:rightElias Lönnrot tuli suomenkielisestä perheestä Sammatista. Hänen syntymäkotinsa Paikkarin torppa seisoo edelleen paikallaan ja sieltä löytyy muun muassa Eliaksen kehto. Lönnrotin tausta oli erilainen kuin muiden kansallisten herättäjien. Hän ei ollut varakas saati puhunut ruotsia äidinkielenään. Koulunkäynti jäi myös varattomuuden takia hetkeksi kesken eikä hän koskaan myöskään saanut rahattomuutensa vuoksi maisterin arvoa. Myös Lönnrot opiskeli Turun Akatemiassa ja valmistui lopulta piirilääkäriksi. Hän oli kiinnostunut myös kansanrunoudesta, josta valmisteli väitöskirjansa. Osa tästä väitöskirjasta tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, kun kirjapaino, jossa väitöskirja oltiin pistämässä kansiin, paloi poroksi. Turun vuosinaan Lönnrot pääsi kosketuksiin muiden ajan vaikuttajien kanssa kuten Runebergin ja Snellmanin.

Lönnrot teki elämänsä aikana monta jalkapatikkamatkaa ympäri Suomea keräten kansanrunoja ja tutustui samalla suomalaiseen elämäntapaan. Hän kulki mittavia matkoja jalan, hiihtäen ja soutaen. Hänen ensimmäinen matkansa vuonna 1828 vei hänet Hämeeseen ja Savoon. Myöhemmin hän patikoi Inkerinmaalle ja Viroon saakka. Kajaaniin piirilääkärinä ollessaan Lönnrot kierteli rokotusmatkoillaan laajoja alueita ja tutustui runonlaulajiin. Hän laulatti vanhan kansanrunouden taitajia ja keräsi säkeitä muistiin. Näistä runoista syntyi myöhemmin Kalevala, jota pidetään Suomen kansalliseepoksena. Kalevala kirjoitettiin suomeksi ja se ilmestyi vuonna 1849. Kalevala kertoo Kalevan ajasta, Suomen kuvitellusta historiasta, jossa seikkailevat Väinämöinen, Ilmarinen ja Joukahainen. Kalevala herätti huomiota heti maailmalla ja nosti tuntemattoman Suomen kulttuurin maailmankartalle. Nykyisin Kalevala on käännetty monille kielille.

Kalevala oli teos, joka valoi suomalaisiin itseluottamusta. Suomen kieltä ja kulttuuria alettiin pitää hiljalleen merkityksellisenä. Lönnrotin omana aikana Kalevala ymmärrettiin historialliseksi, ei myyttiseksi, teokseksi, jonka henkilöt olivat olleet olemassa joskus muinaisuudessa. Lönnrot julkaisi pian Kalevalan jälkeen Kanteletar-teoksen ja perusti ensimmäisenä suomenkielisen lehden Mehiläisen.


:rightLönnrot oli monitieteilijä, joka kunnostautui niin toimittajana, kielitieteilijänä kuin virsirunouden uudistajana. Häntä pidetään Mikael Agricolan kanssa Suomen kirjakielen isänä. Lönnrot ajoi suomen kielen asiaa ja piti kieltä oman kulttuurin edellytyksenä. Hän vaati, että suomen kielellä oli voitava asioida, saada opetusta ja julkaistava kirjallisuutta. Lönnrot julkaisi vuonna 1880 Suomalais-Ruotsalaisen sanakirjan, jossa oli yli 200 000 sanaa. Vielä autonomian ajan alussa suomenkielisiä sanoja oli ollut noin 6000-8000. Lönnrotin keksimiä uusia sanoja olivat muun muassa kuume, kirjallisuus, sivistys, kieltolaki ja mietelmä. Lönnrotia palvottiin suurmiehenä jo elinaikanaan.