Helpota opiskeluasi!
Ota positiivinen asenne!
Ota positiivinen asenne opiskeluun. Ajattele, että mikään oppimasi asia ei varmasti mene hukkaan. Et ikinä voi tietää, mihin elämä sinua kuljettaa ja mistä sinulle on jatkossa hyötyä. Yleissivistys ei ole pelkkää kliseistä höpinää vaan aidosti arvokas asia, jonka merkitys avautuu sinulle kenties täysin vasta jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Tee oppimisesta ja opiskelusta hauskaa. Kuivastakin asiasta saat varmasti puristettua jonkin hauskan yksityiskohdan!
Suhtaudu opettajiin positiivisesti. Joukossa voi olla hauskoja tarinankertojia, empaattisia muumimammoja ja innostavia idoleita, mutta myös tasaisen tavallisia tylsimyksiä - aivan samoja tyyppejä kuin opiskelijajoukossakin! Erilaisuus on rikkautta ja omalla asenteella voi paljon vaikuttaa toisten innostukseen. Luota siihen, että jokainen opettaja on kiinnostunut oppimisestasi ja haluaa sinun saavuttavan tavoitteesi.
Ole onnellinen ja iloinen siitä, että saat opiskella ja oppia. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulta yhtäkkiä kiellettäisiin lukio-opiskelu? Se olisi aika iso menetys, vai mitä?
Tee oppimisesta ja opiskelusta hauskaa. Kuivastakin asiasta saat varmasti puristettua jonkin hauskan yksityiskohdan!
Suhtaudu opettajiin positiivisesti. Joukossa voi olla hauskoja tarinankertojia, empaattisia muumimammoja ja innostavia idoleita, mutta myös tasaisen tavallisia tylsimyksiä - aivan samoja tyyppejä kuin opiskelijajoukossakin! Erilaisuus on rikkautta ja omalla asenteella voi paljon vaikuttaa toisten innostukseen. Luota siihen, että jokainen opettaja on kiinnostunut oppimisestasi ja haluaa sinun saavuttavan tavoitteesi.
Ole onnellinen ja iloinen siitä, että saat opiskella ja oppia. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulta yhtäkkiä kiellettäisiin lukio-opiskelu? Se olisi aika iso menetys, vai mitä?
Aseta itsellesi tavoitteita!
Opiskelu on sitä mielekkäämpää, mitä henkilökohtaisempaa se on. Mieti siksi seuraavia asioita:
Pitkän tähtäimen päätavoitteet ovat useimmilla lukiolaisilla samat:
Kaukana olevan tavoitteen lisäksi kannattaa asettaa myös lähitavoitteita. Näin matka kohti päätepistettä tuntuu lyhyemmältä ja helpommin saavutettavalta.
Jaksoittainen tavoite on sen jakson kurssien selvittäminen. Kokonaista kurssia ei kannata yrittää haukata yhtenä suupalana - siihen saattaa pahimmillaan tukehtua - vaan kurssi kannattaa pilkkoa pienempiin palasiin.
Käytä kalenteria. Kirjaa välitavoitteet kalenteriisi, silloin pysyt aikataulussa ja säilytät tunteen siitä, että asiat ovat hallinnassa. Välitavoitteena voi olla sanakokeen läpäiseminen, tehtävän palauttaminen ajoissa, kirjan lukeminen määräpäivään mennessä jne.
Aseta tavoitteesi realistiselle tasolle. Liian korkealla oleva tavoite voi helposti lannistaa, liian matalalla oleva tavoite tekee opiskelusta tylsää.
Lyhyesti: Kohti tavoitetta!
- Miksi minä haluan suorittaa nämä opinnot?
- Millaisiin arvosanoihin tähtään? Haluanko kiitettäviä vai riittääkö minulle, että pääsen opintojaksoista läpi?
- Minkälaista panostusta oppiminen edellyttää tavoitteiden saavuttamiseksi?
Pitkän tähtäimen päätavoitteet ovat useimmilla lukiolaisilla samat:
- lukion päättötodistus
- ylioppilastodistus
- mieluinen jatko-opiskelupaikka
- mieluinen työpaikka
Kaukana olevan tavoitteen lisäksi kannattaa asettaa myös lähitavoitteita. Näin matka kohti päätepistettä tuntuu lyhyemmältä ja helpommin saavutettavalta.
Jaksoittainen tavoite on sen jakson kurssien selvittäminen. Kokonaista kurssia ei kannata yrittää haukata yhtenä suupalana - siihen saattaa pahimmillaan tukehtua - vaan kurssi kannattaa pilkkoa pienempiin palasiin.
Käytä kalenteria. Kirjaa välitavoitteet kalenteriisi, silloin pysyt aikataulussa ja säilytät tunteen siitä, että asiat ovat hallinnassa. Välitavoitteena voi olla sanakokeen läpäiseminen, tehtävän palauttaminen ajoissa, kirjan lukeminen määräpäivään mennessä jne.
Aseta tavoitteesi realistiselle tasolle. Liian korkealla oleva tavoite voi helposti lannistaa, liian matalalla oleva tavoite tekee opiskelusta tylsää.
Lyhyesti: Kohti tavoitetta!
- aseta vaativat, mutta kuitenkin realistiset tavoitteet
- sitoudu asettamiisi tavoitteisiin
- konkretisoi tavoitteesi ja aikatauluta ne
- tunne omat heikot ja vahvat puolesi oppijana
- luota itseesi
Ponnistele sinnikkäästi tavoitteesi eteen!
Uuden oppiminen on parhaimmillaan hauskaa ja innostavaa, mutta aina se ei ole helppoa. Oppiminen vaatii vaivannäköä, ponnistelua ja kärsivällisyyttä - aivojen muokkaamista! Hyväksy siis tosiasia, että oppimisen eteen on tehtävä töitä.
Maailma on täynnä esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat kuvitelleet, että heillä ei ole "matikkapäätä" tai "kielipäätä" tai jotain muuta päätä, mutta oivallettuaan tuon ajatuksen päättömyyden he ovatkin pystyneet huikeisiin suorituksiin.
Onko sinua sanottu laiskaksi - tai tunnetko itse olevasi sellainen? Väitetään, että laiskuutta ei oikeasti ole olemassakaan, on vain hidasteita.
Ihmiset eivät pääosin valitse vapaaehtoisesti epäonnistumistaan, epäpätevyyttään tai tehottomuuttaan.
Maailma on täynnä esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat kuvitelleet, että heillä ei ole "matikkapäätä" tai "kielipäätä" tai jotain muuta päätä, mutta oivallettuaan tuon ajatuksen päättömyyden he ovatkin pystyneet huikeisiin suorituksiin.
Onko sinua sanottu laiskaksi - tai tunnetko itse olevasi sellainen? Väitetään, että laiskuutta ei oikeasti ole olemassakaan, on vain hidasteita.
Ihmiset eivät pääosin valitse vapaaehtoisesti epäonnistumistaan, epäpätevyyttään tai tehottomuuttaan.
Tutkimusten mukaan "laiska" on joko
1) ahdistunut siitä, että ei ole tarpeeksi hyvä tai
2) epävarma siitä, miten tehtävä pitäisi aloittaa.
Mitä enemmän tehtävän onnistunut suorittaminen ihmiselle merkitsee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän alkaa lykätä asiaa, sen sijaan että hutiloisi nopeasti kasaan jotain.
Älä vertaa itseäsi toisiin. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä kaikessa ja jokainen on hyvä jossain. Kaikkien paras osaaminen ei aina pääse esille lukiossa, mutta ehkä pääset loistamaan vapaa-ajalla tai työelämässä. Mutta tee silti parhaasi myös lukio-opintojen eteen.
Olet tarpeeksi hyvä silloin, kun olet tehnyt parhaasi. Enempää ei kukaan voi tehdä eikä sinulta vaatia.
Hallitse ajankäyttöäsi!
Tuliko kiire? Loppuiko aika kesken? Lukiolaisena joudut pohtimaan, miten sovittaa yhteen opiskelu ja vapaa-aika.
Tasapainoisen ajankäytön peruskaava on yksinkertainen: työtä, vapaa-aikaa ja unta kutakin kahdeksan tuntia päivässä! Koulupäiväsi kestää useimmiten 6 tuntia. Sinulle jää tällöin aikaa kotitehtäville 2 tuntia.
Kun haluat tiettyä asiaa elämässäsi, se tarkoittaa, että jostakin on tarvittaessa kyettävä myös luopumaan. Ajoittain vapaa-aikaan ei ehkä jää täyttä kahdeksaa tuntia, mutta niin se on työelämässäkin: välillä on kiirettä ja tiukkoja aikatauluja, välillä voi taas hengähtää.
Ajankäytön tarkastelu on tärkeää, kun haluaa selvittää, mihin käytettävissä oleva aika kuluu. Kyse on myös oman toiminnan suunnittelusta ja itsensä johtamisesta. Itsensä johtaminen tarkoittaa sitä, että on tietoinen siitä, mihin pyrkii ja keskittyy olennaiseen.
Tee itsellesi selkeä aikataulu ja lukusuunnitelma kalenteriin. Laske, paljonko tarvitset aikaa tavanomaisiin kotitehtäviin ja töihin, kuten romaanin lukeminen, kirjoitelman tai tutkielman teko tms. Pysymällä laatimassasi aikataulussa vältät töiden kasaantumista.
Pyri siihen, että koulutehtävät valmistuvat vähintään pari päivää ennen määräaikaa. Näin jää pelivaraa, jos sattuu jotain odottamatonta, esimerkiksi sairastuminen, yllätysvieras tai matka jonnekin.
Muista, että suurin stressin aiheuttaja lukiolaisen elämässä ei yleensä ole se, että on tehnyt paljon töitä vaan se, että on jättänyt paljon töitä tekemättä! Rästissä olevat työt painavat mieltä ja estävät rentoutumasta vapaa-ajalla.
Tasapainoisen ajankäytön peruskaava on yksinkertainen: työtä, vapaa-aikaa ja unta kutakin kahdeksan tuntia päivässä! Koulupäiväsi kestää useimmiten 6 tuntia. Sinulle jää tällöin aikaa kotitehtäville 2 tuntia.
Kun haluat tiettyä asiaa elämässäsi, se tarkoittaa, että jostakin on tarvittaessa kyettävä myös luopumaan. Ajoittain vapaa-aikaan ei ehkä jää täyttä kahdeksaa tuntia, mutta niin se on työelämässäkin: välillä on kiirettä ja tiukkoja aikatauluja, välillä voi taas hengähtää.
Ajankäytön tarkastelu on tärkeää, kun haluaa selvittää, mihin käytettävissä oleva aika kuluu. Kyse on myös oman toiminnan suunnittelusta ja itsensä johtamisesta. Itsensä johtaminen tarkoittaa sitä, että on tietoinen siitä, mihin pyrkii ja keskittyy olennaiseen.
Tee itsellesi selkeä aikataulu ja lukusuunnitelma kalenteriin. Laske, paljonko tarvitset aikaa tavanomaisiin kotitehtäviin ja töihin, kuten romaanin lukeminen, kirjoitelman tai tutkielman teko tms. Pysymällä laatimassasi aikataulussa vältät töiden kasaantumista.
Pyri siihen, että koulutehtävät valmistuvat vähintään pari päivää ennen määräaikaa. Näin jää pelivaraa, jos sattuu jotain odottamatonta, esimerkiksi sairastuminen, yllätysvieras tai matka jonnekin.
Muista, että suurin stressin aiheuttaja lukiolaisen elämässä ei yleensä ole se, että on tehnyt paljon töitä vaan se, että on jättänyt paljon töitä tekemättä! Rästissä olevat työt painavat mieltä ja estävät rentoutumasta vapaa-ajalla.
Ymmärrä lukemaasi!
Pelkkä ulkoa oppiminen ei lukiossa ja jatko-opinnoissa riitä, tarvitaan myös ymmärtävän lukemisen taitoja.
Ymmärtävän lukemisen peruskaava lyhyesti:
Ymmärtävän lukemisen peruskaava lyhyesti:
- Tutustu alustavasti tekstiin: silmäile otsikot, väliotsikot, kuvat, kuvatekstit, taulukot, tiivistelmät ja yhteenvedot.
Silmäilemällä tekstiä ennen varsinaista lukemista tiedät, mitä on edessä, minkälaisia aihealueita pitäisi opiskella ja millainen on tekstin sisältö pääpiirteissään.
Pohdi, mitä tiedät asiasta ennestään. Oppimisen kannalta on tärkeää, että uusi asia kiinnittyy aivoissasi johonkin siellä jo olevaan tuttuun asiaan.
Mieti, miksi luet tekstin. Haetko vastausta johonkin kysymykseen? Vai luetko yleiskuvan saamiseksi?
- Lue koko teksti rauhassa huolellisesti läpi, jotta ymmärrät tekstin merkityksen ja sisäistät olennaiset asiat ja erotat ne epäolennaisesta. Mikä tekstissä on tärkeää? Mikä on tekstin punainen lanka? Lukion kirjoissa tärkeitä asioita on yleensä korostettu otsikoin ja yhteenvedoin.
Poimi tekstistä tärkeimmät käsitteet. Kirjoita niistä esim. lyhyet määritelmät muistinpanoihisi. Lukiokirjoissa on usein lopussa sanasto, jossa määritellään keskeisiä käsitteitä.
- Prosessoi tekstiä tekemällä omin sanoin muistiinpanoja tai jonkinlainen tiivistelmä - esimerkiksi miellekartta tai luettelo ranskalaisin viivoin.
Prosessointi on vaivalloisin, mutta myös tärkein vaihe. Hyvän tiivistelmän teko johtaa väistämättä oppimiseen! Huomaa, että pelkkä tekstin mekaaninen kopioiminen ei kannata. Ymmärtävä lukeminen vaatii aina jonkinlaista tekstin prosessoimista.
Tiivistelmän tekeminen vie aikaa, mutta se tukee oppimista ja helpottaa kertaamista ja kokonaisuudessaan yleensä säästää aikaa. Voit lukea tekstin 15 kertaa läpi ”hauki on kala” -tyylillä oppimatta mitään, joten usein on nopeampaa ja tehokkaampaa työstää tekstiä kunnolla.
Prosessointia voi tehdä monella tavalla, etsi itsellesi tai tilanteeseen sopivin ja tehokkain tapa.
- Kertaa käyttämällä prosessoinnin tuotoksia. Mitä vähemmän tarvitset tueksesi alkuperäistä tekstiä, sen paremmin olet jo oppinut asian. Jos huomaat unohtaneesi jotain, kertaa asia alkuperäistekstistä.