5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö (sivistyslautakunnan käsittelyyn joulukuu 2022)
Kunnan OPS-sisältö
Kasvatustyö on koko koulun yhteinen asia. Jokaisella koulussa työskentelevällä aikuisella on velvollisuus puuttua epäasialliseen käytökseen. Järjestyssäännöt, hyvät tavat ja hyvän käytöksen periaatteet käydään läpi lukuvuosittain heti lukuvuoden alussa ja tarvittaessa useamminkin luokanopettajan ja luokanvalvojan johdolla.
Epäasialliseen käytökseen puututaan ensisijaisesti puhumalla. Tilanteesta riippuen käytetään puhuttelua, rehtorin puhuttelua tai kasvatuskeskustelua.
Kasvatuskeskustelua käytetään esim. seuraavissa tapauksissa:
- toistuva opetuksen häiritseminen
- toistuva myöhästely
- opiskeluvälineiden puuttuminen tai tehtävien laiminlyönti
- epäasiallinen käyttäytyminen
- muu järjestyssääntöjen rikkominen
Kasvatuskeskustelussa täytetään kasvatuskeskustelulomake, joka toimitetaan kake -kansioon seuranta-ajan jälkeen. Lomakkeeseen kirjataan mm tavoiteltu käyttäytyminen, johon oppilas sitoutuu. Kasvatuskeskustelu voidaan käydä osissa. Rikkeen toistuessa kasvatuskeskustelu uusitaan ja mukaan voidaan pyytää huoltaja. Rikkeen edelleen toistuessa siirrytään kurinpidollisiin rangaistuksiin, joita ovat jälki-istunto, kirjallinen huomautus/varoitus tai määräaikainen erottaminen. (POL 36§).
Jälki-istunto annetaan suoraan seuraavissa tapauksissa:
- tupakkatuotteiden käyttö
- luvaton koulualueelta poistuminen
- törkeä kielenkäyttö
- väkivaltaisuus
Jälki-istunnot kirjataan rangaistuskirjaan. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia ja suullisia tehtäviä tai kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia tehtäviä.
Rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa noudatamme valtakunnan opetussuunnitelmaa.
Kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käytöstä on sovittu tarkemmin Nopolan koulun kurinpitosuunnitelmassa.
Toimintaa arvioidaan perusopetuksen laadun arvioinnin yhteydessä sekä vuosittain lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.
Henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä huolehditaan käymällä yhdessä läpi soveltamisohjeet ja menettelytavat lukuvuoden alussa. Henkilökunta ja muut tahot löytävät ohjeet myös pedanetistä.
Henkilökunta seuraa menettelytapojen vaikuttavuutta, keskustelee ja kehittää niitä yhteisissä kokouksissaan. Lisäksi oppilaat ja huoltajat arvioivat toimintaa laadunarvioinnin vuosikellon mukaisesti.
Kiusaamisen enneltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen
Nopolan koulun kiusaamisen vastainen suunnitelma
Koulussamme on käytössä Kiva-koulutoimintamalli. Kiva-tiimit selvittävät kiusaamistapaukset.
Asiat selviävät parhaiten nopealla toiminnalla ja tilanteeseen puuttumisella.
Kiusaaminen ja koulukiusaaminen
Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.
Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta.
Sopimaton ja huono käytös
Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.
Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.
Miten kiusaamista ehkäistään ennalta
Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen.
Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:
- Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.
- Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.
- Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.
- Toimintatapojen toteutumista seurataan säännöllisesti.
Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen
Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin. Kiusaamisia selvittää kiva-tiimi.
Koululla tehdään kiusaamiseen liittyviä kyselyjä lukuvuoden aikana esimerkiksi kiva-koulukysely, luokkien ilmapiirikyselyt ja hyvinvointiprofiilikysely.
Miten kiusaamistilanteessa toimitaan
Oppilaan huoltajat
- Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
- Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.
- Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
- Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.
Oppilas
- Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”
- Lähde pois kiusaajan luota.
- Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan
Koulukiusaamisen käsittely, siitä aiheutuneet toimenpiteet ja seuranta kirjataan aina.
Koulukiusaamistapauksissa, joissa huoltaja ja koulun edustaja tapaavat, tehdään muistio. Muistiot säilytetään koulussa oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.
Nopolan koulun kiusaamisen vastainen suunnitelma
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön
sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat
opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja
kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan
rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen
käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitotoimia. Kasvatuskeskustelussa
ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan
määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus
on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen
varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja
määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.42
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun
tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla
oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi.
Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin
parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen
erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta,
jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus
osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että
toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi
taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi,
mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota
oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on
järjestettävä 36h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti
oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa
tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen
tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja
oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava
oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja
kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä
tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle
viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36
§:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää
määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle
oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus
toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on
varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty
kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi,
järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu
luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty
jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.43
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä
suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä
menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä
oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.
Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja
kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana
opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että
suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään
koulukohtaisesti.
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan
käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä
oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin
syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että
tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla
suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää
oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee
lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa
sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja
oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.
____________________________
42 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013) (163/2022)
43 Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013) (163/2022)