4. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet
4.5 Paikallisesti päätettävät asiat
Monipuoliset työtavat
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan,
- millaisia työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavia periaatteita paikallisesti käytetään
- miten henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta käytetään työtapojen kehittämisessä.
Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,
- miten arviointia koskevan tiedon siirron käytännöt toteutetaan lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa
- miten henkilöstön itsearviontiin perustuvia tietoja sekä lapsilta ja huoltajilta saatua palautetta käytetään esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä
- millaista osallistumistodistusta käytetään.
Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet
Paikalliseen opetussuunnitelmaan liitetään esiopetuksen yhteiset tavoitteet, jotta esiopetuksen yhtenäisyys voi toteutua. Lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan, miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan tarkentaa yhteisten tavoitteiden kuvauksia.
Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon, että lasten kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Opetussuunnitelmassa kuvataan eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta sekä kaksikielistä opetusta niiltä osin kuin paikallinen esiopetuksen järjestäminen edellyttää.
Opetuksen järjestäjä antaa ohjeet, miten mahdollisiin yksikkökohtaisiin esiopetuksen opetussuunnitelmiin kirjataan tarvittavat täsmennykset, jotta kansallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet voivat toteutua.
Monipuoliset työtavat
Ilmaisun monet muodot: musiikillinen toiminta, käsityöt, kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu, suullinen ja kehollinen ilmaisu
Kielen rikas maailma: kielelliset taidot, suomen, viittomakielen taidot, muita vieraita kieliä esim. laulaen
Minä ja meidän yhteisömme: historia, perinne, yhteiskunnalliset asiat, eettinen kasvatus, katsomuskasvatus
Tutkin ja toimin ympäristössäni: matemaattiset taidot, teknologia- ja ympäristökasvatus
Kasvan ja kehityn: liikunta, ruokakulttuuri, kuluttajuus, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
Aikuisen aktiivinen rooli lasten leikissä ja leikin tukemisessa sekä mallintamisessa. Hyödynnetään erilaisia leikkimuotoja (esim. roolileikki, sääntöleikki ym.) ja mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki.
Kokemuksellinen oppiminen käyttäen laaja-alaista osaamista ja monipuolisia oppimisympäristöjä.
Saarijärvellä esiopetuksessa hyödynnetään luontoa, lähiympäristöä ja paikallista kultturia.
Tutustutaan paikallisiin muusikoihin ja heidän sävellyksiinsä sekä hyödynnetään heidän osaamistaan. Yhteistyö kulttuuritoimen ja musiikin tekijöiden kanssa. Hyödynnetään henkilöstön omaa ja lasten vanhempien osaamista. Mahdollisuuksien mukaan tehdään omia soittimia ja äänitteitä. Hyödynnetään Saarijärven käsityökeskusta, paikallisten käsityöläisten osaamista, paikallisia taiteilijoita sekä luontoa. Tutustutaan museoon ja erilaisiin näyttelyihin. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan elokuvaviikon esityksiin.
Tutustutaan paikalliseen murteeseen ja tarinoihin. Pyritään järjestämään satumummojen ja -pappojen sekä kirjailijoiden vierailuja. Erilaisten tanssiryhmien vierailut, yhteistyö musiikkiopiston kanssa.
Hyödynnetään kirjastoa/ kirjastoautoa. Järjestetään sanomalehtiviikko, pidetään oman kirjan päiviä. Tehdään lasten omia tuotoksia (kirjat, lehdet).
- sanomalehtiviikko
- kansansadut
- saduttaminen sekä lasten omat tarinat
- kirjastohenkilökunnan vierailut
- nukkarin satuhetket
- oman kirjan päivä
- itseilmaisua, draamaa
- eri kultturitaustaisen lasten kulttuuriin ja kieleen tutustuminen
- vieraat kielet laulaen ja leikkien
- S2 kielen opetus
Hyödynnetään monipuolisesti lähimetsiä ja vesistöjä ympäri vuodenja tutustutaan maaseutukulttuuriin
(eläimet, työkoneet, viljely, metsänhoito).
Tehdään mahdollisuukseien mukaan yhteistyötä JAMK:in ja POKE:n kanssa.
Hyödynnetään paikallisia retkeilykohteita ja nähtävyyksiä:
Kulha, Pyhähäkki, Julmat lammet, Haikan kärki, riistapolku Kolkanlahdessa, Kivikaudenkylä
Esiopetuksen tärkeimpiä työtapoja on hyödyntää luontoa, leikkiä, liikuntaa, paikallisia'brändejä'.
Hyödynnetään lähialueiden paikallisia liikuntapaikkoja ja yhteistyökumppaneita, esim. liikuntaseuroja.
Salliva, monipuoliseen liikkumiseen kannsustava ilmapiiri.
Hyödynnetään paikalliset yhteistyökumppanit esim. Maa- ja kotitalousnaiset (ruokakulttureihin tutustuminen).
Esiopetuksessa lapsille siirretään saarijärveläistä ja eri kyläkuntien kulttuurihistoriaa ja -tietämystä (esim. paikkakunnalla asuneet ja vaikuttaneet merkkihenkilöt).
Omasta esiopetusryhmästä nousevat eri kulttuurit otetaan lähempään tutustumiseen.
Tutustumisia ja vierailuja paikallisiin, historiallisiin ja yhteiskunnallisiin tahoihin esim. seurakunnat.
Saarijärvellä esiopetuksessa käytettävä kieli on suomi, viittomakieli, tukiviittomat, kuvat.
Tarvittaessa henkilöstö koulutetaan käyttämään viittomakieltä.
Turva- ja tunnetaitojen harjoitteleminen kuuluvat esiopetukseen.
Esiopetusryhmissä voidaan käyttää eri kieliä (esim. ruotsia, englantia) arjen erilaisissa tilanteissa esimerkikisi lauluissa, leikeissä ja laskiessa. Hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kieltenopettajia ja hankkeita.
Esiopetuksessa huomioidaan turvapaikanhakijoiden/ maahanmuuttajien erilainen kieli ja kulttuuritausta. Tarvittaessa käytämme tulkkipalveluita.
Vanhempia rohkaistaan ja kannustetaan osallistumaan esiopetuksen toimintaan.
Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Saarijärvellä on käytössä arviointivälineinä Eskarin arki, KPT, Mavalka ja kirjaintunnistus.
Lapsen esiopetusuunnitelma tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma jatkumona.
Saarijärvellä on käytössä Reppu (esiopetuksesta kouluun) Nivelvaiheen lomakkeet (Liitteeksi Reppu).
Itsearviointia tehdään jatkuvasti ja keskitetysti kehityskeskustelussa ja tiimi- ja työyhteisöpalavereissa.
Esiopetuksen palautetta arvioidaan vuosittain yhdessä henkilökunnan kanssa ja sen perusteella esiopetusta muutetaan ja kehitetään.
Osallistumistodistus
Lapsille annetaan esiopetusvuoden lopussa osallistumistodistus.