Pakolliset opinnot

Kemia ja minä (KE1)

Moduulissa vahvistetaan opiskelijan aiempaa kemian osaamista ja tuodaan näkyväksi kemian merkitystä opiskelijan omassa elämässä. Tutustuminen ainemäärän käsitteeseen esittelee kemiasta kvantitatiivisen puolen. Kokeellisessa työssä harjoitellaan erityisesti turvallista ja huolellista työskentelyä. Moduulissa korostuvat hyvinvointiosaamisen ja yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaiset tavoitteet.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin
  • saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa arvioida tietolähteiden luotettavuutta
  • oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna
  • osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen valinnoissa
  • osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta ja pitoisuutta sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat.

Keskeiset sisällöt

Keskeiset sisällöt
  • arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä
  • kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa
  • jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla
  • puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät
  • ainemäärä ja konsentraatio
Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: elintarvikkeet ja elintarvikelisäaineet, hivenaineet ja terveys sekä kuluttajan valinnat.
Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: seoksen koostumuksen tai pitoisuuden selvittäminen erotusmenetelmiä käyttäen sekä liekkikokeet.

Kemia ja kestävä tulevaisuus (KE2)

Moduulissa opiskelija syventää käsitystään kemiallisista sidoksista ja niiden merkityksestä aineen ominaisuuksille. Kokeellisessa työskentelyssä harjoitellaan erityisesti johtopäätösten tekemistä havainnoista. Opinnoissa tutustutaan myös luonnontieteiden ratkaisuihin kestävän elämäntavan edistämisessä. Moduulissa korostuvat monitieteisen ja luovan osaamisen sekä yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaiset tavoitteet.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä
  • tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin tapoihin tuottaa tietoa
  • osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti
  • osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa
  • ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.

Keskeiset sisällöt

Keskeiset sisällöt
  • tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä luonnontieteissä
  • aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen
  • alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus
  • aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla
Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: vesi ja ilma, alkuaineiden kierto ja riittävyys, elinkaariajattelu ja kiertotalous, vihreä kemia sekä atomi- tai sidosmallien historiallinen kehittyminen.
Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: aineiden ominaisuuksien tutkiminen ja selittäminen sidosten avulla sekä veden ominaisuuksien tutkiminen.

Paikalliset kirjaukset KE1-2

Opintojaksot

Moduulit KE1 ja KE2 muodostavat opintojakson KE1-2 Kemia, minä ja kestävä tulevaisuus. 

Opintojaksojen arviointi

Opintojaksoilla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on lähinnä tunneilla suullisesti annettavaa, ei dokumentoitavaa palautetta, jonka tarkoituksena on kannustaa ja tukea opiskelijaa opinnoissa eteenpäin. Opintojaksolla rohkaistaan opiskelijoita myös itse- ja vertaisarvioinnin pariin. Summatiivinen arviointi voi koostua esimerkiksi opiskelijan kotitehtävistä, palautettavista tehtävistä, yksilö- pari- tai ryhmätöistä, testeistä ja kokeista saaduista pisteistä. Tarkat arviointikriteerit opintojaksolle (kuinka monta pistettä/prosenttia mikäkin asia vaikuttaa) sovitaan opintojakson ensimmäisellä tunnilla.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opintojakson sisältöjen hallintaan, päätelmien perustelemiseen ja analysoimiseen, matemaattisiin taitoihin laskutehtävissä, menetelmien valintaan ja tuntiaktiivisuuteen.

Arviointiasteikko on numeroarviointi (4-10).

Ohjelmistotaidot

Laskimen peruskäyttö (käsilaskin tai tietokoneen laskinohjelma) riittää tässä opintojaksossa, muita ohjelmistotaitoja ei tarvita. 

Laaja-alaisen osaamisen taidot

Hyvinvointiosaaminen: Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun tietoon perustuen sekä arjessa että opintojakson laboratoriotöissä. 

Yhteiskunnallinen osaaminen ja Globaali- ja kulttuuriosaaminen: Tarkastellaan kemian osaamisen merkitystä työelämässä ja jatko-opinnoissa. Opintojakson aikana voidaan myös tarkastella kemiaan liittyviä lehtiartikkeleita ja pohtia niiden sisältöä ja luotettavuutta. 

Monitieteinen ja luova osaaminen: Kokeellinen työskentely edistää luovan ajattelun kehittymistä. Monilukutaidon kehittymistä tuetaan käyttämällä opetuksessa videoita, malleja, simulaatioita, taulukoita ja kuvaajia.

Vuorovaikutusosaaminen: Työskennellään ja keskustellaan pareittain tai ryhmissä. 

Eettisyys ja ympäristöosaaminen: Opiskelija ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa. Tutustutaan joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisestä luonnontieteissä.