27.10.2016 Luku 4. Kuningas Örkäksen valtaistuinsali

Kuningas Örkäksen valtaistuinsalissa on hieno valtaistuin, johon jokainen lapsi vuorollaan saa istua. Hänen päälleen puetaan viitta ja kruunu. Toisten tehtävänä on sanoa hänestä jotain hyvää, esim. missä asiassa hän on hyvä, tai mikä luonteenpiirre hänessä on hyvä. Näin opetellaan antamaan positiivista palautetta ja myös vastaanottamaan sitä.


Kommentit

(muokattu)
Seikkailun alkutarina lähti siitä, että pahat örkäkset olivat varastaneet valonsäteet ja oppilaiden piti ryhtyä yhdessä miettimään keinoja, millä saada valo takaisin laaksoon. Nyt ollaan siis "pahassa paikassa", kuningas Örkäksen salissa, mutta kuitenkin täällä kuulee hyviä asioita, kehuja itsestä ja toisista. Ehkäpä ajatus onkin, että "pahasta paikasta" voi selvitä miettimällä tai sanomalla hyviä asioita. Örkäkset väistykööt! :)
Tämä tunti oli oikeasti aika vaikuttava. Oppilaat istuivat vuorollaan valtaistuimella ja toiset valitsivat "kuningasta" kuvaavia positiivisia sanoja. Valtaistuimella istujaa katsottiin silmiin ja sanottiin: Minun mielestäni sinä olet.... iloinen, ahkera, sopuisa jne. Uskon, että muutamat lapset erityisesti painoivat mieleensä nuo kauniit sanat. Olisi hienoa, jos sanat kannattelisivat heitä elämässään pitemmällekin.
Tämän päivän helmet olivat jokaisen lapsen kruunaamiset kuninkaiksi ja kuningattariksi. Jokainen oppilas oli kuin sulaa vahaa valtaistuimella istuessaan kruunu päässään ja viitta harteillaan. Miten pienellä asialla voikaan tehdä toiselle sellaisen olon, että hän on tärkeä ja arvokas. Hyvän palautteen vastaanottaminen voi olla jostakin vaikeaa. Tässä kuninkaallisen rekvisiitta auttoi lapsia tuntemaan olonsa turvalliseksi ja palautteen vastaanottaminen kunikaana oli ehkä helpompaa kuin omana itsenään.
Nuo onnelliset hymyt lasten huulilla kertoivat meille siitä, että harjoitus kehujen vastaanottamisesta oli onnistunut.
Pidin myös tämän neljännen tunnin perjantaina. Paikalla oli kolme oppilasta, joista yksi sellainen, joka ei ollut osallistunut yhteenkään tuntiin aikaisemmin. Muut innokkaasti kuitenkin selittivät hänelle, mitä on tehty, ja hän halusi osallistua.
Meille on jo vakiintunut paikka tunnin pitämiselle yhdessä nurkassa pehmopatjojen päällä, ja sinne oppilaat luontevasti ohjautuvat.
Olin kuullut ennakkoon opettajalta, että näiden oppilaiden on vaikea ottaa vastaan hyvää palautetta. Osasin siis ennakkoon varautua siihen, että tunnista ei tulisi helppoa. Olen jo aiemmin havainnut, että kaikki naamioituminen tms ei ole ollenkaan hyvä juttu, se koetaan liian lapselliseksi. Selitin kuitenkin, että tällä tunnilla oikestaan tarvittaisiin valtaistuin. Salamannopeasti oppilaat päättivät, että yksi tuoleista on valtaistuin, ja sopivat myös, missä järjestyksessä siihen istuvat. Tutkimme taas ensin kuninkaan valtaistuinsalin kuvaa, ja pohdimme, ovatko kuvassa näkyvät vartijat patsaita vai eläviä, ja ovatko ne hyviä vai pahoja.
Aluksi heidän oli vaikea sanoa positiivisia kommentteja tavallisella äänellä, vaan he suuntasivat kehut "kuninkaalle". Aika nopeasti he kuitenkin saivat juonesta kiinni, ja olivat ihan tosissaan. Oli aivan liikuttavaa huomata, kuinka onnellisena he hymyilivät, kun saivat hyvää palautetta kavereiltaan. Minun kohdaltani parasta oli, kun he halusivat, että minä istun tuolille, ja antoivat minulle palautetta. Olen kuulemma huumorintajuinen, hymyilevä, kiltti ja rohkea, ja myös tietenkin puhelias. Yksi oppilas sanoi: "Sä oot semmonen, kun selität jotain, sanot ainakin sata sanaa samaan aikaan, ja aina mä en ehdi tietää, mitä tarkoitat". Ihana, aito, rehellinen, palaute.
Mielestäni oli ihana nähdä lasten hymy ja onni, kun he pääsivät kuulemaan hyviä asioita itsestään. Mielenkiintoista oli kuitenkin huomata sekin, kuinka joillekin lapsille kehujen vastaanottaminen ei ole kovin helppoa, eivätkä he ole tottuneet siihen. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää meidän aikuisten olisi muistaa kehua lasta ja pyrkiä tukemaan terveen itsetunnon rakentumista. Ilman sitä voi joutua monenlaisiin vaikeuksiin elämänsä aikana. Jokaisen ihmisen pitäisi kuulla itsestään enemmän hyvää kuin pahaa, jotta terve itsetunto pääsisi syntymään. Tällaisia harjoituksia tarvitsisi ottaa mukaan siis ihan normaaliin koulupäiväänkin, sillä pyrimmehän koulussa ensisijaisesti kasvattamaan yhteiskunnan toimivia jäseniä, osallistuvia ihmisiä.

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä