18. Uhanalaisia lajeja
Luvun sisällys
18.2 Mystinen ankerias
18.3 Saimaannorppa on uhanalainen
18.4 Monet vieraslajit ovat haitallisia
18.1 Mitä uhanalaisella lajilla tarkoitetaan?
Monissa tilanteissa puhutaan uhanalaisista lajeista ja niiden suojelun tarpeesta. Uhanalaisuudella tarkoitetaan lajin todennäköisyyttä kadota eli kuolla sukupuuttoon. Tämän vuoksi lajien suojelemiseksi on tehtävä suojelutoimenpiteitä. Useimmiten lajien uhanalaisuus johtuu ihmisestä.
Uhanalaisuutta voidaan tarkastella usealla eri tasolla. Kun tarkastellaan jonkin lajin uhanalaisuutta maailmanlaajuisesti, tarkastellaan lajin todennäköisyyttä kadota kokonaan. Sukupuutolla tarkoitetaan siis sitä, että tietyn lajin kaikki yksilöt kuolevat. Tällainen tapahtuma on peruuttamaton.
Toinen yleinen tapa on tarkastella lajeja tietyn valtion osalta. Suomessa on yli 2 000 lajia, joiden säilyminen Suomessa on vaarantunut eli ne ovat uhanalaisia. Valtaosa uhanalaisiksi luokitelluista lajeista elääkin metsissä. Vesiympäristössä elää yli sata uhanalaista lajia. Alla on kuvattu kahden vesiympäristössä elävän lajin, ankeriaan ja saimaannorpan uhanalaisuuden syitä.
Alli on yksi uhanalaisista vesilintulajeista.
18.2 Mystinen ankerias
Ankerias (Anguilla anguila) on yksi mystisimmistä Suomessa tavattavista kalalajeista. Se on maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen laji.
Ankeriaan elintavat ovat monelta osin mystiset, eikä niistä tiedetä riittävästi. Ankerias elää järvissä ja joissa. Se käyttää ravinnoksi muun muassa kaloja ja rapuja.
Ankerias on vaelluskala. Kun se on kasvanut isoksi, se lähtee kutuvaellukselle. Se laskeutuu jokia pitkin mereen. Meressä se aloittaa vaelluksen. Nykyisen tiedon perusteella vaellus suuntautuu kauas, Atlantin toiselle puolelle Sargassomerelle. Lajin oletetaan lisääntyvän siellä.
Sargassomerellä kehittyneet toukat kulkeutuvat Golf-virran mukana kohti Eurooppaa. Lopulta poikaset kasvavat niin sanotuiksi lasiankeriaiksi, jotka nousevat jokia pitkin sisävesiin. Nämä lasiankeriaat kasvavat ja muuttuvat vähitellen meille tutuiksi ankeriaiksi.
Ankerias on pitkäikäinen laji, ja se saattaakin elää sisävesissä usean vuosikymmenen ajan ennen vaellusta mereen.
Pääasiallinen syy ankeriaan uhanalaisuuteen on vesistöjen rakentaminen vesivoimakäyttöön. Ankeriaat vaativat vapaan nousuyhteyden merestä sisävesiin. Esimerkiksi Suomessa tämä ongelma yritetään kiertää tuomalla maahan Länsi-Euroopan joista pyydettyjä lasiankeriaita. Suomessa lajia istutetaankin monin paikoin.
Lajia pidetään Suomessa kuitenkin kalastettavana lajina, eikä sen pyyntiä säädellä lainkaan. Vesiin rakennetut voimalaitokset muodostavat esteen myös kutuvaellukselle lähteville ankeriaille. Ankeriaat eivät useinkaan pysty ohittamaan patoa vaan kulkeutuvat voimalaitoksen turbiineihin, jotka tappavat suurimman osan ankeriaista.
Ankeriaan suojelu on haastavaa, sillä se vaatisi laajemman parannuksen vesivoimaloihin. Vesivoimaloiden yhteyteen tulisikin rakentaa kalatiet, joita pitkin kalat pystyvät ohittamaan voimalaitoksen. Toinen haaste on ankeriaan kalastuksen säätely. Vaikka ankerias on äärimmäisen uhanalainen laji, on se myös monien ihmisten herkkua. Tämän vuoksi sitä kalastetaankin monissa Euroopan maissa suuria määriä.
Ankerias on pyydystetty Italiassa.
18.3 Saimaannorppa on uhanalainen
Saimaannorppa esiintyy maailmassa vain Suomen Saimaassa ja siihen yhteydessä olevissa järvissä. Laji jäi eristyksiin viimeisimmän jääkauden jälkeen Saimaan vesialueisiin, kun maankohoamisen myötä Saimaasta tuli järvi.
Saimaannorppia lasketaan olevan jäljellä vain 380 yksilöä. Vaikka jokainen naaras saisi vuosittain poikasen eli kuutin, ei kannan kasvu olisi kovin nopeaa. Saimaannorppa saavuttaa sukukypsyyden vasta 4–5 vuoden iässä. Emo voi saada enintään yhden jälkeläisen vuodessa. Keväisin syntyy vain noin 80 elävää pikkunorppaa eli kuuttia.
Saimaannorpan suurin uhka on ihminen. Lisääntyvien yksilöiden määrä on pieni ja poikasten kuolleisuus suuri. Kuolleina löytyneistä alle yksivuotiasta norpista lähes kaikki kuolevat verkkoihin. Kuutille elintärkeä lumipesä saattaa keväällä sulaa ennen aikojaan ja kuutti jää suojattomaksi ja menehtyy. Alkukeväällä emo häiriintyy helposti ihmisen tullessa liian lähelle esimerkiksi moottorikelkalla, jolloin kuutti usein menehtyy emon paetessa. Myös Saimaan vesistön korkeuden säännöstelyt voivat tuhota lumipesiä.
Yle: Saimaannorppa - uhanalainen alalaji 
