Saarijärven kaupungin varhaiskasvatuksen/esiopetuksen kriisisuunnitelma

SISÄLLYS

Johdanto

1 Varhaiskasvatuksen kriisiryhmä ja sen tehtävät

1.1 Puhelinnumerot erityistilanteita varten

1.2 Ohjeet hätätilanteita varten (hätäensiapu, ilmoituksen teko)

2 Tiedottaminen

3 Tietoa kriiseistä/traumoista

3.1 Mikä on kriisi?

3.2 Traumatisoiva tilanne

3.3 Traumaattisen kriisin vaiheet

3.4 Posttraumaattinen stressihäiriö

4 Toimintaohjeita/-malleja eri kriisitilanteissa

4.1 Kiusaaminen

4.2 Työpaikkakiusaaminen

4.3 Vakava sairaus, vamma, poikkeavuus

4.4 Avio- ja avoero

4.5 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta, päihteiden käyttö

perheessä

4.6 Onnettomuus tai sen uhka varhaiskasvatusyksikössä tai lähiympäristössä

4.7 Työyhteisön jäsenen kuolema

4.8 Lapsen lähiomaisen kuolema

4.9 Lapsen kuolema

4.10 Luonnon katastrofi, mielenosoitus, terroriteko ja sodanuhka (uutiset)

5 Toimintaohjeita/-malleja lapsen tukemisesta surussa

5.1 Lapsen suru ja sen kohtaaminen

5.2 Kuolemasta kertominen lapselle

5.3 Lapsen ja vanhempien käyttäytyminen

6 Tietoa ongelmien/oireilujen tunnistamiseksi

7 Tietoa lapsen/työntekijän tukemisesta traumaattisissa tapauksissa/tilanteissa, kohtaamisesta ja jälkihoito

8 Arviointi kriisitilanteen jälkeen

9 Kriisivalmiuden ylläpito

JOHDANTO

Tämä on Saarijärven varhaiskasvatuksen/esiopetuksen kriisisuunnitelma. Tätä suunnitelmaa noudatetaan varhaiskasvatus-/esiopetusyksiköissä. Kriisisuunnitelmaa päivitetään syksyllä 2016. Turvallisuus- ja palo- ja pelastussuunnitelma on yksikkökohtainen.

Kriisisuunnitelman tarve

•  kun jotain tapahtuu (valmius toimia)
•  varhaiskasvatus voi antaa mallia lapsille ja aikuisille, miten toimia ja selviytyä vaikeista tilanteista
•  päivähoidon velvollisuus on auttaa lasta kohtaamaan kriisiä, käsittelemään sitä ja selvityä siitä
•  kriisitilanteet eivät hoidu itsestään – aina tarvitaan apua
•  auttaa toimimaan äärimmäisen vaikeissa tilanteissa
•  tukea sekä lasten että aikuisten toipumista

Kriisitoiminnan suunnittelu luo mahdollisimman hyvän pohjan kriisitilanteiden hallintaan. Kriisisuunnitelma sisältää selkeät ja tarkat toimintaohjeet

1. Varhaiskasvatuksen kriisiryhmä ja sen tehtävät

Kriisityöryhmän jäsenet:

Varhaiskasvatusjohtaja, päiväkodinjohtaja, päivähoidonjohtaja, perhepäivähoidon johtaja

Kriisityöryhmän tehtävät:

•  kokoontuu kriisitilanteissa mahdollisimman nopeasti
•  miettii jatkotoimenpiteitä
•  harkitsee asiantuntija-avun tarvetta
•  ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön
•  tekee yhteistyötä kunnan kriisiryhmän kanssa

1.1 PUHELINNUMEROT ERITYISTILANTEITA VARTEN

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

TERVEYSKESKUS 044 459 8500

KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA

MYRKYTYSKESKUS

1.2 TOIMINTAYKSIKÖN POHJAPIIRUSTUS, HÄTÄPOISTUMISTIET JA TOIMINTAOHJEET LÖYTYVÄT TURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

HÄTÄENSIAPU (Turvallisuussuunnitelma)

2. Tiedottaminen

Kaikki tiedottaminen ulkopuolelle tapahtuu varhaiskasvatusjohtajan kautta!

Varhaiskasvatusjohtajan tehtävät:

•  kutsuu koolle varhaiskasvatuksen kriisiryhmän, joka harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta
•  sijaisena
•  informoi tapahtuneesta asianosaisille
•  on tukemassa yhteistyötä

Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtumasta/kriisistä, tiedottaa varhaiskasvatusjohtajalle

3. Tietoa kriiseistä/traumoista

3.1 Mikä on kriisi?

Kriisi voi olla kehitys- tai traumaattinen kriisi. Kehitykseen ja kasvuun kuuluvia kriisejä on

esim. uhmaikä, paikkakunnalle muutto. Traumaattinen kriisi jakaa elämä kahtia- ennen ja

jälkeen ja ne aiheuttavat pelkoja, kauhua, inhoa sekä avuttomuuden tunnetta. Se aiheuttaa

vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykeen.

3.2 Traumatisoiva tilanne

• tulipalo
• väkivaltatilanne
• liikenneonnettomuus
• perheväkivalta
• vakava sairaus
• läheisen äkillinen kuolema
• henkeä uhkaava tilanne
• seksuaalinen hyväksikäyttö
• avo- ja avioero
• odottamattomat tapahtumat ja menetykset

3.3 Traumaattisen kriisin vaiheet

Kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin.

1. Shokkivaihe (ei voi olla totta!)

2. Reaktiovaihe (mitä tapahtui?)

3. Käsittelyvaihe (miten tästä selviää?)

4. Uudelleen suuntautumisen vaihe (elämä voittaa!)

1) Sokkivaihe, joka kestää muutamasta sekunnista vuorokausiin. Sokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta etäällä, ja hänen tietoisuutensa on usein hämärtynyt.

2) Reaktiovaihe, joka kestää usein joitakin kuukausia. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, ja sen aiheuttamat tunteet heräävät.

3) Korjaamisvaihe

4) Uudelleen suuntautumisen vaihe

3.4 Posttraumaattinen stressihäiriö

Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatisoiva tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä tai vaikutuksen piiriin voi joutua perhe, ryhmä tai yhteisö.

Traumaattinen kriisi on psyykkinen tilanne, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan, sosiaalista identiteettiään ja turvallisuuttaan tai tyydytysmahdollisuuksiaan.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) sisältää seuraavat osatekijät:

1) traumatisoiva tapahtuma
2) tapahtuman tunkeutuva uudelleenkokeminen ja uudelleenkuvittelu (esim. takaumat, toistuvat ajatukset ja unet)
3) tapahtumasta muistuttavien paikkojen, ihmisten, keskustelujen ja muiden tekijöiden jatkuva välttely ja yleinen psykologinen turtuminen, lisäksi voi esiintyä ulkopuolisuuden tunteita, mielenkiinnon vähentymistä arkisiin toimintoihin ja tunne tulevaisuuden lyhentymisestä
4) jatkuvia ylivireysoireita, kuten keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä, ärtyisyyttä, kiukkua, vahvoja säpsähtämisreaktioita ja toimintakyvyn huononemista

Traumaattisessa kriisissä ihmisen aikaisemmat selviytymiskeinot eivät riitä muuttuneessa tilanteessa. Stressistä voi selviytyä tehokkaimmin kohtaamalla ja läpityöskentelemällä traumaattiset kokemukset. Näin ihminen palauttaa menetetyn elämänhallinnan tunteen ja kehittää uusia selviytymiskeinoja.

Traumaperäisen stressihäiriön oireet:

• Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen
• Tunnesäätely
• Vihan säätely
• Itsetuhoisuus
• Korostunut riskinotto
• Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset
• Muutokset minäkäsityksessä
• Tehottomuus
• Syyllisyys ja vastuu
• Häpeä
• Vähättely
• Muutokset suhteissa toisiin
• Kyvyttömyys luottaa
• Psykosomaattiset oireet
• Epätoivo ja toivottomuus
• Aikaisempien uskomusten menetys

4. Toimintaohjeita/-malleja eri kriisitilanteissa

4.1 Kiusaaminen

• Kiusaamiseen puututaan heti (Kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen)

4.2 Työpaikkakiusaaminen

• Kaupungin yhteiset ohjeet (Epäasiallinen käytös ja häirintä), ilmoitus johtajalle ja lomakkeen täyttäminen

4.3 Vakava sairaus, vamma, poikkeavuus

• Lääkehoitosuunnitelma, perehdyttäminen, ilmoitus johtajalle, työterveys, vanhempien kanssa sovitaan, miten kerrotaan muille lapsille ja aikuisille. Lapselta myös pyydetään lupa kertoa muille lapsille ja aikuisille.

4.4 Avo- ja avioero

• Kuunteleminen, keskustelu, ilmoitus johtajalle

4.5 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta, päihteiden käyttö perheessä

• Kuunteleminen, lastensuojelutarpeen tai lastensuojeluilmoituksen tekeminen, rikosilmoitus, ilmoitus johtajalle

4.6 Onnettomuus tai sen uhka varhaiskasvatusyksikössä tai lähiympäristössä

• Ilmoitus johtajalle, joka selvittää tilanteen
• Johtaja informoi henkilökuntaa sekä huolehtii työnjaosta ja toimenpiteistä sekä kutsuu tarvittaessa Saarikan asiantuntijoita, poliisin, palokunnan ja seurakunnan edustajat
• Johtaja tiedottaa vanhemmille
• Johtaja huolehtii jälkipuinnista ja mahdollisesta kriisiavusta
• Kuuntele lapsia, varaa aikaa asian käsittelyyn

4.7 Työyhteisön jäsenen kuolema

• Keskustelu, kriisiapu, esimiehen tuki, perheen toivomuksia kunnioitetaan, johtaja järjestää omaisten muistamisen, kutsuttaessa voi mennä hautajaisiin, järjestetään hiljainen hetki

4.8 Lapsen lähiomaisen kuolema

• Kuolemasta keskustelu vanhempien luvalla, johtaja tiedottaa henkilökunnalle, perheen toivomuksia kunnioitetaan, lapsen hyvinvointia seurataan, johtaja järjestää omaisten muistamisen

4.9 Lapsen kuolema

• Johtaja tiedottaa henkilökunnalle, kuolemasta keskustellaan, vietetään hiljainen hetki, lasten hyvinvointia seurataan, perheen toivomuksia kunnioitetaan, omaisia muistetaan, järjestetään

• tarvittaessa kriisiapua ja jälkipuinti, hautajaisiin voi osallistua kutsuttuna

4.10 Luonnon katastrofi, mielenosoitus, terroriteko ja sodanuhka (uutiset)

• Kunnan kriisisuunnitelmassa on ohjeet, noudata niitä

5. Toimintaohjeita/-malleja lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen surussa

5.1 Lapsen suru ja sen kohtaaminen

• Varaa aikaa asian käsittelyyn, kerro avoimesti, hyväksy lasten leikit, näytä omat tunteesi, rohkaise tunteiden käsittelyä, ole läsnä

5.2 Kuolemasta kertominen lapselle

• Kerro kuolemasta vanhempien kanssa sovitulla tavalla, varaa aikaa lapsen kanssa olemiseen, ole avoin, tutuin ja turvallisin henkilö kertoo asiasta lapselle, pidä hiljainen hetki, muistaomaisia. Keskustele ja kuuntele lasta

5.3 Lapsen ja vanhempien käyttäytyminen

• Lapset arvailevat, mitä tapahtui, varttuvat liian nopeasti, tukevat ja lohduttavat vanhempiaan
• Vanhemmat aliarvioivat lapsen ymmärrystä ja reaktioiden syvyyttä ja kestoa, tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lasta, ovat oman surunsa vallassa, ovat ärtyneitä ja jännittyneitä

6. Tietoa ongelmien/oireilujen tunnistamiseksi

• ahdistuneisuus ja pelko
• suru ja ikävöinti
• univaikeudet ja painajaiset
• syyllisyys, itsesyytökset
• vetäytyminen ja eristäytyminen
• keskittymisvaikeudet
• yliaktiivisuus
• taantuminen
• psykosomaattiset oireet
• viha, ärsyyntyvyys
• käytöksen muuttuminen
• ahdistavat ajatukset ja mielikuvat

7. Tietoa lapsen/työntekijän tukemisesta traumaattisissa tapauksissa/tilanteissa ja kohtaamisesta ja jälkihoito

• läheisyys (turvallisuus)
• kuunteleminen
• ymmärtäminen ja tukeminen
• keskustelu, aiheeseen sopiva kirjallisuus

Jälkihoito

• psykososiaalinen tuki
• tilanteen läpikäyminen
• rauhoittaminen
• älä jätä yksin, turvallisuuden luominen

8. Arviointi kriisitilanteen jälkeen

• kriisiryhmän kanssa arviointi tilanteesta ja sen hoitamisesta
• avoin keskustelu tapahtuneesta henkilökunnan kesken
• kriisisuunnitelman arviointi ja muuttaminen

9. Kriisivalmiuden ylläpito

• palo- ja pelastusharjoitukset
• riskien ja uhkien kartoitus
• kriisinhallinta
• henkilöstön koulutus ja perehdyttäminen
• tiedottaminen
• kriisisuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Lähteet

Tuusulan perhepäivähoidon kriisisuunnitelma 2009.

Laukaan kriisisuunnitelma päivähoitoon

Ylöjärven surun ja kriisin kohtaaminen varhaiskasvatuksessa 2010