Tasavallan loppuaikoina Roomassa käytiin verisiä sisällissotia. Valta jakautui kolmen miehen liiton kesken, johon kuuluivat rikas Crassus, sotapäällikkö Pompeius ja Julius Ceasar. Julius Ceasar oli myös maineikas sotapäällikkö, joka oli valloittanut Roomalle Gallian (Ranska) ja Germianian (Saksa) ja yltänyt valloitusretkillään Britanniaan saakka. Cracchuksen kuoltua Pompeius halusi vallan kokonaan itselleen ja saikin senaatin puolelleen. Sotaretkiltään palaava Ceasar päätti palata Roomaan taistelemaan vallasta. Ceasarin joukot kukistivat Pompeiuksen ja Julius Ceasar julisti itsensä diktaattoriksi.

 

Julius Ceasar oli pidetty hallitsija kansalaisten keskuudessa, sillä hän lahjoitti osia valtavista sotasaaliistaan hyväntekeväisyyteen ja palkitsi tukijoitaan erilaisin oikeuksin. Hän rakennutti Roomaan upeita uusia rakennuksia ja uudisti ajanlaskun. Juliaaninen kalenteri, joka sai nimensä Ceasarin mukaan, on edelleen ajanlaskumme perusta.

 

Senaatti ei kuitenkaan pitänyt Ceasarin itsevaltaisista pyrkimyksistä. Vallan keskittyminen Ceasarille horjutti tasavaltaa, jota senaattorit halusivat puolustaa. Senaattorien keskuuteen muodostui salaliitto, joka alkoi suunnitella Julius Ceasarin murhaa. Keväällä 44 eaa. Julius Ceasar osallistui senaatin istuntoon ilman henkivartijaansa. Salaliittolaiset ympäröivät Ceasarin ja iskivät häntä tikareillaan 23 kertaa.


Vincenzo Camuccini: Ceasarin salamurha

Ceasarin kuolemalla ei ollut salaliittolaisten toivomia seurauksia. Kansa kääntyi salaliittolaisia vastaan ja osoitti kunniaa Ceasarin perinnölle. Julius Ceasarin nuoresta ottopojasta Augustuksesta tuli Rooman ensimmäinen keisari. Keisari Augustuksen aikana vallitsi pax Romana, jolloin ei
käyty suuria sotia. Keisari Augustus otti äyttöön tehokkaan verotuksen jolla saatiin kerättyä rahaa tehokkaasti valtakunnan käyttöön. Rooman keisariaikaa kesti noin 500 vuotta.