Tänä syksynä olemme pohtineet joustavan esi- ja alkuopetuksen pajoissamme eläinten talvehtimista.

Karhu

Karhupajassa tutustuimme maamme kansalliseläimen karhun talvehtimiseen. Puhuimme siitä, miten karhu valmistautuu talviuneen ja mitä karhu tekee talviunen aikana. Totesimme, että karhulla on monta nimeä: kontio, otso, mesikämmen, nalle, metsien kuningas jne. Juttelimme tutuista karhusaduista ja -lauluista ja kuuntelimme karhun murinaa äänikirjasta. Lapsia kiinnosti erityisesti karhunpoikanen ja juttelimmekin paljon siitä, miten poikaset syntyvät talviunen aikana karhunpesään sokeina ja lähes karvattomina. Poikaset selviävät kylmästä talvesta emonsa hoivassa ja emo imettää poikasiaan. Tutkimme kuvia karhukirjoista ja kuulimme lasten omia kokemuksia karhuista! Kuvien avulla tutkimme karhun ulkomuotoa; isoa kokoa, paksua ja vahvaa turkkia, vahvoja kynsiä ja paksua rasvakerrosta, jonka avulla karhu pärjää syömättä läpi talven. Keskustelimme karhun ravinnosta ja totesimme karhun olevan kaikkiruokainen ja mm. taitava kalastaja. 

Pajassa leikimme monelle tuttua "Karhu nukkuu"-leikkiä, väritimme karhukuvia ja tutustuimme Juuso-karhun elämään Kuusamon Suurpetokeskuksessa katsomalla kaksi videota: "Juuso talviunille" ja "Karhujen punnitusta". Saimme todeta, kuinka iso ja jykevä eläin tämä metsiemme kuningas onkaan! Tässä vielä linkki Juuso-karhun videoihin: 

 

 

Orava ja jänis
Oravan ja jäniksen kohdalla pohdimme suojavärin merkitystä. Tunnin alussa katsoimme Yle Areenasta videon oravasta. Ohjeena ennen katsomista oli kiinnittää huomiota siihen, millainen turkin väri oravalla on eri vuodenaikoina. Videon katsomisen jälkeen keskustelimme siitä, mitä tarkoittaa suojaväri. Keskustelua käytiin myös oravan liikkumisesta kesällä/talvella, ravinnosta ja muusta oravaan liittyvästä. Keskustelun jälkeen lauloimme ja leikimme tutun lastenlaulun Oravan pesä. Tutustuimme myös metsäjäniksen tapaan viettää talvea. Tutkimme luokkaan tuotua täytettyä jänistä ja sitä, miltä metsäjänis näyttää kesäpuvussa. Jäniksen talvipuku tuntui olevan hyvin tuttu lapsille jo entuudestaan. Tämän jälkeen lapset värittivät oravan tai jäniksen hahmon joko kesä- tai talvipuvussa. Hahmo leikattiin ja liimattiin yhteisiin maisemapohjiin (kesä ja talvi), jonka lapset loivat vahavärein isoille papereille. Työskentelyn lopuksi katsoimme lasten kokoamat maisemakuvat ja jokainen arvioi omaa työskentelyään peukkuarvioinnilla.


Siili
Siili-pajassa Siili-Severi (käsinukke) otti lapset vastaan luokkaan kertomalla runon Tunteellinen siili (Kirsi Kunnas). Mietimme yhdessä, miltä runon siilistä mahtoi tuntua sekä syitä siihen. Lapset saivat jokainen vuorollaan kertoa omia ennakkokäsityksiään siilistä. Tässä harjoittelimme samalla vuorottelua ja toisen ajatuksen kuuntelua. Sitten katsoimme Yle.fi:stä videon, jossa seurattiin hetki siilin elämää. Ennen videon katsomista lasten tehtävänä oli painaa mieleensä jokin asia videolta. Videon katsomisen jälkeen lapset jaettiin pareittain ja he saivat vaihtaa ajatuksia parin kanssa siitä, mitä olivat nähneet. Parit oli jaettu niin, että toinen parista oli lukeva ja kirjoittava ekaluokkalainen. Pari kirjoitti pienille muistilapuille jonkin tiedon siilistä. Laput kerättiin ja jaoteltiin aihealueittain (esim. ravinto, liikkuminen, talvehtiminen). Lisäksi katsoimme kaksi kohtaa Siili tarvitsee apuasi -videolta. Näiden videoiden pohjalta pystyi lisäämään lappuja. Lapuista koostui ryhmän ajatuskartta siilistä. Tarkastelimme vielä siilin ulkonäköä ja väritystä. Lapset värittivät siili-värityskuvan. Loruteltiin Sii sii siili -loruleikki. Lopuksi laulettiin laulu Siili Severi (Siinan Taikaradio).

Minne linnut lentävät syksyllä ja miksi?
Muuttolintujen pajassa kuuntelimme ensin joutsenten ääniä. Säveltäjä Eino-Juhani Rautavaara on säveltänyt teoksen Cantus Arcticus, joka on konsertto linnuille ja orkesterille. Sen kolmannen osan alussa voi kuulla joutsenten syysmuuttoa.

Musiikin kuuntelun jälkeen pohdimme ja keskustelimme luokkaan tuodun linnunpöntön ja sen lähettyvillä olevien lintujen kuvien avulla mitkä näistä linnuista muuttavat ja mitkä talvehtivat. Opettelimme myös erottamaan harakan ja variksen. Lisäksi tutustuimme tarkemmin muutamiin muuttolintuihin ja niiden muuttoreitteihin ; västäräkki, mustarastas, käki. Muuttolintu-pajassa yhdessä tehtyjä tehtäviä löydät täältä:

http://linnutfi.oph.oodles.fi/

Kaiken kaikkiaan joustolaiset työskentelivät innokkaasti ja saivat uutta tietoa muuttolinnuista. Saaduilla tiedoilla tulevaa kevätmuuttoa odotellen! 


Viimeinen pajakerta

Viimeinen eläinten talvehtimiseen liittyvä paja kokoontui kirjastossa. Tällöin muisteltiin pidettyjä pajoja ja esiteltiin pahojen tuotoksia.