat hyvin erilaisten tunteiden piirteitä. Mielestäni on hyvä käyttää erilaisia tunnekortteja tunteiden opetteluun. Eihän meitä kadullakaan tule vastaan nallekarhuja :) Alkukartoituksen kuvat näkyvät sivupalkissa!




'Minua kiinnostaa, mikä tuo enkeli on...'
Niin tällä lähteellä seisookin enkelipatsas, ja juuri se tekee kuvasta jännittävän. Sinänsä hieman harhaanjohtava enkeli, koska tarinassa sitä ei mainita ollenkaan. Oppilaat sen kyllä huomasivat. Synkeän louhoksen seikkailussa on joitakin avoimeksi jääviä visuaalisia elementtejä, joita ei välttämättä tarinassa mainita. Toisaalta tässä voisi olla opettajalle tilaisuus täyttää "puuttuvat aukot" haluamallaan tavalla.




Tässä on lähde. Kun sinne kurkistaa, näkee itsensä. Oppilaat kurkistelivat lähteeseen eli toisin sanoen itseensä. Itse ja vertaisarvioinnin opettelua.

Pelin materiaaleissa ehdotettiin peiliä avuksi. Se tuntui toimivan oikein hyvin. Kaikki oppilaat kurkistelivat vuorollaan peiliin ja kuvittelivat sen olevan tyyni veden pinta. Taustalla kuului cd:ltä veden liplatusta ja hiljaista musiikkia, joka loi rauhallista tunnelmaa. Musiikkina käytettiin ruotsalaisen SPA-Serienin Stilla hav-levyä.



Tällä mittarilla oli helppo näyttää, miten hyväksi kokee itsensä erilaisissa sosiaalisissa taidoissa. Lähdekorttien kysymyksiin vastattiin mittarin avulla. Oppilaat näyttivät mittarilla esim. miten luotettavia tai avuliaita he ovat.

28.9.2016 Luku 2/toput ja kolkit suokuningattaren hetteiköllä

Tekijä: Riikka Rautio

Suokuningattaren hetteiköllä kasvaa sieniä. Olimmehan suolla. Yksi oppilaista kysyi, että millaisella suolla me olemme, kun tämä ei ihan tunnu suolta. Vastasin, taikasuolla seikkailemassa. Olisimmepa voineet istua jossain upottavassa, niin se olisi ollut vielä jännempää.


Vaikka olimme pelottavalla suolla, ringissä oli tosi turvallista. Lapsista oli turvallista osallistua ja pohtia vastauksiaa. Ujoinkin kaveri uskaltautui ilmeellä näyttämään tunteensa! Mietimme myös tunnin alussa, millaisia ilmeitä eri tunteista tulee. Pelikorteissa oli tällä kertaa vain tunteiden nimet ja nuorimmat eivät osaa vielä lukea. Pienellä eleellä pystyu tunteensa esittämään oikein hyvin ja parhaimmassa tapauksessa vielä nimeämään sen.
Kuvanottohetkellä oli hauska yksityiskohta. Kerroimme lapsille, että otetaan kuva, missä näkyy kaikkien jalat, mutta ei kasvoja. Yksi lapsi päätti "näyttää jalat", ja kääri housun lahkeet ylemmäksi. Tässä huomaa, miten joidenkin lasten käsitys asioista kulkee hyvin konkreettisella tasolla.





Näin ne palkkiosäteet alkavat täyttää auringonkehrää. Onnistumisien pysyvät merkit!