Sieninäyttelyn rakentaminen ja siihen tutustuminen on parhaita keinoja sienten opiskeluun. Useiden lajien kohdalla tunnistaminen suorastaan vaatii, että sientä on kädessään katsellut, tunnustellut ja haistellutkin. Monin aistein koettuna tuntomerkit jäävät paremmin mieleen.

Sieninäyttelyn rakentaminen
Tarvitaan

• lautasia, matalia vuokia tai muita sopivia astioita
• paperi- tai pahvilappuja nimeämiseen
• sienioppaita tunnistamiseen ja opiskeluun.

Näyttelylajiston kokoaminen

Näyttely kootaan oppilaiden tuomista sienistä. Kukin oppilas tuo sovitun lukumäärän, esim. 5 kpl, erilajisia sieniä. Sopiva määrä riippuu ryhmien koosta ja käytettävissä olevasta ajasta. Sienet kerätään edellisenä iltana tai saman päivän aamuna koriin tai johonkin muuhun laakeaan astiaan tai rasiaan.

Näyttelyyn tuotavien sienten on oltava tuoreita, ehjiä ja hyväkuntoisia! Jos sienet kerätään edellisenä päivänä, ne on syytä säilyttää viileässä. Näyttelyä varten on hyvä etsiä erilaisia sieniä, kuten kääpiä, oksien lahottajasieniä, orakkaita, haarakkaita, sarvikkaita ja kupusieniä. Pyri tunnistamaan keräämäsi sienet jo etukäteen mahdollisimman hyvin.

Luokassa

Kerätyt sienet asetellaan astioihin niin, että samassa astiassa voi olla useita, varmasti saman lajin hyväkuntoisia yksilöitä.

Sienet ryhmitellään siten, että erillisinä ryhminä ovat

• helttasienet
• pillisienet
• orakkaat (piikkisienet)
• kupusienet
• muut, kuten maljakkaat ja muut kotelosienet.

Sieniä voidaan käytettävissä olevan saaliin mukaan ryhmitellä edelleen pienempiin ryhmiin. Esimerkiksi helttasienet kannattaa jakaa valko- ja ruskeaitiöisiin sekä itiöpölyltään muun värisiin. Pillisienistä voidaan erotella tatit ja käävät. Tunnistetut näytteet varustetaan nimilapuin. Lappuihin voidaan lisätä vielä tunnukset syötävyydestä tai myrkyllisyydestä. Jokainen tutkii näyttelyn lajiston huolella, ja opiskelee erityisesti, mistä kunkin lajin tuntomerkit löytyvät. Valmista näyttelyä kannattaa esitellä muillekin oppilaille ja opettajille.