Antiikin Rooma

Rooma hajoaa

Rooman valtakunta oli laajentunut 200-luvulle saakka, jolloin se eli loistokauttaan. Rooma alkoi kuitenkin heikentyä eikä se enää saanut valloitettua uusia alueita. Armeijan ylläpitäminen ja sotiminen veivät erittäin suuria rahamääriä ja verotuksen tuottamat rahavirrat alkoivat pikkuhiljaa ehtyä.

Rooman kimppuun hyökättiin monella seudulla koko ajan ja armeija oli pulassa. Kun taloudellinen tilanne heikkeni, seurasi siitä pula elintarvikkeista ja tavaroista roomalaisissa kaupungeista. Rooman rahan arvo romahti ja tuotteiden hinnat nousivat. Orjia ei saatu enää lisää valloitusten loputtua. Tästä seurasi pula työntekijöistä.

Ihmisten tyytymättömyys kasvoi ja ympäri valtakuntaa puhkesi levottomuuksia. Elinolosuhteiden huonontuessa myös kulkutaudit lisääntyivät ja kuolleisuus kasvoi.

Konstantinus Suuri perusti Rooman valtakunnalle uuden pääkaupungin 300-luvulla. Kaupungin nimeksi tuli Konstantinopoli. Uusi pääkaupunki alkoi vahvistua. Vuonna 395 Rooman valtakunta jaettiin Itä- ja Länsi-Roomaan. Itä-Roomaa kutsuttiin Bysantiksi ja sen pääkaupunki oli Konstantinopoli. Länsi-Rooman pääkaupunki oli edelleen Rooma.

Bysantti oli vahva valtio. Kristinuskosta tuli ajan myötä sen ainoa virallinen uskonto. Bysantin asukkaat pitivät itseään roomalaisina, vaikka he puhuivatkin kreikkaa. Länsi-Rooma heikentyi koko ajan.

Aasiasta tulleet hunnit hyökkäsivät 400-luvulla Länsi-Roomaan.Roomalaiset joutuivat pakenemaan sotajoukkojen tieltä. Monet muutkin kansat joutuivat pakenemaan hurjien hunnien tieltä pois. Tätä ilmiötä kutsutaan kansainvaelluksiksi. Rooma heikentyi entisestään. Rooma poltettiin ja ryöstettiin jo 400-luvun alkupuolella. Vuonna 476 Rooman kaupunki tuhoutui lopullisesti, kun germaanit syöksivät vallasta keisari Romulus Augustuluksen. Itä-Rooma eli Bysantti säilyi kansanvaellusten kuohuista huolimatta vuoteen 1453 saakka.

Antiikin Rooman keksinnöt

Roomalaisten keksinnöt saivat vaikutteita aiemmilta kulttuureilta. Roomalaiset ottivat käyttöön etruskien kehittämät holvikaaret, päällystetyt kadut sekä viemärijärjestelmän. Roomalaisten omia merkittävimpiä keksintöjä olivat rakentamiseen käytetty betoni, postilaitos sekä akveduktit eli vesijohtojärjestelmä ja tieverkosto. Tekniikkaan liittyvää ammattitaitoa siirrettiin eteenpäin oppipoikajärjestelmän avulla.

Pax Romanan aikana roomalaiset saivat todeta talouden paranevan. Kerättyjä veroja käytettiin mm. julkisiin rakennushankkeisiin.

Kaikki tiet vievät Roomaan

Roomalaisten suurimpia saavutuksia oli valtava tieverkosto, joka ulottui valtakunnan eri puolille. Hyvät tiet mahdollistivat kaupankäynnin, tavaroiden kuljettamisen, nopeamman tiedon kulun ja niillä oli tärkeä sotilaallinen merkitys.

Toimivat tieyhteydet provinsseihin olivat tärkeitä Rooman talouden ja kaupankäynnin kannalta. Provinsseista eli Italian niemimaan ulkopuolisilta valloitetuilta alueilta tuotiin pääkaupunkiin muun muassa viljaa, rautaa, kultaa ja hopeaa.

Tiedonkulku oli nopeaa laajan tieverkoston ja hyvän postilaitoksen ansiosta. Viestinviejä saattoi kulkea jopa 200 km päivässä. Tämä oli tärkeää Rooman hallitukselle, joka toimivien yhteyksien ansiosta sai tietää, mitä valtakunnassa ja sen ulkopuolella tapahtui.



Akveduktit - uskomaton vesijohtojärjestelmä

Tieverkoston lisäksi roomalaiset rakensivat akvedukteja tuomaan kaupunkilaisille puhdasta vettä. Mahtavat akveduktit ovat roomalaisen rakennustaidon hienoimpia luomuksia. Vuorien sulamisvesi johdettiin taidokkaasti jopa satoja kilometrejä pitkiä kouruja pitkin kaupunkeihin. Vesi kulki noin kolme metriä leveässä urassa. Se virtasi eteenpäin, sillä akveduktit oli rakennettu niin, että ne kallistuivat alaspäin noin kaksi senttimetriä kilometrin matkalla. Tarvittaessa roomalaiset kaivoivat tunneleita läpi kallioiden ja rakensivat jopa 50 metriä korkeita siltoja, joiden huipulla kouru kulki. He rakensivat myös maan alle valtavia vesisäiliöitä, joihin vettä voitiin varastoida.



Muita roomalaisten käyttöön ottamia keksintöjä:

- talista eli naudan tai lampaan rasvasta valmistetut kynttilät

- kirurgisen työvälineet lääketieteessä

- metalliset lukot (puisia lukkoja oli valmistettu jo muinaisessa Egyptissä)

- juliaaninen kalenteri

- kilometripylväät

- nostokurjet

- helmitaulut



Julius Ceasarista keisariaikaan

Tasavallan loppuaikoina Roomassa käytiin verisiä sisällissotia. Valta jakautui kolmen miehen liiton kesken, johon kuuluivat rikas Crassus, sotapäällikkö Pompeius ja Julius Ceasar. Julius Ceasar oli myös maineikas sotapäällikkö, joka oli valloittanut Roomalle Gallian (Ranska) ja Germianian (Saksa) ja yltänyt valloitusretkillään Britanniaan saakka. Cracchuksen kuoltua Pompeius halusi vallan kokonaan itselleen ja saikin senaatin puolelleen. Sotaretkiltään palaava Ceasar päätti palata Roomaan taistelemaan vallasta. Ceasarin joukot kukistivat Pompeiuksen ja Julius Ceasar julisti itsensä diktaattoriksi.

 

Julius Ceasar oli pidetty hallitsija kansalaisten keskuudessa, sillä hän lahjoitti osia valtavista sotasaaliistaan hyväntekeväisyyteen ja palkitsi tukijoitaan erilaisin oikeuksin. Hän rakennutti Roomaan upeita uusia rakennuksia ja uudisti ajanlaskun. Juliaaninen kalenteri, joka sai nimensä Ceasarin mukaan, on edelleen ajanlaskumme perusta.

 

Senaatti ei kuitenkaan pitänyt Ceasarin itsevaltaisista pyrkimyksistä. Vallan keskittyminen Ceasarille horjutti tasavaltaa, jota senaattorit halusivat puolustaa. Senaattorien keskuuteen muodostui salaliitto, joka alkoi suunnitella Julius Ceasarin murhaa. Keväällä 44 eaa. Julius Ceasar osallistui senaatin istuntoon ilman henkivartijaansa. Salaliittolaiset ympäröivät Ceasarin ja iskivät häntä tikareillaan 23 kertaa.


Vincenzo Camuccini: Ceasarin salamurha

Ceasarin kuolemalla ei ollut salaliittolaisten toivomia seurauksia. Kansa kääntyi salaliittolaisia vastaan ja osoitti kunniaa Ceasarin perinnölle. Julius Ceasarin nuoresta ottopojasta Augustuksesta tuli Rooman ensimmäinen keisari. Keisari Augustuksen aikana vallitsi pax Romana, jolloin ei
käyty suuria sotia. Keisari Augustus otti äyttöön tehokkaan verotuksen jolla saatiin kerättyä rahaa tehokkaasti valtakunnan käyttöön. Rooman keisariaikaa kesti noin 500 vuotta.

Rooma ja Karthago

Karthago oli "kivi Rooman sandaalissa". Karthago oli Välimeren toisella puolella Afrikan mantereella sijaitseva suuri ja rikas kaupunki, joka hallitsi Välimerta taitavina merenkulkijoina ja kauppamiehinä. Rooma havitteli laajentumista samalle alueelle. Rooma julistikin karthagolaisille sodan.


Karthagon rauniot


Rooman ja Karthagon välillä alkoi pitkä sotien sarja, jota kutsutaan puunilaissodiksi (264–146 eaa.). Ensimmäisessä puunilaissodassa Rooma voitti Karthagon meritaisteluissa. Karthagon kukistuttua Rooman valta ulottui koko Italian alueelle ja Pohjois-Afrikan rannikolle. Karthago kuitenkin hautoi kostoa ja ylipäällikko Hannibal kokosi valtavan sotajoukon Rooman kukistamiseksi. Sotajoukkoihin kuului myös norsuja. Hannibalin taktiikka oli kiertää Pohjois-Afrikan ja Espanjan rannikon kautta yli Alppien Italian pohjoispuolelle ja hyökätä sitä kautta. Hannibal piti roomalaisia pelon vallassa, kunnes ymmärsi, että valloitus on mahdotonta. Rooma kukisti lopulta Hannibalin joukot ja Hannibal lähti maanpakoon. Karthago kukistettiin.


Italian alpit

Karthago kuitenkin toipui häviöstään nopeasti. Se solmi kauppasuhteita. Roomalainen senaattori Cato vaati Karthagon hävittämistä jokaisessa puheenvuorossaan. Karthago hävitettiin lopullisesti kolmannessa puunilaissodassa 146 eaa. Roomalaiset polttivat kaupungin ja kylvivät maahan suolaa, jotta maasta tuli viljelykelvotonta. Roomasta tuli Välimeren johtava suurvalta.

Katso lisää tietoa Hannibalin Alppien ylityksestä.

https://areena.yle.fi/1-4664177

Rooman armeija

Antiikin Rooman armeija vaikutti merkittävästi Rooman valtakunnan historiaan. Rooman valtakunta ulottui laajimmillaan Euroopasta Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Valloitetuista alueista tehtiin provinsseja, jotka maksoivat veroa Roomalle. Provinsseista saatiin myös verotettavia asukkaita, viljelysmaata ja luonnonvaroja. Valloitetuilta alueilta otettiin myös orjia.

Armeija koostui tavallisista kansalaisista, jotka liittyivät armeijaan sodan ajaksi mutta palasivat sitten takaisin siviilielämään. Vasta tasavallan lopulla Rooman armeijasta muotoutui kurinalainen ammattiarmeija, jona monet sen yleensä tuntevat.

Legioonat, Rooman menestyksen perusta

Roomalaiset olivat sodankäynnin ammattilaisia. Arviolta 4000–6000:n miehen vahvuiset legioonat olivat takaamassa Rooman sotilaallista mahtia. Legioona eli jalkaväki oli maa-armeijan tärkein sotilasyksikkö. Legioonalaisen palvelusaika oli 20 vuotta, jonka jälkeen pääsi eläkkeelle. Legioonalaisista koottua noin sadan miehen yksikköä johti aina centurio eli sadanpäämies

Legioonalaisen varusteet

Roomalaisen sotilaan aseistus oli tarkoin määrätty. Legioonalaisen kypärä oli valmistettu pronssista tai raudasta ja vuorattu sisältä villalla. Rauta- tai pronssilevyistä koottu panssaripaita suojasi yläkehoa ilman, että se rajoitti sotilaan liikkumista. Panssaripaidan sisällä käytettiin villaista alustakkia. Legioonalaisen rautamiekka oli monikäyttöinen ja tehokas ase. Roomalaisten vastustajilla ei ollut yhtä laadukkaita miekkoja. Nahalla peitetty ja metallivahvisteinen puukilpi oli monikäyttöinen. Sillä pystyi suojaamaan itseään niin hyökkäys kuin vetäytymistilanteissa. Sotilaat marssivat jopa 25 km päivässä. Jalkineiden oli oltava kevyet, kestävät ja mukavat. Ratkaisu oli nahkasandaalit.

Katso, miten Rooman armeija kehittyi tasavallan ajasta imperiumin aikaan.



Laki ja järjestys antiikin Roomassa

Rooman tasavallan aikana lait kirjattiin ylös selkeästi ja niitä sovellettiin kaikkiin kansalaisiin yhtäläisesti. Roomassa haluttiin myös varmistaa, että kansalaiset tunsivat lait. Lait kaiverrettiin tauluihin ja ne laitettiin esille Forum Romanumille. Näitä lakitauluja kutsuttiin kahdeksitoista tauluksi. Lait koskivat sekä rikollisuutta että omaisuus- ja perheasioita, kuten avioliittoa ja perintöä.

Rooma oli hyvin ylpeä laeistaan ja siitä, että lait koskivat yhtäläisesti kaikkia Rooman kansalaisia, olivatpa he rikkaita tai köyhiä. Laki oli laki.

Muinaiset roomalaiset olivat itse halukkaita alistumaan oikeusvaltiolle. Tämä kurinalaisuus ja Rooman lain noudattaminen tuottivat tottelevaisia sotilaita, jotka auttoivat Roomaa laajentumaan ja lopulta kasvamaan imperiumiksi.

Kahdentoista taulun laeilla oli keskeinen merkitys Rooman ja koko Euroopan myöhemmän oikeusjärjestelmän kehityksen kannalta. Esimerkiksi vaatimus siitä, että syytettyjen tulee olettaa olevan syyttömiä ennen kuin heidät todistetaan syyllisiksi, on peräisin antiikin Roomasta.

Alla on esimerkkejä kahdentoista taulun laeista. Nämä lait kertovat meille elämästä muinaisessa Roomassa tasavallan aikana.

- Jos sinut kutsutaan oikeuteen, sinun on mentävä. Jos et ilmesty paikalle, sinut voidaan viedä oikeuteen väkisin.

- Jos tarvitset todistajan todistamaan eikä hän tule paikalle, voit mennä joka kolmas päivä ja huutaa hänen talonsa edessä.

- Jos tuomioistuin on sanonut, että olet velkaa, sinulla on 30 päivää aikaa maksaa. Sen jälkeen henkilö, jolle olet velkaa, voi tarttua sinuun ja viedä sinut oikeuteen. Jos et vieläkään maksa, sinut voidaan sitoa ketjuihin, jotka painavat vähintään 15 kiloa. Käytät näitä ketjuja, kunnes maksat.

- Naapurirakennusten väliin on jätettävä kahden ja puolen metrin tila.

- Jos naapurin puu on taipunut rajan yli, voit vaatia sen kaatamista. Hedelmät kuuluvat sille, jonka puolella puu kasvaa.

- Jos varkaus tapahtuu yöllä, ja tapat varkaan, varas katsotaan tapetuksi laillisesti. On laitonta tappaa varas päivällä, ellei hän puolustaa itseään aseella.

- Henkilö, joka on todettu syylliseksi väärän todistuksen antamisesta, on heitettävä alas kalliolta.

- Kukaan ei saa pitää kokouksia yöllä kaupungissa.

- Ketään ei saa tappaa ilman oikeudenkäyntiä (huom. yksi poikkeus - varas yöllä)

- Kuolleita ei saa haudata tai polttaa kaupungissa.

- Avioliitto plebeijin ja patriisin välillä on kielletty (Tätä lakia muutettiin ajan myötä.)


Piirrä vihkoon: 12 taulua


Rooman tasavalta

Rooman tasavallan aikana kansa oli jakautunut rikkaisiin ja köyhiin, patriiseihin ja plebeijeihin. Valta oli rikkailla roomalaissuvuilla, patriiseilla, jotka päättivät asioista senaatin kokouksissa. He hoitivat myös arvostetuimpia työtehtäviä eli virkoja.

Plebeijit olivat tavallisia kansalaisia; käsityöläisiä, kauppiaita ja viljelijöitä. he sotivat Rooman armeijassa ja maksoivat veroja. Plebeijit saivat äänensä kuuluviin, kun he saivat kansankokoukseen oman edustajan, kansantribuunin.

Roomassa oli myös orjia. Lain mukaan orjat olivat isäntiensä omaisuutta. Rooman valloitussotien myötä orjien määrä kasvoi. Sotavankien lisäksi rikollisista tai velkaantuneista ihmisistä tuli orjia.

Tasavallan ajan Roomassa oli usein tavallisen kansan ja ylimystön välisiä riitoja. Ongelmista huolimatta Rooma laajeni koko ajan. Valloittamiaan alueita eli provinsseja se piti tiukassa otteessa noudattamalla ovelaa taktiikkaa, joka tunnetaan nimellä "hajoita ja hallitse". Tämän periaatteen mukaan voitetuille kansoille annettiin eriarvoinen asema Rooman valtakunnassa. Valloitetut alueet saatiin riitelemään keskenään ja ne olivat liian heikkoja vastustamaan Roomaa.


Forum Romanum

Rooman valtakunnan hallinto keskittyi sen keskustorille, Forum Romanumille. Siellä kokoontui kansankokous ja siellä olivat tärkeät hallintorakennukset: pääjumala Juppiterin temppeli, oikeuspalatsi Basilika Julia sekä senaatin kokouspaikka Curia. Rooman kansalaisilla oli kansankokouksissa puheoikeus. Puheet pidettiin puhujalavalla.

Forumilla järjestettiin myös oikeudenkäynnit. Ihmiset saapuivat sinne kuuntelemaan syytettyjen ja syyttäjien puheenvuoroja.



Käy virtuaalikierroksella rekonstroidulla Forum Romanumilla

Rooma alkaa kasvaa

Alun perin Rooma koostui pienistä kylistä, joissa hmiset asuivat vaatimattomissa majoissa ja paimensivat karjaa. Välimereen laskeva Tiber-joki oli ollut vanhastaan hyvä kauppapaikka ja sen rannalla Rooma alkoi nopeasti kasvaa ja vaurastua.

Rooma sijaitsi keskellä Italian niemimaata, hyvällä paikalla koko Välimeren alueella käytävää kauppaa ajatellen. Roomaan pääsi laivoilla jokea pitkin ja kaupunki oli turvassa merirosvoilta. Kaupunkia suojasi seitsemän kukkulaa, joten sitä oli helppo puolustaa.

Rooman lähtettyvillä asuneet etruskit huomasivat jo varhain Rooman menestymisen ja valloittivat alueen. Etruskit johtivat Roomaa vuoteen 509 eaa. saakka. Silloin roomalaiset karkottivat viimeisen etruskikuninkaansa. Rooma muuttui kuningaskunnasta tasavallaksi.

Salaperäisistä ja kiehtovista etruskeista on säilynyt vain vähän tietoa. Etruskit tunnetaan parhaiten heidän rakentamistaan kokonaisista kuolleiden kaupungeista, joissa oli vainajia varten kalustettuja taloja . On löydetty sarkofageja, piirtokirjoituksia ja seinämaalauksia sekä muuta arkeologista aineistoa.

Roomalaiset lainasivat etruskeilta monia tapoja. Toogan arvellaan olleen etruskivaate, muita mahdollisia vaikutteita ovat esimerkiksi triumfit, pyörökaari ja roomalainen ylhäisökoti domus.





Katso video etruskien taiteesta:
ttps://www.youtube.com/watch?v=Yoe79yWAr88&list=PL8B3997D8B657DC3E&index=8

Romulus ja Remus

Rooman tunnetun perustamislegendan mukaan sodanjumala Mars saattoi papittaren Rhea Silvian raskaaksi. Syntyneet kaksoset (Romulus ja Remus) jätettiin Tiber-virran vietäviksi. Joesta vauvat pelasti susinaaras, joka hoivasi ja imetti kaksosia.

Paimenen perheessä aikuisiksi kasvaneet pojat saavat lopulta tietää syntyperästään ja palauttavat vallan äitinsä suvulle sekä ottavat tehtäväkseen uuden kaupungin perustamisen.

Kaupungin perustamisen paikasta nousseen riidan seurauksena Remus kuolee ja Romuluksesta tulee kaupungin valtias ja ensimmäinen kuningas, ja hän nimeää kaupungin itsensä mukaan.



Katso tarina Rooman perustamisesta:

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä