Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen päätös. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjä kuulee lasta ja huoltajaa. Konnevedellä erityinen tuki toteutetaan lähipalveluperiaatteella.
Erityisen tuen päätös tehdään hallintolain mukaisesti, johon liitetään valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea päätökseen muutosta. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Rehtori/koulunjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen tai päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta.

Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapselle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.

Esiopettaja tekee pedagogisen selvityksen yhteistyössä erityisopettajan kanssa, selvityksen laadinnassa tulee hyödyntää monialaisessa yhteistyössä tehtyjä selvityksiä lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta.

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se on suunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta. Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelmaa tulee tarkistaa säännöllisesti. Esiopettaja ja erityisopettaja laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Esiopettaja vastaa erityisen tuen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä erityisopettajan kanssa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin[1] eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 27 §