5.5 Erityinen tuki

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Myös erityistä tukea saavan lapsen on saatava kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja oppimismotivaatiotaan.

Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen alkamista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta[1]. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissä erityispedagogista osaamista.

Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS). Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsen oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun esiopetuksen tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Erityinen tuki Jyväskylässä

Jyväskylässä erityinen tuki toteutetaan lähipalveluperiaatteella. Jokaisessa esiopetusyksikössä on mahdollisuus saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatiota ja tukea ja esiopetusryhmissä on käytössä tarvittaessa erityisavustajaresurssia.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on aina tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Varhaiskasvatuksen opettaja tekee pedagogisen selvityksen yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Pedagoginen selvitys tarkistetaan viimeistään sen vuoden helmikuussa, jolloin lapsi aloittaa perusopetuksen. Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös pedagogiseen selvitykseen perustuen.

Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen päätös. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Kunnallisessa päiväkodissa päiväkodin johtaja tekee erityisen tuen päätöksen ja yksityisessä päiväkodissa varhaiserityiskasvatuksen koordinaattori.
Erityisen tuen päätös tehdään hallintolain mukaisesti, johon liitetään valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea päätökseen muutosta.
Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjä kuulee lasta ja huoltajaa.

Erityistä tukea saavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman korvaa lapselle laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS laaditaan monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaavat erityisen tuen suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Jos erityistä tukea saavalle lapselle haetaan pidennettyä oppivelvollisuutta, lapsen lähikoulun rehtori tekee asiasta hallintopäätöksen. Lapsen huoltajat valitsevat kirjallisesti, osallistuuko lapsi pidennettyä oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen.