Terveys, ruoka, siisteys ja hallinto

Koulu on paljon muutakin kuin opettamista – kouluyhteisö toimii monen ihmisen työn varassa. Yhdenkin alla luetellun ryhmän puuttuminen tekee itse asiassa mahdottomaksi peruskoulun perustarkoituksen: nuorten opettamisen ja kasvattamisen. Terveydenhoitajalla on ollut vastaanotto aivan alusta lähtien koulussamme, tosin ei joka päivä. 1970-luvulla terveydenhoitaja oli tavoitettavissa Tuusan toimipisteessä tiistaisin ja torstaisin klo 9-15 sekä perjantaisin klo 9-15. Ensimmäisiä terveydenhoitajia olivat Terttu Jormalainen ja Riitta Rouhiainen. 1980-luvulla toimi terveydenhoitajana Marja-Liisa Paatelma, ja hänen jälkeensä virkaan tuli Pirkko Uusitalo. Nykyinen terveydenhoitaja Päivi Penttilä aloitti työnsä vuonna 1993. Hammashygieniasta on huolehdittu Virkkalan terveysasemalla. Pitkäaikaisin kouluhammaslääkäri on Sinikka Rantanen, joka jo 1970-luvun puolella kurkisti oppilaiden suuhun. Kouluruokailu on kokenut monta muutosta. Alkuaikoina koulu ruokaili kahdessa rakennuksessa. Kun sitten vuonna 1993 koulu siirtyi kokonaan Tuusaan, tapahtui ruokailu yhdessä paikassa. Ja kahdessa vuorossa. Keittiö ja ruokala saneerattiin kokonaan uusiksi vuonna 2001. Pitkäaikaisista emännistä mainittakoon Rauhalan puolelta Aira Vuorinen ja Tuusan puolelta Rauha Loman. Kaisa Tervo oli emäntänä vuosina 1988-1998, minkä jälkeen emäntänä on toiminut Aila Hermunen. Millainen läävä koulu olisi ilman siivoojien työpanosta? Parhaiten siivouksen tärkeyden huomaa, kun se jostain syystä jää tekemättä. Siivoustyön merkittävin muutos tapahtui 26.2.1990. Silloin yksi siivoojan virka lakkautettiin ja siivoojat siirtyivät päivätyöhön. Sen jälkeen siivoojat ovat näkyneet enemmän käytävillä, kun he odottavat luokkien vapautumista opetuskäytöstä. Muutoksen jälkeen siivoustyötä on ohjattu kaupungintoimistosta käsin, ei koululta. Talonmiesjärjestelmä loppui käytännössä vuonna 1987. Sitä ennen koululla oli kaksi talonmiestä, Helmer Vuorinen ja Pentti Hietanen. Pentti Hietanen jäi sairaslomalle ja Helmer Vuorinen siirtyi pois. Syynä oli palkkauksen aleneminen vuoden 1987 alussa, jolloin siirryttiin vuorotyöhön. Talonmiehet huolehtivat koulun kaikista kiinteistöistä ja liikuntahallin valvonnasta sekä koulun uusista lämmitys- ja ilmastointilaitteista. Varallaoloaika jäi pois, jonka takia palkka putosi, vaikka työn vaativuus lisääntyi. Hälytysjärjestelmä asennettiinkin kunnan yhteiselle huoltomiehelle, eikä talonmiehelle. Kanslisti ja vahtimestari ovat paljon vartijoita – monesti he pitävät tärkeitä lankoja käsissään. Pitkäaikainen kanslisti Marja-Liisa Hakulinen (1980-2000) hoiti monen ihmisen työt, ja moni opettaja ongelman tullessa kysyi neuvoa häneltä. Samoin vuonna 1989 vahtimestariksi tullut Aili Järvenpää tuntuu korvaamattomalta.