Samaan aikaan Suomessa

ti 30.11. Hattujen sota

Hattujen sota ja pikkuviha
 
1700-luvun ruotsalaiset olivat kyllästyneet kuninkaisiin ja pitivät jatkuvia sotia näiden hallitsijoiden syynä. Ruotsin päätösvalta siirrettiin siis valtiopäiville, joilla aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat kokoontuivat Tukholmaan päättämään valtakunnan asioista. Kuningas joutui tyytymään valtiopäivien päätöksiin. Vaikka tätä aikaa kutsutaan vapauden ajaksi, useimmat Ruotsin kansalaiset eivät kuuluneet mihinkään säätyyn, joten heillä ei ollut äänioikeutta. Talonpoikaissäätyyn kuuluivat vain maata omistavat.

Osa aatelisista halusi Ruotsin suurvalta-aseman ja menetetyt alueet takaisin. He ryhmittäytyivät hatuiksi kutsutuksi puolueeksi miehekkyyttä, rohkeutta ja vapautta edustavan kolmikolkkahatun mukaan. Sotaa vastustavia valtiopäivämiehiä he pilkkasivat myssyiksi, koska uskoivat näiden nukkuvan yömyssy silmillään.

Vuonna 1740 hatut saivat enemmistön valtiopäivillä ja pian julistivat sodan Venäjälle. Ruotsin armeija oli kuitenkin huonosti valmistautunut, ja venäläiset murskasivat kulkutautien heikentämän armeijan. Tämän hattujen sodan jälkeen Venäjä miehitti jälleen Suomen. Tätä miehitysaikaa kutsutaan pikkuvihaksi. Venäläiset eivät tällä kertaa syyllistyneet hävitykseen ja julmuuteen. Miehitys päättyi vuonna 1743 Turun rauhaan. Siinä Ruotsi menetti lisää alueitaan Venäjälle.

Aluemenetysten mukana Ruotsi menetti Suomen linnoituksensa, joten Helsingin edustalle alettiin rakentaa Viaporia vuonna 1748. Linnoituksen oli tarkoitus suojata Helsinkiin johtavat laivaväylät ja toimia Ruotsin sotajoukkojen rantautumispaikkana. Viapori tunnetaan nykyään nimellä Suomenlinna.

ti 29.11. Suuri Pohjan sota ja iso viha

Katsotaan:
Video: Suomen historia uudella tavalla jakso 9: Ruotsin vallan aika jatkuu

Suuri Pohjan sota ja iso viha
 
Vuonna 1697 vasta 15 vuotta täyttänyt Kaarle XII julistettiin Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsille alueita menettäneet Tanska, Puola ja Venäjä näkivät tämän tilaisuutena vallata alueet takaisin, ja hyökkäsivät Ruotsiin. Tätä vuonna 1700 alkanutta sotaa kutsutaan suureksi Pohjan sodaksi.

Ruotsi kuitenkin kukisti Tanskan ja Puolan tehokkaalla armeijallaan. Rohkaistuneena voitoista Kaarle XII suuntasi Venäjälle saadakseen voiton Pietari Suuresta. Sotaretkeä pitkitti ankara talvi ja Venäjä käytti poltetun maan taktiikkaa eli tuhosi kylät perääntyessään. Nälästä kärsivä Kaarle XII:n armeija kohtasi Pietari Suuren sotajoukot vuonna 1709 Pultavassa. Ruotsi kärsi kovan tappion ja menetti suuren osan miehistä taistelussa. Kaarle perääntyi kohti Turkkia ja palasi Ruotsiin vasta vuosien päästä. Palattuaan Kaarle kokosi uuden armeijan ja yritti vallata Norjan, mutta menehtyi luotiosumaan taistelussa.

Pultavan taistelun jälkeen venäläiset joukot miehittivät Suomen. Tätä miehitysaikaa kutsutaan isovihaksi. Pietari Suuren määräyksestä erityisesti Pohjanmaa hävitettiin, jotta Ruotsi ei hyökkäisi sieltä Venäjälle. Varsinkin miehityksen alkuaikoina venäläiset sotilaat polttivat kaupunkeja ja kirkkoja, ryöstelivät taloja ja pahoinpitelivät suomalaisia. Varakkaimmat Suomessa asuneet pakenivat Ruotsiin, muut joutuivat pakenemaan metsiin ja piilopirtteihin.

Isoviha ja suuri Pohjan sota päättyivät Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Kauan kestänyt sota oli köyhyttänyt Ruotsin, ja rauhassa Ruotsi joutui luovuttamaan paljon alueita Venäjälle, menettäen suurvalta-asemansa.

pe 26.11. Pietari Suuri hallitsi nykyistä Venäjää

1700-luvun taitteessa elänyt Pietari valittiin Venäjän tsaariksi 10-vuotiaana, ja sai hallittavakseen hajanaisen ja eristäytyneen Venäjän. Nuori tsaari tutustui eurooppalaiseen elämäntapaan, teknologiaan ja kulttuuriin esittämällä merimiestä.

Matkallaan vaikuttunut Pietari pyrki luomaan Venäjälle läheiset yhteydet länsi-Eurooppaan kaupan, tekniikan ja sivistyksen osalta, ja alkoikin eurooppalaistamaan kotimaatansa kovin ottein.

Pietari määräsi kirkon ja aatelin valtansa alle, perusti Venäjälle runsaasti teollisuutta sekä uudisti armeijaa ja rakennutti laivastoa. Pietari halusi turvata Venäjän meriyhteydet Eurooppaan, mutta Ruotsi ja Turkki olivat suunnitelmien teillä.

Tsaari rakennutti tuhansien sotavankien ja maaorjien avulla itsensä mukaan nimetyn Pietarin kaupungin, joka korvasi Venäjän pääkaupunkina tsaarin mielestä vanhanaikaisen Moskovan. Tsaari pakotti ylhäisön muuttamaan Pietariin, josta tulikin nopeasti Venäjän ikkuna Eurooppaan. Länsimaalaistuneeseen Pietariin kokoontuivat Venäjän aateliset, oppineet sekä rikkaat porvarit.
 
Pietari Suuri kehitti Venäjän teollisuutta, käsityötä, kauppaa ja sotilasvoimaa räjähdysmäisesti. Hänen valtakautensa lopuilla Venäjästä oli tullut Euroopassa merkittävä suurvalta.