15.3 Itämeren ravintoketjut

Itämeressä elää kymmeniä kalalajeja, ja sen saarilla pesii tuhansia lintupareja. Mistä nämä eläimet saavat ravintonsa?

Ravintoketjut alkavat tuottajista – pienistä levistä ja isommista kasveista. Itämeren ulapoilla ei kasva isoja kasveja. Ulapan tuottajat ovat leviä. Koska ne ovat mikroskooppisen pieniä ja keijuvat vapaina vedessä, niiden sanotaan kuuluvan planktoniin.

Sini-, viher- ja piilevät alkavat runsastua keväällä, kun jää on sulanut ja kevätaurinko mahdollistaa yhteyttämisen. Valon lisäksi levät tarvitsevat typpeä ja fosforia. Keväällä näitä ravinteita on paljon tarjolla ja levät lisääntyvät jakautumalla nopeasti.



Pieniä leviä syövät eläinplanktoniin kuuluvat vesikirput ja hankajalkaiset. Niitä puolestaan saalistavat silakat, kilohailit ja muut pienet kalat. Ravintoketjun huipulla ovat isommat kalat, hylkeet ja merikotka.


Itämeren ravintoketjun kuluttajia. Eläinplankton (kuvassa hankajalkainen) syö kasviplanktonia. Silakat syövät eläinplanktonia ja isot kalat silakoita. Hylkeet ovat neljännen asteen kuluttajia.


Rakkolevä eli rakkohauru on Itämeren avainlaji. 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä