Mediakurssi
Mediakurssin blogi
Elokuvan lajityypit
Elokuvat jaetaan eri ominaisuuksien mukaan genreihin eli lajityyppeihin.
Elokuvalajityyppejä ovat jännitys, kauhu, komedia, draama, romantiikka, sota, animaatio, dokumentti-elokuva, rikoselokuva, zombielokuva, sci-fi, trilleri, historiallinenelokuva, western, fantaisaelokuva, seikkailuelokuva, musikaali ja tomintaelokuva.
Esimerkiksi draamaelokuvalla tarkoitetaan toimintanäytelmää, joka on tullut kirjallisuudesta. Historiallisessa elokuvassa fiktiiviset tarinat ovat peräisin historiallista tapahtumista tai henkilöiden elämästä. Sotaelokuvan voi määritellä niin, että tapahtumat liittyvät sota-aikaan tai sodan asioihin, jotka ovat todellisia. Western-elokuvagenre eli "villiin länteen" sijoittuva elokuvatyyppi on syntynyt Yhdysvalloissa romanttisten asioiden myötä. Trilleri on jännityselokuva.
Eri lajityyppien tunnistamisesta on hyötyä katsojalle: Katsojat voivat tykätä eri lajityypeistä ja valita elokuvan sen mukaan.
Tehnyt: Jaro Kaivolainen 8C
Elokuvalajityyppejä ovat jännitys, kauhu, komedia, draama, romantiikka, sota, animaatio, dokumentti-elokuva, rikoselokuva, zombielokuva, sci-fi, trilleri, historiallinenelokuva, western, fantaisaelokuva, seikkailuelokuva, musikaali ja tomintaelokuva.
Esimerkiksi draamaelokuvalla tarkoitetaan toimintanäytelmää, joka on tullut kirjallisuudesta. Historiallisessa elokuvassa fiktiiviset tarinat ovat peräisin historiallista tapahtumista tai henkilöiden elämästä. Sotaelokuvan voi määritellä niin, että tapahtumat liittyvät sota-aikaan tai sodan asioihin, jotka ovat todellisia. Western-elokuvagenre eli "villiin länteen" sijoittuva elokuvatyyppi on syntynyt Yhdysvalloissa romanttisten asioiden myötä. Trilleri on jännityselokuva.
Eri lajityyppien tunnistamisesta on hyötyä katsojalle: Katsojat voivat tykätä eri lajityypeistä ja valita elokuvan sen mukaan.
Tehnyt: Jaro Kaivolainen 8C
Elokuvasanastoa
Elokuvasanastoa
Alkusysäys: Alkusysäys käynnistää elokuvan. Sen tehtävä on herättää katsojan mielenkiinto ja antaa lupaus siitä, että elokuva on katsomisen arvoinen.
Casting: Casting tarkoittaa koekuvausta tai roolitusta.
Dialogi: Dialogi tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä keskustelua.
Draama: Draama tarkoittaa elokuvan lajia, missä tapahtumat keskittyvät yhteen tai useampaan ihmiseen, joiden elämässä on konfliktitilanne merkittävällä hetkellä.
Draamadokumentti: Draamadokumentti on osaksi faktaa, osaksi fiktiota.
Episodi: Episodi tarkoittaa jaksoa.
Genre: Tarkoittaa lajityyppiä, eli onko elokuva esim. draamaa vai jännitystä.
Flashback: takauma, tarinan muoto elokuvissa ja kirjallisuudessa.
EXT.: tarkoittaa ulkotilaa käsikirjoituksessa.
INT.: tarkoittaa sisätilaa käsikirjoituksessa.
Huomiopiste: Tarkoittaa kohtaa, mihin katsojan toivotaan kiinnittävän eniten huomiota.
Häivytys: Kuva muuttuu pikkuhiljaa mustaksi ja ääni hiljenee.
Kamera-ajo: Tarkoittaa liikkuvalla kameralla tehtyjä kuvauksia.
Kallistus: kameran kallistaminen kuvauksen aikana.
Klaffi: Klaffia käytetään kohtauksen alkaessa ja siinä näkyy kohtauksen tiedot, mitkä tallentuvat kuvaan.
Kliimaksi: Tarinan huipennus.
Kohtaus: On toiminnallinen kokonaisuus.
Lähteet:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/alkusysays.jsp
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dialogi
http://www.savonsanomat.fi/viihde/tvarviot/tv-arviot-ja-elokuvat-592015/2120858
https://fi.wikipedia.org/wiki/Episodi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Genre
https://fi.wikipedia.org/wiki/Flashback
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elokuvak%C3%A4sikirjoitus
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/jalkituotanto/huomiopiste.jsp
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/jalkituotanto/haivytys.jsp
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamera-ajo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaffi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kliimaksi
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/kohtaus.jsp
Tehnyt: Henna Repo
Alkusysäys: Alkusysäys käynnistää elokuvan. Sen tehtävä on herättää katsojan mielenkiinto ja antaa lupaus siitä, että elokuva on katsomisen arvoinen.
Casting: Casting tarkoittaa koekuvausta tai roolitusta.
Dialogi: Dialogi tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä keskustelua.
Draama: Draama tarkoittaa elokuvan lajia, missä tapahtumat keskittyvät yhteen tai useampaan ihmiseen, joiden elämässä on konfliktitilanne merkittävällä hetkellä.
Draamadokumentti: Draamadokumentti on osaksi faktaa, osaksi fiktiota.
Episodi: Episodi tarkoittaa jaksoa.
Genre: Tarkoittaa lajityyppiä, eli onko elokuva esim. draamaa vai jännitystä.
Flashback: takauma, tarinan muoto elokuvissa ja kirjallisuudessa.
EXT.: tarkoittaa ulkotilaa käsikirjoituksessa.
INT.: tarkoittaa sisätilaa käsikirjoituksessa.
Huomiopiste: Tarkoittaa kohtaa, mihin katsojan toivotaan kiinnittävän eniten huomiota.
Häivytys: Kuva muuttuu pikkuhiljaa mustaksi ja ääni hiljenee.
Kamera-ajo: Tarkoittaa liikkuvalla kameralla tehtyjä kuvauksia.
Kallistus: kameran kallistaminen kuvauksen aikana.
Klaffi: Klaffia käytetään kohtauksen alkaessa ja siinä näkyy kohtauksen tiedot, mitkä tallentuvat kuvaan.
Kliimaksi: Tarinan huipennus.
Kohtaus: On toiminnallinen kokonaisuus.
Lähteet:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/alkusysays.jsp
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dialogi
http://www.savonsanomat.fi/viihde/tvarviot/tv-arviot-ja-elokuvat-592015/2120858
https://fi.wikipedia.org/wiki/Episodi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Genre
https://fi.wikipedia.org/wiki/Flashback
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elokuvak%C3%A4sikirjoitus
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/jalkituotanto/huomiopiste.jsp
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/jalkituotanto/haivytys.jsp
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamera-ajo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaffi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kliimaksi
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/kohtaus.jsp
Tehnyt: Henna Repo
Elokuvan tekijät
Elokuvien takana on monta eri ihmistä joilla on monta eri roolia (esim. Ohjaaja, Lavastaja, jne.)
Tuottaja on elokuvanteon johtaja. Hän palkkaa ohjaajat, käsikirjoittajat, näyttelijät ja muunkin tuotantohenkilöstön ja hankkii elokuvalle rahoituksen.
Elokuvaa kuvatessa työskentelevät esim. näyttelijät, ohjaajat, puvustajat, lavastajat, kameramiehet.
Ohjaajat ohjaavat kaikkea mitä elokuvassa tapahtuu.
Näyttelijät, puvustajat, lavastajat, maskeeraajat ja kameramiehet tuovat ohjaajan ajatteleman käsikirjoituksen henkiin.
Lopulta, kun kaikki on kuvattu elokuva viedään jälkituotantohuoneeseen, jossa leikkaajat ja editoijat viimeistelevät elokuvan lopputuotteeseen, jonka näette teattereissa.
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Elokuva
Anton Marjeta
Toimittaja vieraili mediakurssilla
Saimme keskiviikkona mediakurssille vierailijan Mäntsälän Uutisista: monipuolisen toimittajan uran tehnyt toimittaja Pasi Huuhtanen kertoi kurssilaisille toimittajan työstä. Oppilaat saivat vinkkejä muun muassa siitä, miten alalle kannattaisi hakea, mitä opiskella ja mitä ominaisuuksia toimittajalta vaaditaan.
Huuhtanen on toiminut uransa aikana monessa eri lehdessä ja nähnyt media-alan murroksen vuosikymmenten aikana. Hän kertoi myös toimittajan työn haasteista, ja oppilaat saivat esittää hänelle kysymyksiä. Vastauksia saatiin esimerkiksi siihen, miten kannattaa toimia, jos haastateltava on jollain tapaa haastava ja miten keksiä mielenkiintoisia uutisaiheita. Saimme kuulla myös siitä, minkälainen on toimittajan tyypillinen työpäivä.
Suuri kiitos Pasi Huuhtaselle vierailusta kaikkien mediakurssilaisten puolesta! Saimme rutkasti lisää tietoa sanomalehden toimittamisesta ja toimittajan työstä yleensä.
Huuhtanen on toiminut uransa aikana monessa eri lehdessä ja nähnyt media-alan murroksen vuosikymmenten aikana. Hän kertoi myös toimittajan työn haasteista, ja oppilaat saivat esittää hänelle kysymyksiä. Vastauksia saatiin esimerkiksi siihen, miten kannattaa toimia, jos haastateltava on jollain tapaa haastava ja miten keksiä mielenkiintoisia uutisaiheita. Saimme kuulla myös siitä, minkälainen on toimittajan tyypillinen työpäivä.
Suuri kiitos Pasi Huuhtaselle vierailusta kaikkien mediakurssilaisten puolesta! Saimme rutkasti lisää tietoa sanomalehden toimittamisesta ja toimittajan työstä yleensä.
Kansi lehdelle "Minä"
Olemme käsitelleet mediakurssilla aikakauslehtiä. Viime viikolla mediakurssilaiset saivat kokeilla itse kansikuvien tekemistä. Tehtävänä oli laatia lehden kansi itsestään. Tehtävässä sai valokuvata, sommitella, kirjoittaa ja otsikoida. Kannen sai toteuttaa kuvankäsittelyohjelmalla, kansikuvakoneella (www.kansikuvakone.fi) tai kollaasina askartelemalla tai piirtämällä.
Tehtävässä oli tarkoitus pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä: Minkä tyylisen kannen haluat toteuttaa? Millaisen kuvan valitset kanteen ja millaisen mielikuvan se sinusta lukijoille antaa? Mikä lehden nimeksi tulee? Millaista typografiaa käytät? Millainen on lehden logo? Millaisin otsikoin kuvaat lukijoille elämääsi? Miksi lukija poimii lehtihyllystä juuri sinun lehtesi?
Tässä mediakurssilaisten toteuttamia lehtien kansia:
Tehtävässä oli tarkoitus pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä: Minkä tyylisen kannen haluat toteuttaa? Millaisen kuvan valitset kanteen ja millaisen mielikuvan se sinusta lukijoille antaa? Mikä lehden nimeksi tulee? Millaista typografiaa käytät? Millainen on lehden logo? Millaisin otsikoin kuvaat lukijoille elämääsi? Miksi lukija poimii lehtihyllystä juuri sinun lehtesi?
Tässä mediakurssilaisten toteuttamia lehtien kansia: