Tänään aloitettiin tunnit alkukartoituksen tunnekuvilla. keskustelimme ensin kuvista ja siitä, miten erilaiset tunteet näkyivät kuvissa. Oli kurttuista otsaa, nyrkkiä, hymyä ja erilaisia katseita. Oppilaat tunnistivat ja oivalsivat hyvin erilaisten tunteiden piirteitä. Mielestäni on hyvä käyttää erilaisia tunnekortteja tunteiden opetteluun. Eihän meitä kadullakaan tule vastaan nallekarhuja :) Alkukartoituksen kuvat näkyvät sivupalkissa!




'Minua kiinnostaa, mikä tuo enkeli on...'
Niin tällä lähteellä seisookin enkelipatsas, ja juuri se tekee kuvasta jännittävän. Sinänsä hieman harhaanjohtava enkeli, koska tarinassa sitä ei mainita ollenkaan. Oppilaat sen kyllä huomasivat. Synkeän louhoksen seikkailussa on joitakin avoimeksi jääviä visuaalisia elementtejä, joita ei välttämättä tarinassa mainita. Toisaalta tässä voisi olla opettajalle tilaisuus täyttää "puuttuvat aukot" haluamallaan tavalla.




Tässä on lähde. Kun sinne kurkistaa, näkee itsensä. Oppilaat kurkistelivat lähteeseen eli toisin sanoen itseensä. Itse ja vertaisarvioinnin opettelua.

Pelin materiaaleissa ehdotettiin peiliä avuksi. Se tuntui toimivan oikein hyvin. Kaikki oppilaat kurkistelivat vuorollaan peiliin ja kuvittelivat sen olevan tyyni veden pinta. Taustalla kuului cd:ltä veden liplatusta ja hiljaista musiikkia, joka loi rauhallista tunnelmaa. Musiikkina käytettiin ruotsalaisen SPA-Serienin Stilla hav-levyä.



Tällä mittarilla oli helppo näyttää, miten hyväksi kokee itsensä erilaisissa sosiaalisissa taidoissa. Lähdekorttien kysymyksiin vastattiin mittarin avulla. Oppilaat näyttivät mittarilla esim. miten luotettavia tai avuliaita he ovat.