Koulu ja sen rutiinit alkavat tulla tutuiksi jo noviisillekin. Miia pääsi aamusta opettamaan Svenjan saksan kielen tunnilla ekaluokkalaisille laulun "Mitä mulle vastaat ystäväni" kehorytmein höystettynä. Suomen kieli tuotti iloa ja kehorytmit suorastaan riemua. 

Maarit on veivannut kertotauluja moneen kertaan tällä viikolla. Tänään pidin kakkosille Kahootin ja opettelimme Quizzizin käyttöä. Korvat soi yhä matematiikan jälkeen, mutta kuuden ja kahdeksan kertotaulut (myös jakolaskujen muodossa) alkaa kakkosilla olla hallussa.  Nopeimmat opettelivat kanssani numeroita myös suomeksi. Muutama nuori mies ehti jo pyytää, että jäisin tänne pysyvästi. Hmmm...

Sitten jatkoimme molemmat ekaluokan kanssa. Väritimme Euroopan maiden lippuja. Suosikkilippu oli yllättäen Suomen siniristilippu. Aluksi tosin värit kääntyivät...

Maarit kävi kolmosten yllin tunnilla. Aiheena oli Pohjanmeri ja erityisesti Wattenmeer. Samalla tuli esiteltyä Myllylän kouluakin. "Noch eine Frage Frau M".

Myös neloset saivat Miian kanssa maistiaisen kehorytmeistä ja suomalaisesta laulusta. Hienosti oppilaat olivat mukana ja hauskuutta riitti. Muutama olisi mielellään laulanut lisääkin suomeksi. Tästä jatkoimme Saksan kielen sijamuotojen parissa. Oppilaat olivat kauhuissaan, kun kerroin, että Suomessa sijamuotoja on 15 Saksan neljän sijaan. Oppilaat kirjoittavat nelosluokalla jo kaiken matikkaa ja musiikkia lukuunottamatta perinteisellä mustekynällä. Jälkeä ei pysty pyyhkimään, joten aika tarkkana saa olla, ettei virheitä kauheasti tule.



Koulupäivän jälkeen suuntasimme Hampuriin. Kävimme jokiajelulla ja ihastelimme nähtävyyksiä. Maaritin paikallistuntemus on huikeaa!