Alku aina hankalaa

Yhteiskoulun rehtori Kalle Vuorinen otti luotsatakseen uuden peruskoulun ensimmäiset vuodet. Ne eivät olleet aikoja. Alun siirtymävaihe 1976-80 aiheutti jo lukujärjestyksellisesti suuria ongelmia. Kalle Vuorinen totesikin, että ”tuntijako ja lukujärjestys kaikkine sivutekijöineen muodostavat erittäin monisyisen kokonaisuuden, jonka hahmottaminen jää osittain intuition varaan.” Jo opettajainvirkojen järjestely oli ongelmallista, kun sekä yhteiskoulun että kansalaiskoulun opettajakunnat yhdistettiin. Siirtymäjärjestely peruskouluun tarkoitti sitä, että lukuvuonna 1976-77 noudatettiin peruskoulun opetussuunnitelmaa (OPS) luokka-asteilla 1-5, ja siitä sitten edettiin vuosittain niin, että lukuvuonna 1980-81 oli jo kaikilla yläasteen luokka-asteilla 7-9 käytössä peruskoulun OPS. Tämä merkitsi sitä, että lukuvuonna 1976-78 oli koulussamme käytössä sekä keskikoulun että kansalaiskoulun opetussuunnitelmat. Kansalaiskoulun opetussuunnitelma oli käytännöllisempi kuin keskikoulun, näille oppilaille oli tarjolla mm. pojille ammattipiirustusta, metalli- ja puutöitä, kone- ja sähköoppia, tytöille kotitaloutta, tekstiilityötä, konekirjoitusta ja musiikkia. Jotta siirtyminen peruskouluun olisi vielä ollut hankalampi, niin samaan aikaan Karjalohjalla toimi kolme luokkaa, n. 60 oppilasta, joille piti olla koko ajan kolme opettajaa opettamassa. Matkaa sinne kertyi 34 kilometriä Virkkalasta. Eikä siinä vielä kaikki. Alkuvaiheessa Vappulan 5. ja 6. luokka sijoitettiin Tuusan toimipisteeseen, mutta mukana oli vain yksi luokanopettaja. Toisen puoliskon tunneista hoitivat uuden peruskoulun opettajat. Lukuvuonna 1978-1979 oli sitten mukana jo peruskoulun opetussuunnitelma 7.luokkalaisille. Tämä toi työjärjestykseen rinnakkaiset oppikurssit samanaikaisina. Tarvittiin samoja opetusvälineitä yhtä aikaa, mihin ei oltu varauduttu. Opetustilat olivat ajoittain kaikki käytössä.