Moni muuttaa lukion takia

Tekstilaji: Teksti määritellään Särmän tehtävänannossa uutiseksi mutta tekstin monipuolisuuden ja monien äänien vuoksi sitä voi ilman muuta kutsua myös artikkeliksi. 
Konteksti: Kirjoittajana Tiina Ellilä ja teksti on julkaistu Aamulehdessä 16.2.2020. Paperinen aineisto on printtilehdestä. Tekstin esittelemä tilanne on muuttunut. Tekstin julkaisemisen aikaan lukio oli vielä maksullinen Tällä hetkellä lukio kuuluu oppivelvollisuuden piiriin eikä varsinaisesta opiskelusta tule kuluja. 

Viittaamisen tekniikka: Aineistojen ääniin ja henkilöihin viitataan äidinkielen teksteissä joko koko nimellä tai sukunimellä. Vaikka aineistotekstissä on lukiolaisten edustajana lukioikäinen nuori, häneen viitataan saman säännön mukaan koko nimellä tai sukunimellä.

Molempien kokeen vastauksien alussa tulee esitellä teksti selvästi: mikä on tekstin otsikko, kuka sen on kirjoittanut ja milloin ja missä se on julkaistu?

a. 

Analysoi Moni muuttaa lukion takia -uutisen tekstikokonaisuutta.

Vastauksen sopiva pituus on noin 1 500 merkkiä.

Maksimipistemäärä 12 p. (Pisteytys 2-4-6-8-10-12)

Uutisen Moni muuttaa lukion takia osia ja niiden tehtäviä tulee siis analysoida. 

Uutisen osia ovat otsikko, ingressi, kuvat, kuvatekstit, leipäteksti, väliotsikot ja tietolaatikot. Tekijätiedot ovat ingressin alla: kirjoittajana on Tiina Ellilä, ja kuvat on ottanut Timo Marttila. Otsikko Moni muuttaa lukion takia kertoo jutun aiheen eli että lukio ei välttämättä löydykään enää kodin läheltä, kun taas ingressi tarkentaa aihetta ja esittelee haastatellun sekä paljastaa rajauksen: Pirkanmaan alueen. Ingressi antaa jo tarkkoja numerotietoja aiheesta. 

Kuvat ja kuvatekstit esittelevät haastatellun Sofia Saartaman kokemuksia lukio-opiskelusta. Kuvat luovat myös tunnelmaa ja niiden avulla luodaan tunne koulunkäynnistä ja tilanteeseen samaistumisesta. Kuvien eli yhden pääkuvan ja kahden pienemmän kuvan kautta juttua lukevat nuoret pääsevät samaistumaan aiheeseen. 

Leipätekstissä käydään läpi Pirkanmaan lukioverkon muutoksia, Ruoveden lukion painotusta ja haastatellun kokemuksia. Väliotsikot jakavat leipätekstiä pienempiin osiin. Ne kertovat lukioiden karsimisesta, opetusvälineiden ilmaisuudesta, lukioverkon karsimisen syistä ja viimeisessä väliotsikossa on erikoinen tilanne Ruoveden lukiosta, jossa lukiolainen pääsee seuraamaan hevosen ruumiinavausta. 

Tietolaatikoissa esitellään haastatellun rahankäyttöä ja listataan Tampereen sekä muun Pirkanmaan lukioiden painotukset.

Eri osien tarkoitus on tehdä jutusta kiinnostavampi, antaa juttuun eri näkökulmia sekä rytmittää lukemista. Kuvat tuovat värikkyyttä tekstikokonaisuuteen. 

b. Analysoi, keiden äänet kuuluvat uutisessa ja mikä niiden tehtävä on kokonaisuudessa. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. (18 p.)

Uutisen Moni muuttaa lukion takia moniäänisyyttä voi analysoida esimerkiksi seuraavien näkökulmien pohjalta:

Tekstissä kuuluvat kirjoittaja Tiina Ellilän, opiskelija Sofia Saartaman, Opetushallituksen opetusneuvos Teijo Koljosen, Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonion ja Ruoveden lukion rehtori Simo Sinervon äänet. Tekstissä Saartama edustaa lukiolaisia ja on siis kokijan roolissa. Tekstikokonaisuuden kuvissa on haastatelluista esillä vain Saartama. 

Saartama tulee Ruoveden lukiosta ja samasta koulusta ääneen pääsee tekstin lopussa myös rehtori Simo Sinervo. Sinervo pyrkii antamaan opetuksesta mahdollisimman myönteisen ja kiinnostavan kuvan. Teksti todennäköisesti vaikuttaa lukijoiden asenteisiin. Yhdessä kuvassa on lisäksi opettaja Anu Hemming. (On tosin hieman epäselvää, onko hän opettajan pöydän takana vai jakaako hän todella monisteita, kuten kuvateksti kertoo.) Hemming on todennäköisesti kuvassa selittänyt tunnin tehtävän mutta muuten hän ei pääse ääneen. 

Jotta uutinen ei olisi pelkkä henkilöhaastattelu, on siihen haluttu mukaan myös virallisempia tahoja, jotka kertovat tarkkaa faktaa ja tilastotietoja. 

Lisäksi tekstissä kuuluu asiantuntijaääniä, joista arvovaltaisin on opetusneuvos Teuvo Koljonen Opetushallituksesta. Hän edustaa koko Suomea. Opetusneuvos on valittu kertomaan Suomen lukioiden lukumäärän laskusta, sillä se kuuluu hänen työnkuvaansa tietää kyseisistä asioista. Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio on otettu kertomaan tarkemmin Pirkanmaan lukioiden ja lukiolaisten tilanteesta.

Kirjoittajan Tiina Ellilän ääni on neutraali ja aihetta esittelevä. Ellilä on paitsi haastatellut Sofia Saartamaa, myös tutustunut lukiolaisbarometriin, josta tekstiin saadaan numerotietoja, ja ottanut selvää siitä, miten kymmenen vuoden sisällä Suomen lukioiden määrä on vähentynyt, miksi näin on ja mistä se johtuu. Hän on myös haastatellut asiantuntijoita ja tehnyt vierailun Ruoveden lukioon. Tekstiin Ellilä on valinnut sen, miten paljon kutakin ääntä käyttää tekstissä.

Lukiolainen Sofia Saartaman ääni tuo tekstiin opiskelijan näkökulman arjen kokemusten kautta. Lukija voi samastua häneen. Eri äänillä tuodaan tekstiin eri näkökulmia, kuten Suomen lukioiden, Pirkanmaan lukioiden, Tampereen lukioiden, Ruoveden lukion ja yhden opiskelijan näkökulmat.

Suoraan lainataan kaikkia haastateltavia. Esimerkiksi Sofia Saartama kertoo lukionsa aloituksesta: “Aluksi minua jännitti muuttaa omaan asuntoon, koska olin ollut tosi vähän yksin.” Toisaalta Saartaman kokemuksia ja tunteita esitellään myös epäsuoraan: “Hän ei ole kokenut oloaan yksinäiseksi, vaikkei tuntenut etukäteen Ruovedeltä ketään. Koulu, kauppa ja linja-autoasema ovat lähellä koulua. Opetus on vaikuttanut hyvältä. “ Eniten tekstissä on repliikkejä on Jorma Suoniolta.

Eri näkökulmien avulla aihe muuttuu kiinnostavammaksi ja konkreettisemmaksi. Esimerkiksi haastatellun ääni tekee tekstistä samaistuttavan, kun taas kirjoittajan ääni tuo tekstiin tärkeitä taustatietoja lukioiden muutoksesta.