3. Opetuksen toteuttaminen
3.1. Opintojen rakenne
Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä. Lukio-opinnot muodostuvat lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen 1 mukaisista pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista, joita koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijalle. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärään tulee sisältyä vähintään 20 opintopistettä. Oppimäärään voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.
Opetushallitus on laatinut lukion opetussuunnitelman perusteet lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuihin pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin lukuun ottamatta temaattisia opintoja. Lisäksi Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet lukiodiplomeihin. Lukiodiplomien laajuus on kaksi opintopistettä.
Koulutuksen järjestäjä päättää, minkä laajuisina opintojaksoina opinnot tarjotaan opiskelijalle. Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin tarjota opiskelijalle mahdollisuus suorittaa lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, missä järjestyksessä oppiaineen opinnot suoritetaan ja miten ne jaetaan opintojaksoihin.
Paikalliset kirjaukset: Opintojen rakenne
Kokeilemme myös tyhjennettyä X-palkkia, johon haemme yhteistyötä tekeviä opintomoduleja koko syksyn ja kevään ajaksi. Tällöin opetusta on vain kaksi tuntia viikossa pitemmän periodin ajan. Tämä mahdollistaa pirstaleisuuden vähenemisen ja oppimisprosessiin keskittymisen pitkällä aikajänteellä.
3.2. Oppimiskäsitys
Lukion opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä dataa, informaatiota tai tietoa aikaisempien kokemusten ja tietojen pohjalta. Hän kehittää ratkaisuja ja luo uudenlaisia kokonaisuuksia yhdistäen tietoja ja taitoja uudella tavalla. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa asettamaan omia tavoitteita, kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla tavoitteiden suuntaisesti.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Myös kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat oppimisen kannalta olennaisia. Lukio-opinnoissa opiskelijaa ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Näin kehittyvät myös jatkuvan oppimisen edellyttämät taidot. Oppimisprosesseistaan tietoinen opiskelija osaa arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan sekä toimia opinnoissaan vähitellen yhä itseohjautuvammin. Opintoihin liittyvät onnistumisen kokemukset ja rohkaiseva ohjaus vahvistavat uskoa omiin mahdollisuuksiin ja innostavat opiskeluun.
Paikalliset kirjaukset: Oppimiskäsitys
Muuramen lukio vaalii opiskelijalähtöisyyttä. Opiskelijoiden osallisuus näkyy mm. opettajainkokouksissa, kehitysaloitteiden tekijöinä ja kaikessa toiminnassa. Pyrimme kasvattamaan myös opiskelijajohtajuutta erilaisissa projekteissa, joita johtavat opiskelijat (juhlat, tapahtumat, tutorit, yrittäjyys- ja kekeprojektit, kansainvälisyys ja matkat, opasopiskelijat). Keskeistä on, että opiskelijat ovat mukana lukiotyön suunnittelussa, vaikuttamassa ja toteuttamassa itseään koskeviin asioihin. Tämä on samalla vahvaa demokratiakasvatusta. Tavoite on oman elämänsä haltuun ottava aktiivinen nuori.
Pyrimme toteuttamaan oppimisessa laaja-alaista osaamista eli ilmiöpohjaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Siinä korostuvat tiimitaidot, luovuus, rohkeus ja joustavuus. Oppimisesta tehdään opiskelijoille merkityksellistä mm. erilaisten meille tärkeiden arvojen kautta. Tavoitteena on opiskelijan sydämen sivistys, joka tähtää ihmisenä kasvuun ja muiden huomioimiseen.
Muuramen lukiossa pyritään yrittäjämäiseen kokeilukulttuuriin, johon kuuluvat arkipäivän kokeilut pedagogiikassa ja johtamisessa. Kokeilujen ei tarvitse olla suuria, ihmeellisiä ja suunnitelmallisia. Nopeat ja suoraviivaiset kokeilut ovat sallittuja. Kokeiluilla haetaan myös epäonnistumisten sietämistä ja niistä oppimista.
3.3. Opiskeluympäristöt ja - menetelmät
Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen kehittämisessä ja menetelmien valinnassa otetaan huomioon myös opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet sekä tulevaisuuden ja työelämän asettamat tarpeet.
Opiskeluympäristöt
Lukion monipuoliset, turvalliset ja viihtyisät opiskeluympäristöt edistävät opiskelumotivaatiota, rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja kannustavat kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Hyvä opiskeluympäristö tukee sekä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä että itsenäistä opiskelua. Opiskeluympäristöjen suunnittelussa kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Opiskelijoita aktivoidaan kehittämään opiskeluympäristöjään.
Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, kansalaisjärjestöjen sekä taide- ja kulttuurilaitosten tiloja, materiaaleja ja asiantuntemusta hyödynnetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Oppimiseen tarjotaan tilaisuuksia myös autenttisissa työympäristöissä, kuten yrityksissä, muissa työelämän organisaatioissa tai omassa harjoitusyrityksessä. Opiskeluympäristöä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla.
Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä tiedon hankintaan, käsittelyyn ja arviointiin sekä tuottamiseen ja jakamiseen. Yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja osaamisen kehittymistä voidaan tukea tarjoamalla opiskelijalle mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös verkko-opiskeluna.
Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa.
Opiskelumenetelmät
Lukiossa käytetään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joilla on yhteys oppiaineissa edellytettyyn tiedonalan käsitteelliseen ja menetelmälliseen osaamiseen. Opetusta koskevilla ratkaisuilla rakennetaan myös kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua.
Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä hänen kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia.
Lukion opetuksen ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijan aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Opiskelija käyttää monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa sekä itsenäisessä että yhteisöllisessä työskentelyssä.
Opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin sekä sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.
Paikalliset kirjaukset: Opiskeluympäristöt- ja menetelmät
Lukion omassa kiinteistössä (n. 1000 m2) on seitsemän 35 oppilaalle mitoitettua luokkahuonetta (65 - 75 m2), tiimi- ja projektiluokka Kenno, erillinen pientyöskentelytila, kulttuurikeskuksen kahvio ja sen yhteydessä yksi siirrettävillä väliseinillä eristettävissä oleva pienryhmätila. Keijola on tila, jossa voi työskennellä hiljaisessa tilassa vapaatuntien aikana, tiimi- ja projektityöskentelyssä tai tavallisella oppitunnilla. Tilassa on pienempiä ja suurempia pöytiä, joita voi joustavasti ryhmitellä eri tarpeisiin. Tilan voi jakaa sermeillä. Lisäksi lukion tiloissa ovat opettajainhuone työtiloineen, rehtorin, koulusihteerin ja opinto-ohjaajan työhuoneet. Lukion tiloja käytetään myös iltaisin kunnan yhteisöjen ja asukkaiden erilaisiin koulutus- ja kokoontumistarkoituksiin. Lukion ja kulttuurikeskuksen tilat eivät kuitenkaan riitä, ja niinpä Nisulanmäen koulun tiloja käytetään fysiikan ja kemian laboratoriotöihin, kuvataiteen ja musiikin opetukseen. Lukion aula on sisustettu oppilaskunnan toiveiden mukaisesti opiskelijoiden yhteiseksi tilaksi.
Kaikki luokkatilat on kalustettu ja varustettu samalla tavalla. Opettajanpöytä on sijoitettu luokan etuosan nurkkaan, sillä oppimisprosessissa opiskelija on keskiössä. Tila- ja kalusteratkaisulla on pyritty tukemaan tätä opiskelijalähtöistä ajattelua. Opiskelijoiden pöydistä voidaan muodostaa pöytäryhmiä, jotka tukevat keskustelua ja keskinäistä dialogia. Opettaja ohjaa prosessia sivummalta – opiskelija on aktiivisempi toimija. Tiimioppiminen ja projektioppiminen ovat keskeisiä opetusmenetelmiämme.
Myös opetusteknologia on kaikissa luokissa samanlaista. Jokaisessa luokassa on opettajalla kannettava tietokone, dokumenttikamera ja dataprojektori. Näin opettajan on helppoa siirtyä luokasta toiseen pitämään tunteja, kun luokkien varustelu on samankaltaista.
Dialogin käymiseen ja erilaisia projekteja varten lukiolle on tehty tiimi- ja projektiluokka Kenno. Kenno on varustettu etäpäätteillä ja suurin tila on varattu dialogiympyrälle ja –sohville. Tähän oppimisympäristöön voidaan tuoda myös tabletlaitteita tai kirjoitusalustoja.
Liikkuva opiskelu on huomioitu luokissa, joissa on sähköpöytiä ja erilaisia tuoleja (satulatuolit, jumppapallot istuimina) helpottamaan liikunnallisia tuokioita.
Sähköisiä kokeita ja testejä varten luokkia on muokattu sähköisten kokeiden tekemistä varten. Varsinainen sähköisen ylioppilaskokeen tila on rakennettu liikuntasaliin. Tila rakennettiin siten, että tilassa voidaan järjestää myös muita tietoverkkoja hyödyntäviä tapahtumia (LANIT, pelitapahtumat, virtuaaliset kohtaamiset). Tilassa voi suurimmillaan 105 opiskelijaa tehdä sähköisen ylioppilaskokeen.
3.4. Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.
Toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua lukion opiskeluympäristön ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, lukion koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet, erityiset koulutustehtävät sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana ovat seuraavat teemat.
Oppiva yhteisö
Lukio on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön rakentuminen edellyttää, että jokainen osallistuu välittämisen ilmapiirin luomiseen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijan omaa kehitystä ja hyvinvointia sekä oppimista ja jaksamista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja myöhemmälle oppimiselle.
Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden, kulttuuri- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Lukiossa edistetään jokaisen opiskelijan osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun. Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisiin toimintatapoihin harjaannuttaminen esimerkiksi ryhmänohjauksen avulla korostuu lukio-opintojen alkuvaiheessa.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin otetaan huomioon kaikessa lukion suunnittelu- ja kehittämistyössä, johon osallistetaan myös opiskelijat. Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea lukion toimintaa ja jokaisen työtä niin arkisissa kohtaamisissa kuin osana opetusta.
Liikunnallinen toimintakulttuuri lisää motivaatiota elämänmittaiseen liikunnallisuuteen ja luo rakenteita liikkumiseen lukion arjessa. Samalla se vähentää paikallaan oloa ja stressin kokemuksia sekä edistää oppimista. Riittävästä levosta huolehtiminen ja opiskelupäivän aikaiset tauot tukevat jaksamista ja palautumista. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä, turvallista ilmapiiriä ja mielen hyvinvointia edistävät toimintatavat ovat osa jokaista koulupäivää. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma ainutlaatuisuutensa, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä arvostamaan itseään ja muita.
Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijalla on oikeus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioon ottaen.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Lukio edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan.
Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa, asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen ja monilukutaidon opettaja.
Paikalliset kirjaukset: Toimintakulttuuri
Laaja-alainen osaaminen
Se, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueet näkyvät Muuramen lukion toimintakulttuurissa, on kuvattu kappaleessa Laaja-alaisen osaamisen alueet.
Yrittäjämäinen toimintakulttuuri
Muuramen lukiossa on rakennettu vuosia yrittäjämäistä toimintakulttuuria, jonka tavoitteena on jatkuva kehittäminen ja tiimioppiminen. Opettajakunta on jaettu kahteen tiimiin, jotka ovat yrittäjyyden tiimi (Yr-tiimi) ja kestävän kehityksen tiimi (Keke-tiimi). Tiimeillä tuetaan opettajajohtajuutta ja jaetun johtajuuden ideaa. Tiimeillä on selkeät vastuualueet, henkilöresurssit, aikataulu ja tehtävät. Opettajatiimit asettavat tiimien tavoitteet lukuvuodelle keväällä viimeisessä tiimipalaverissa toukokuussa. Rehtori antaa 1-2 päätavoitetta molemmille tiimeille ja loput päätavoitteet tiimit ideoivat ja asettavat itse. Yhdessä pohdittu tiimisopimus sekä ohjaa että sitouttaa henkilöstöä yhteiseen toimintaan. Opettajainkokousten esityslistassa on varattu paikka yrittäjyys- ja keke-tiimien tiedottamiselle. Näin tiedon siirtäminen koko henkilöstölle varmistuu.
Viestintä on tunnetusti johtamista ja päinvastoin. Vuosittain lukiolle tehdään viestintäsuunnitelma, jossa mietitään miten, kenelle, miksi ja milloin asiakkaille ja sidosryhmille viestitään. Viestintäsuunnitelmassa on nimetty eri välineet ja kanavat joita käytetään. Pyrkimys on viestiä mahdollisimman usealla tavalla ja monikanavaisesti. Välineitä voivat olla ilmoitustaulut, Wilma, kotisivut, kuulutukset, sosiaalinen media tai tiedotteet. Viestinnässä pyritään ottamaan aina huomioon kohderyhmä ja sen käyttämä viestintäväline, jotta viesti menisi parhaiten perille.
Toimintakulttuuri näkyy oppilaitoksen visiossa ja arvoissa. Lukion arvot on kirjattu strategiaan, ja lukio toteuttaa myös Muuramen kunnan menestyksen ja hyvinvoinnin strategiaa. Arvot näkyvät kaikille seinätauluina, kotisivuilla, materiaaleissa, sosiaalisessa mediassa ja ne kerrotaan jokaiselle uudelle opiskelijalle ja henkilöstön jäsenelle.
Johtamisjärjestelmä ja henkilöstöJohtamista Muuramen lukiossa ohjaavat lukiolaki ja -asetus, virkaehtosopimus (OVTES) ja Muuramen kunnan hallintosääntö.
Muuramen lukiolla on rehtori, koulusihteeri, opinto-ohjaaja ja 11 päätoimista lukion opettajaa. Yksi opettajista toimii vararehtorina. Lisäksi lukiossa käy opettamassa sivutoimisesti muutamia opettajia. Lukion ja muiden koulujen yhteisiä opettajia on 8. Henkilökuntaan kuuluvat myös siistijät ja kaksi kiinteistöhuoltajaa.
Lukion toimintaa johtaa rehtori. Rehtorin lisäksi päätösvaltaa käyttää opettajakunta kokouksissaan, joita on lukuvuodessa kahdeksan. Opettajainkokouksissa on läsnä opiskelijakunnan edustaja. Opettajakuntaan kuuluvat rehtori, opettajat ja tuntiopettajat. Käytännön asioita ja kehitystyötä varten lukioon on perustettu yrittäjyyden ja kestävän kehityksen tiimit, joihin kuuluvat kaikki opettajat. Lisäksi lukiolla toimii ryhmänohjausta suunnitteleva ryhmä (rosu) ja yleinen ja yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Toiminta pyritään pitämään suoraviivaisena ja tehokkaana ilman turhaa byrokratiaa. Tavoitteena on lisätä joka tasolla (opettajat, opiskelijat, tukipalvelut) johtajuutta ja osaamista.
Lukion päätoiminto on koulutus (opetus, oppiminen, opinto-ohjaus). Koulutuksen tukena on joukko sisäisiä ja ulkoistettuja tukitoimintoja.
Jaettu johtaminen ja tiimimalli
Rehtori johtaa, ohjaa ja valvoo lukion toimintaa. Rehtori valitsee opettajat, sijaiset, opetusharjoittelijat ja opiskelijat sekä toimii esittelijänä hyvinvoinnin- ja palveluiden lautakunnassa lukioon liittyvissä asioissa. Rehtori myöntää henkilöstölle työlomat ja virkavapaudet, opiskelijoille vapautukset kielten tai muiden aineiden opiskelusta sekä antaa ulkopuolisille luvat koulun tilojen käyttöön. Rehtori voi alistaa päätöksiä opettajakunnalle, tiimeille tai työryhmille.
Vararehtori avustaa rehtoria ylioppilaskirjoitusten organisoinnissa ja laatii koeviikkojen aikataulut. Vararehtori toimii tarvittaessa rehtorin sijaisena.
Lukiossa on siirrytty toteuttamaan tiimijohtamisen mallia. Opettajat jakautuvat kahteen opettajatiimiin. Nämä tiimit ovat yrittäjyystiimi ja kestävän kehityksen tiimi. Tiimit asettavat kehittämiskohteensa ja tavoitteensa sekä niiden mittarit lukuvuodeksi kerrallaan. Tiimit päättävät itse johtajakysymyksensä sekä omat tiimipalaverinsa ja tiimisopimuksensa.
Opettajakunta käyttää päätösvaltaansa opettajien kokouksissa. Opettajakunta päättää lukion käytännön toimintaan liittyvistä asioista, esimerkiksi lukioresurssin käytöstä, jonka laskentaperusteet määritellään OVTES:ssa. Opettajakunta voi alistaa sille osoitettuja päätöksiä suunnitteluryhmälle tai muulle opettajakunnan osalle. Opettajakunta päättää opiskelijoille jaettavista stipendeistä.
Lukion yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, koulupsykologi, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, opiskelijaedustaja, vanhempainkerhon edustaja, kuraattori sekä kulloinkin ne ryhmänohjaajat, joiden ryhmän opiskelijoita koskevia asioita käsitellään. Ryhmän tehtävänä on seurata ja tukea opiskelijoiden opiskelua ja heidän yksilöllistä kasvuaan yleisellä tasolla. Ryhmä tekee yhteistyötä Nisulanmäen koulun oppilashuoltoryhmän kanssa tarpeen mukaan. Yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori. Yksilöllinen opiskelijahuoltoryhmä kutsutaan koolle, kun jollakin on huoli yksittäisestä opiskelijasta. Yksilöllisen opiskelijahuoltoryhmän kokoontumiseen tarvitaan aina huoltajan tai täysi-ikäisen opiskelijan lupa.
Opettaja päättää Muuramen lukion opetussuunnitelmassa mainittujen opintojaksojen arvosanoista. Opettaja päättää opiskelijan päättöarvosanat ja vaadittaessa arvioi uudelleen opiskelijan päättöarvosanat yhdessä rehtorin kanssa. Ryhmänohjaaja päättää opiskelijan korkeintaan kolmen vuorokauden pituisten poissaolojen hyväksymisestä. Ryhmänohjaaja myös seuraa opiskelijan poissaoloja ja raportoi niistä rehtorille ja opinto-ohjaajalle. Opettaja päättää muista opetussuunnitelmassa tai opinto-oppaassa mainituista opettajan päätettäväksi tarkoitetuista asioista.
Lukion opiskelijat valitsevat vuosittain keskuudestaan koko opiskelijakuntaa edustavan hallituksen. Opiskelijoilla on mahdollisuus tulla kuulluksi opiskelijakunnan hallituksen kautta ennen opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Opiskelijakunnan hallitus tekee rehtorille tai opettajakunnalle esityksiä koulun toiminnan kehittämiseksi. Opiskelijakunnan edustaja kutsutaan opettajainkokouksiin.
3.5. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Lukiolain (714/2018) 31 § edellyttää, että nuorten lukiokoulutuksessa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Aktiivinen yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu säännöllisenä opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.
Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Lukiosta koulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan tukemaan opiskelijan opintoja sekä osallistumaan oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa, ja niistä annetaan riittävän usein tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa ohjauksesta, yhteisöllisestä opiskeluhuollosta sekä erityisopetuksesta ja muusta oppimisen tuesta.
Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyössä ja erityisesti yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan kehittyvä itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen oppilaitoksessa vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja mahdollista tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa.
Vastuu yhteistyön kehittämisestä sekä sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttamisesta. Lukiolain (714/2018) 31 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.
Paikalliset kirjaukset: Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Vanhempainkerho kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Siihen kuuluvat vanhempien edustajien lisäksi rehtori sekä opiskelijoiden ja opettajien edustaja. Vanhempainkerhossa käsitellään koulun ajankohtaisia asioita ja tarvittaessa vanhempainkerho osallistuu myös toiminnan järjestämiseen tai tukee esimerkiksi taloudellisesti toimintaa. Vanhempien edustaja on mukana myös lukion yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.
Vuosittain järjestetään vanhempainillat sekä ensimmäisen että toisen vuoden opiskelijoiden vanhemmille. Lisäksi järjestetään yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille lukiota esittelevä tilaisuus.
Opettajista ryhmänohjaaja pitää ensisijaisesti yhteyttä huoltajiin. Mikäli opiskelijan koulunkäyntiin liittyy asioita, joista on syytä keskustella myös huoltajien kanssa, ryhmänohjaaja voi kutsua huoltajat koululle. Keskustelussa voi olla läsnä tilanteesta riippuen myös opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja/tai opiskelijahuoltohenkilökuntaan kuuluva työntekijä.
3.6. Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys
Nuorten lukiokoulutuksessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 714/2018, 15 §). Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman.
Opiskelijalle järjestetään mahdollisuuksia yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin niin, että hän voi hyödyntää korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetustarjontaa kotimaassa ja kansainvälisesti.
Lukio-opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät jatko-opintojen sekä yritys- ja työelämän tuntemusta myös kansainvälisesti, tukevat opiskelijan opiskelumotivaatiota sekä auttavat häntä löytämään omat vahvuutensa (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 4 §). Lisäksi opiskelijalle avataan näkymiä tulevaisuusajatteluun ja ennakointiin.
Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen (lukiolaki 714/2018, 27 §).
Lukion opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan opintojaksoihin yhdistää kansainvälisyys- ja työelämäosaamisen osioita sekä korkeakouluopintoihin tutustumista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa konkretisoidaan yhteistyön tavoitteet ja muodot sekä päätetään yhteistyötahoista. Jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan lukion toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.
Korkeakouluyhteistyö
Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. (Lukiolaki 714/2018, 2 § 1 mom.)
Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)
Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukiosta korkea-asteen opintoihin ja edelleen työelämään.
Korkeakouluopintoja ja niihin liittyviä valmiuksia kytketään sekä laaja-alaiseen osaamiseen että eri oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin. Lukion ohjaustoiminta yhteistyössä eri oppiaineiden opetuksen kanssa motivoi opiskelijaa tutustumaan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opintotarjontaan sekä niiden kautta avautuviin elämänvalintoihin ja työ- ja uramahdollisuuksiin. Ohjaustoiminta tukee myös konkreettisesti opiskelijan jatko-opintosuunnitelman laatimista. Korkeakouluopintoihin tutustumiseen tähtäävät ja korkeakouluissa suoritettavat opinnot sisällytetään osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.
Opiskelijaa ohjataan tutustumaan korkeakoulujen tarjontaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita. Opiskelijaa ohjataan valmistautumaan jatkuvaan oppimiseen ja hankkimaan monipuolisia valmiuksia, joita tarvitaan erilaisissa korkeakouluopinnoissa ja työelämän eri aloilla. Lukiossa tutustutaan kansainvälisiin jatko-opinto- ja uranäkymiin. Yleissivistyksen, kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon merkitystä tuodaan esille edellytyksinä korkeakouluopinnoissa ja työelämässä menestymiselle. Korkeakouluopintoihin valmistautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista monitieteinen ja luova osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Korkeakouluopintoihin tutustumisen konkreettiset muodot päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Työelämävalmiudet
Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)
Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on yhtäläiset ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista oman tulevaisuutensa ja jatko-opintojensa hahmottamiseen. Opiskelijaa rohkaistaan myös tutustumaan työelämän tarjoamiin kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin. Opiskelija tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin muodostaakseen käsityksen siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Opiskelijalle tarjotaan oppimiskokemuksia, jotka kannustavat ennakkoluulottomuuteen, aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ongelmanratkaisuun kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti.
Opiskelijaa kannustetaan toimimaan luovasti, eettisesti kestävästi ja rohkeasti nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa sekä tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Häntä ohjataan tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja osaamistaan. Lukio luo edellytykset sille, että opiskelijat jakavat ja reflektoivat työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja osaamistaan aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja järjestelmällisesti.
Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana opintojaksoja ja opiskelujen ohjausta sekä muissa lukion toiminnoissa kehittämällä erityisesti monipuolisia lukion ja työelämän sekä lukion, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja. Oppiaineet ja laaja-alainen osaaminen sekä opintoihin hyväksi luettava lukion ulkopuolinen toiminta avaavat näkymiä merkitykselliseen elämään, jossa työ on yhtenä keskeisenä osana.
Työelämään valmentautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja tiimitaidot, kieli- ja kulttuuritaidot, motivoituminen uuden oppimiseen, joustavuus, kyky arvioida ja kehittää omaa osaamistaan sekä ymmärrys työelämään vaikuttavien muutosten vaikutuksesta oman osaamisen kehittämiselle.
Lukio linjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa yhteistyöstään työelämän, kuten yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin edustajien kanssa.
Kansainvälinen osaaminen
Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)
Lukiokoulutuksen kansainvälisyys monipuolistaa opiskelijan kokemusmaailmaa, avartaa maailmankuvaa sekä vahvistaa valmiuksia eettisesti kestävään toimintaan globalisoituneessa haasteiden ja mahdollisuuksien maailmassa. Osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen tavoite 4.7, jossa kuvataan globaalikansalaisuuden piirteitä.
Opiskelijan kansainvälistä osaamista kartutetaan eri oppiaineiden, niiden välisen yhteistyön sekä laaja-alaisen osaamisen kautta. Huomiota kiinnitetään lukion ja koulutuksen järjestäjän monipuoliseen kieliohjelmaan ja sen ratkaisuihin sekä kulttuurien tuntemuksen syventämiseen.
Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen ja suunnitelmalliseen kansainväliseen toimintaan hyödyntämällä kotikansainvälisyyttä ja kansainvälistä liikkuvuutta. Kotikansainvälisyys käsittää esimerkiksi kansainvälisiä vierailuja tai projekteja, jotka toteutetaan lukiossa, sen lähiympäristössä tai virtuaaliteknologian avulla. Opiskelijaa kannustetaan myös osallistumaan omaehtoisesti tai lukion tarjonnan mukaisesti tutustumis- ja opintojaksoihin tai vaihto-opiskeluun ulkomailla.
Kansainvälistä osaamista vahvistavat laaja-alaisen osaamisen alueista erityisesti vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat globaalikansalaisen asenne, kulttuuriset ja kielitaidot, yhteistyö- ja tiimitaidot sekä avoin kiinnostus uusien ulottuvuuksien ja mahdollisuuksien kohtaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Kansainvälisen osaamisen painotukset ja lukion kansainvälisen toiminnan muodot päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Paikalliset kirjaukset: Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys
Korkeakouluyhteistyö
Korkeakouluyhteistyön tavoitteena on, että opiskelijat tuntevat mahdollisimman hyvin korkeakoulurakenteen ja eri vaihtoehdot. Vierailujen ja lukioaikaisten korkeakoulujen tarjoamien verkko-opintojen kautta opiskelijat saavat käsitystä, millaista opiskelu korkeakoulussa on ja mitä valmiuksia opinnoissa tarvitaan. Korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan tutustumalla opiskelijat voivat jo orientoitua tulevan opiskeluelämän eri mahdollisuuksiin.
Muuramen lukion abiturientit tutustuvat Jyväskylän yliopistoon ja Jyväskylän ammattikorkeakouluun Hakijan päivä -tapahtumassa. Syksyisin opotunneilla käy opiskelijoita eri korkeakouluista kertomassa opinnoistaan kakkosille ja abeille. Lisäksi silloin, kun kakkosille pidetään ammattikorkeakoulun ja yliopiston esittelytunnit, mukana on myös opiskelijoita kyseisistä oppilaitoksista. Abiturientit käyvät myös Studia-messuilla, joissa ovat edustettuina lähes kaikki Suomen korkeakoulut.
Tarkoitus on, että jatkossa korkeakouluyhteistyötä jalkautetaan enemmän eri oppiaineisiin. Opettajat esittelevät omaan alaansa liittyviä aloja ja opintoja sekä mahdollisuuksien mukaan tekevät myös vierailuja korkeakouluihin. Oppiainessa tapahtuvassa korkeakouluyhteistyössä huomioidaan tutkimustoiminta ja siihen tutustuminen.
Lukiolaisille markkinoidaan Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tarjoamia opintoja. Lukiossa voidaan järjestää yhteistyössä korkeakoulujen kanssa teemaopintoihin liittyviä opintojaksoja, kuten esimerkiksi kyberturvallisuudesta. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ollaan käynnistämässä biotalouteen liittyvää yhteistyötä.
Muita yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi striimattavien luentojen käyttö oppiaineissa, opettajavaihdot ja "varjostuspäivä", jolloin lukiolainen seuraa päivän ajan korkeakouluopiskelijaa. Seuraamme myös seutukunnallisia yhteistyön muotoja.
Työelämävalmiudet
Muuramen lukiossa tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle kertyy kokemusta ja tietoa työelämästä ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja trendeistä. Tavoitteena on, että nuoret suuntautuvat uteliaasti tulevaisuuteen ja uskovat omiin mahdollisuuksiinsa. Opiskelijoita kannustetaan työn tekemiseen, osallistumaan koulun hankkeisiin ja projekteihin sekä toteuttamaan esimerkiksi omia yrittämiseen liittyviä ideoitaan.
Muuramen lukio on perustamisestaan asti tehnyt vahvasti yhteistyötä paikallisen työelämän ja kolmannen sektorin kanssa. Lukion toinen painoalue on yrittäjyys, ja valittavana on yrittäjyyden opintoja, joissa työskennellään projektimaisesti ja hankitaan käytännön tekemisen kautta kokemusta yrittäjyydestä. Tavoitteena on kehittää myös yhteistyö- ja tiimitaitoja, luovuutta, rohkeutta ja joustavuutta. Yrittäjyyden opinnoissa tehdään yhteistyötä Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen kanssa hyödyntämällä muun muassa heidän tekemiään opetusmateriaaleja.
Jokainen aloittava opiskelijaryhmä saa oman kummiyrityksen, jonka kanssa toimitaan kaksi vuotta. Opiskelijat ja ryhmänohjaaja käyvät tutustumassa kummiyritykseensä, ja kummiyrittäjät käyvät koululla kertomassa oman yrittäjätarinansa kaikille aloittaville opiskelijoille. Muuta yhteistyötä tehdään sen mukaan, mikä on luontevaa juuri kyseisten yritysten kanssa. Muun muassa usea kummiyritys on tarjonnut kesätöitä opiskelijoille.
Muuramen lukiossa on oma työsuuskunta Kisälli, joka on yhteistyössä paikallisen nuorten yrittäjyystalo Innolan kanssa. Nuoret voivat tehdä Kisällin ja Innolan kautta tilapäisiä töitä lukion aikana. Yksi lukion opiskelija huolehtii Kisällin talousasioiden hoidosta ja saa työstään palkkaa. Osa lukiolaisista toimii palkallisina oppaina lukiolla käyville vierailijaryhmille.
Lukio suuntautuu avoimesti koulusta yhteiskuntaan, ja lukiolla vierailee usein eri alojen asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Oppiaineissa tehdään yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikkojen kanssa ja näin nivotaan teoriaopintoja käytäntöön. Opinto-ohjauksen tunneilla käy vuosittain vieraita oppilaitoksista ja työelämästä. Työelämä tutuksi -tapahtumassa on kymmenkunta vierasta, jotka kertovat oman uratarinansa. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuus vierailla esimerkiksi terveysasemalla, kunnassa tai teollisuusyrityksessä. Opiskelijoiden on mahdollista lähteä halutessaan muutaman päivän mittaiselle työelämä tutuksi -jaksolle. Opettajien työelämätietoutta ylläpidetään vuosittaisilla koko opettajakunnan tekemillä työpaikkavierailuilla. Ryhmänohjaajat käyvät tutustumassa ryhmänsä kummiyritykseen yhden päivän ajan eli osallistuvat niin sanottuun ope-tettiin.
Jos opiskelija on töissä lukion aikana, hän voi saada siitä opintopisteitä tekemällä kirjallisen raportin yrityksestä ja toimittamalla työtodistuksen koululle. Vapaaehtoistyön opintojakso on suunnattu vanhustyöhön, ja yhteistyökumppaneina on lähiseudun vanhusten palvelutaloja.
Tavoitteena on lisätä eri oppiaineiden opetukseen yhä enemmän työelämätietoutta. Aineenopettajien ja opinto-ohjaajan yhteistyötä tiivistetään suunniteltaessa opiskelijoille työelämätietoutta lisääviä toimia. Opinto-ohjauksen tunneilla tehdään itsetuntemukseen liittyviä harjoituksia ja tehtäviä, jotta opiskelija tuntisi omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Tulevaisuuden taitojen ennakointi kuuluu kaikkeen opetukseen, myös hanketyöhön.
Kansainvälinen osaaminen
Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on rikastuttaa opiskelijoiden kokemusmaailmaa ja avartaa maailmankuvaa. Muuramen lukiossa halutaan kasvattaa kansainvälisiä, globaalisti ajattelevia ja vastuullisia kansalaisia, jotka omalla toiminnallaan tukevat eettisesti kestävää toimintaa. Lukion kestävän kehityksen sertifikaatissa määritellään kolmivuotiskausittain tavoitteet, joihin pyritään integroiden tavoitteet eri oppiaineisiin sekä koulun yhteisiin tapahtumiin. Meneillään olevan kolmivuotiskauden teemoja ovat ruoka, vaatetusteollisuus ja teknologia. Teemojen kautta tarkoitus on muun muassa lisätä opiskelijoiden tietoisuutta eettisestä ja kestävästä tuotannosta ja vastuullisista valinnoista.
Lukion kieliohjelmaan kuuluu A-englanti, A- ruotsi, B1-ruotsi, B3- kielet saksa ja ranska sekä kaksi kurssia B3 -espanjaa. Lukiossa kannustetaan opiskelijoita opiskelemaan muitakin kuin pakollisia kieliä. Yhteistyötä tehdään ruotsinkielisen Kronobyn lukion kanssa erilaisilla opiskelijoiden vaihtojaksoilla sekä materiaalien vaihdoilla ja etäyhteyksillä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä kielitietoisuutta, kielitaitoa ja kielitaidon merkityksen ymmärtämistä työelämätaitona. Vieraiden kielten tunneille pyydetään vierailijoita ja hyödynnetään esimerkiksi Svenskanu-hankkeen virtuaalimateriaaleja ja yhteistyömahdollisuuksia. Mikäli lukiossa on opiskeltavaa kieltä äidinkielenään puhuvia vaihto-opiskelijoita, heidän kielitaitoaan hyödynnetään oppitunneilla. Lukiossa esitellään kaikille aloittaville opiskelijoille vaihto-opiskeluvuotta sekä erilaisia kesävaihtoja ja samalla kannustetaan hakeutumaan niihin. Opiskelijan perhe voi myös toimia isäntäperheenä vaihto-opiskelijalle.
Tavoitteena on, että jokaiselle ikäluokalle tarjottaisiin mahdollisuus johonkin kansainväliseen vaihtoon. Lukiossa on vuosien varrella muodostunut yhteistyökumppanit Hollannissa ja Italiassa olevista kouluista. Muitakin yhteistyökumppaneita on, ja niitä haetaan koko ajan lisää. Osallistumalla kansainväliseen toimintaan, kuten vaihtoon, ja toimimalla isäntäperheenä nuori saa arvokasta kokemusta eri kulttuureista ja ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan ja vieraan kielen käyttö tulee luontevammaksi ja sujuvammaksi.