Maailmanlaajuinen ortodoksisuus (s. 32-39)

Tervetuloa ensimmäiselle tunnille!

Tervetuloa tunnille! 

 Avaa oppikirjasi sivulta 32 (2. Ortodoksisuus ympärillämme). 

Lue tekstit ja mieti kysymyksiä. Vastauksia ei tarvitse kirjoittaa vihkoon. 

Käännä sen jälkeen sivua ja lue sivujen 34-39 tekstit Mieti lukiessasi:

Tutki sivun 34 karttaa. Missä maissa ortodokseja on erityisen paljon (90–100 % tai 75–90 %)? Millä alueilla ortodokseja on vähiten (0–1 %)?

Tutki kuvaa sivulla 35. Löydätkö kuvasta Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan? Millaisesta päähineestä piispan tunnistaa?

Katso karttaa sivulla 36. Mihin hiippakuntaan asuinpaikkasi ortodoksit kuuluvat? Mikä on alueeltaan suurin hiippakunta? Entä pienin?

Katso sivun 37 kuvaa. Mistä voi päätellä, että kuva on kolttasaamelaisten perinteisiltä asuinalueilta Lapista?

Sivun 39 kuvassa siunataan poroja pyhitetyllä vedellä. Mitä muita asioita olet nähnyt tai tiedät siunattavan?

Tee sen jälkeen kolmen oppituntiin liittyvän monisteen tehtäviä.

Jos aikaa on, vastaa myös kirjasi sivun 39 kysymyksiin.

Vaihtoehtoja siihen on: 

  • Siisti vihkotyö, josta otat välillä kuvia ja lähetät minulle (puh. 040-3145628) 
  • Tietokoneella kirjoitetut vastaukset. Nimeä tiedosto kappaleen otsikolla ja jaa minulle sari.auramo@edu.mantsala.fi 

Älä epäröi ottaa yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää! 

 

Lisätietoa

Saamen kieliä on yhteensä yhdeksän. Niitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Länsisaamelaiseen ryhmään kuuluvat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- ja pohjoissaame ja itäsaamelaiseen ryhmään inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame. Uumajan-, piitimen- ja turjansaamea puhuu äidinkielenään vain muutamia kymmeniä. (Lähde: Saame. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Luettu 5.10.2022.)

Karjalan valistaja ja pyhittäjä Trifon Petsamolainen vei ortodoksisen uskon pohjoiseen kolttasaamelaisten keskuuteen 1500-luvulla. Koltat ovat olleet ortodokseja kauemmin kuin pohjoissaamelaiset luterilaisia. Koltat ovat vähemmistö sekä saamelaisten että ortodoksien keskuudessa, mutta nykyään kaikki heistä eivät ole ortodokseja. Ortodoksisuutta on kolttasaamelaisten keskuudessa erityisesti Keväjärvellä, Nellimissä ja Sevettijärvellä Inarin kunnassa Itä-Lapissa, jonne heidät asutettiin vuonna 1949. Tuolla alueella järjestetään Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellus vuosittain elokuussa. Kolttia asuu myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Trifon Petsamolaisen ja muiden kristittyjen tekemää käännytystyötä on nykypäivänä pohdittu myös kriittisesti. Kristinusko syrjäytti kolttien sekä muiden saamelaisten aiemmat alkuperäiset uskomukset ja tavat, kuten joikaamisen, jota pidettiin pakanuuteen kuuluvana. Kristinuskoon käännyttämistä on pidetty traumaattisena kokemuksena saamelaiselle kulttuurille. Kolttasaamelaisten kohdalla ortodoksisuutta pidetään kuitenkin tutkimusten mukaan tärkeänä osana identiteettiä, vaikka maallistumista ja kirkkoon liittyvää kritiikkiä ilmenee. Ortodoksisuudella on katsottu olleen myönteisiä vaikutuksia ylläpitämällä kulttuuria ja perinteitä varsinkin evakkotilanteessa. Yksilöllinen suhde uskontoon kuitenkin vaihtelee. (Lähde: Elina Vuola, katsomukset.fi)