5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Kunnan OPS-sisältö
Kasvatustyö on koko koulun yhteinen asia. Jokaisella koulussa työskentelevällä aikuisella on velvollisuus puuttua epäasialliseen käytökseen. Järjestyssäännöt, hyvät tavat ja hyvän käytöksen periaatteet käydään läpi lukuvuosittain heti lukuvuoden alussa ja tarvittaessa useamminkin luokanopettajan ja luokanvalvojan johdolla.
Epäasialliseen käytökseen puututaan ensisijaisesti puhumalla. Tilanteesta riippuen käytetään puhuttelua, rehtorin puhuttelua tai kasvatuskeskustelua.
Kasvatuskeskustelua käytetään esim. seuraavissa tapauksissa:
- toistuva opetuksen häiritseminen
- toistuva myöhästely
- opiskeluvälineiden puuttuminen tai tehtävien laiminlyönti
- epäasiallinen käyttäytyminen
- muu järjestyssääntöjen rikkominen
Kasvatuskeskustelussa täytetään kasvatuskeskustelulomake, joka toimitetaan kake -kansioon seuranta-ajan jälkeen. Lomakkeeseen kirjataan mm tavoiteltu käyttäytyminen, johon oppilas sitoutuu. Kasvatuskeskustelu voidaan käydä osissa. Rikkeen toistuessa kasvatuskeskustelu uusitaan ja mukaan voidaan pyytää huoltaja. Rikkeen edelleen toistuessa siirrytään kurinpidollisiin rangaistuksiin, joita ovat jälki-istunto, kirjallinen huomautus/varoitus tai määräaikainen erottaminen. (POL 36§).
Kasvatuskeskustelu merkitään Helmeen.
Jälki-istunto annetaan suoraan seuraavissa tapauksissa:
- tupakkatuotteiden käyttö
- luvaton koulualueelta poistuminen
- törkeä kielenkäyttö
- väkivaltaisuus
Jälki-istunnot kirjataan rangaistuskirjaan. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia ja suullisia tehtäviä tai kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia tehtäviä.
Rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa noudatamme valtakunnan opetussuunnitelmaa.
Kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käytöstä on sovittu tarkemmin Nopolan koulun sääntöjen ja käytäntöjen soveltamisohjeissa.
Toimintaa arvioidaan perusopetuksen laadun arvioinnin yhteydessä sekä vuosittain lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.
Henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä huolehditaan käymällä yhdessä läpi soveltamisohjeet ja menettelytavat lukuvuoden alussa. Henkilökunta ja muut tahot löytävät ohjeet myös pedanetistä.
Henkilökunta seuraa menettelytapojen vaikuttavuutta, keskustelee ja kehittää niitä yhteisissä kokouksissaan. Lisäksi oppilaat ja huoltajat arvioivat toimintaa laadunarvioinnin vuosikellon mukaisesti.
Kiusaamisen enneltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen
Koulussamme on käytössä Kiva-koulutoimintamalli. Kiva-tiimit selvittävät kiusaamistapaukset.
Asiat selviävät parhaiten nopealla toiminnalla ja tilanteeseen puuttumisella.
Kiusaaminen ja koulukiusaaminen
Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.
Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta.
Sopimaton ja huono käytös
Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.
Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.
Miten kiusaamista ehkäistään ennalta
Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen.
Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:
- Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.
- Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.
- Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.
- Toimintatapojen toteutumista seurataan säännöllisesti.
Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen
Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin. Kiusaamisia selvittää kiva-tiimi.
Koululla tehdään kiusaamiseen liittyviä kyselyjä lukuvuoden aikana esimerkiksi kiva-koulukysely, luokkien ilmapiirikyselyt ja hyvinvointiprofiilikysely.
Miten kiusaamistilanteessa toimitaan
Oppilaan huoltajat
- Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
- Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.
- Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
- Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.
Oppilas
- Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”
- Lähde pois kiusaajan luota.
- Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan
Koulukiusaamisen käsittely, siitä aiheutuneet toimenpiteet ja seuranta kirjataan aina.
Koulukiusaamistapauksissa, joissa huoltaja ja koulun edustaja tapaavat, tehdään muistio. Muistiot säilytetään koulussa oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.[1]
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.[2]
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista[3]. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.
Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun[4]. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.
[1] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)
[2] Perusopetuslaki 36 (477/2003)ja 36 a - 36 i § (1267/2013)
[3] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)
[4] Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)