Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys

Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys

Nuorten lukiokoulutuksessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 714/2018, 15 §). Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman.

Opiskelijalle järjestetään mahdollisuuksia yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin niin, että hän voi hyödyntää korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetustarjontaa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Lukio-opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät jatko-opintojen sekä yritys- ja työelämän tuntemusta myös kansainvälisesti, tukevat opiskelijan opiskelumotivaatiota sekä auttavat häntä löytämään omat vahvuutensa (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 4 §). Lisäksi opiskelijalle avataan näkymiä tulevaisuusajatteluun ja ennakointiin.

Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen (lukiolaki 714/2018, 27 §).

Lukion opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan opintojaksoihin yhdistää kansainvälisyys- ja työelämäosaamisen osioita sekä korkeakouluopintoihin tutustumista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa konkretisoidaan yhteistyön tavoitteet ja muodot sekä päätetään yhteistyötahoista. Jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan lukion toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.

Korkeakoulut

Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. (Lukiolaki 714/2018, 2 § 1 mom.)

Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukiosta korkea-asteen opintoihin ja edelleen työelämään.

Korkeakouluopintoja ja niihin liittyviä valmiuksia kytketään sekä laaja-alaiseen osaamiseen että eri oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin. Lukion ohjaustoiminta yhteistyössä eri oppiaineiden opetuksen kanssa motivoi opiskelijaa tutustumaan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opintotarjontaan sekä niiden kautta avautuviin elämänvalintoihin ja työ- ja uramahdollisuuksiin. Ohjaustoiminta tukee myös konkreettisesti opiskelijan jatko-opintosuunnitelman laatimista. Korkeakouluopintoihin tutustumiseen tähtäävät ja korkeakouluissa suoritettavat opinnot sisällytetään osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Opiskelijaa ohjataan tutustumaan korkeakoulujen tarjontaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita. Opiskelijaa ohjataan valmistautumaan jatkuvaan oppimiseen ja hankkimaan monipuolisia valmiuksia, joita tarvitaan erilaisissa korkeakouluopinnoissa ja työelämän eri aloilla. Lukiossa tutustutaan kansainvälisiin jatko-opinto- ja uranäkymiin. Yleissivistyksen, kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon merkitystä tuodaan esille edellytyksinä korkeakouluopinnoissa ja työelämässä menestymiselle. Korkeakouluopintoihin valmistautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista monitieteinen ja luova osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Korkeakouluopintoihin tutustumisen konkreettiset muodot päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Lappajärven geolukion paikallinen ops:

Opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukiosta korkea-asteen opintoihin ja edelleen työelämään. Lisäksi yhteistyön tavoitteena on tukea opiskelumotivaatiota ja kehittää jatko-opinnoissa tarvittavia taitoja.

Korkeakouluyhteistyötä voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:

  1. vierailut ja muu kiinnostusta ja tietoa herättelevä yhteistyö
    • erilaiset messut (abi-päivät, uraohjauspäivät, urapäivät, kampuspäivät) ja tapahtumat, joissa lukiolaiset pääsevät vierailemaan korkeakoulukampuksille. Ohjelman järjestämiseen voivat korkeakoulussa osallistua korkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat. Vierailut voivat olla myös virtuaalisia.
    • korkeakouluopiskelijoiden vierailut lukioihin: opiskelijat kertovat opinnoista ja opiskelusta ja siitä millaiseen työelämään ne voivat johtaa.
    • korkeakoulun alumnien vierailut lukioon.
    • korkeakouluopettajien vierailut lukion opintojaksoilla.
    • tapahtumat, joilla on erityisiä kohderyhmiä ja tarkoituksia, esimerkiksi innostaa ja kannustaa luonnontieteissä lahjakkaita nuoria naisia hakeutumaan tekniikan alalle.
    • viestintä korkeakouluopiskelijalta opiskelijalle.
    • lukiolaisten vierailut korkeakoulun lähiopetuksessa.
    • korkeakoulun avoimet ovet lukion henkilöstölle.
  2. avoin, koordinoitu ja pääosin verkkopohjainen kurssitarjonta (ns. kurkistuskurssit)
  3. alueellinen yhteistyö
  4. kahdenväliset tiiviin yhteistyön mallit.
Lukio-opintojen aikana opiskelijalla on mahdollisuus tutustua korkeakoulujen opintoihin ja niiden toimintaan. Lukio mahdollistaa opiskelijan osallistumisen ns. kurkistuskursseille. Näiden kurkistuskurssien kautta opiskelija pääsee tutustumaan haluamaansa opiskelualaan. Opinnot ovat yleensä 1 - 6 opintopisteen kokonaisuuksia. Korkeakoulu-opinnoista lukio-opinnoiksi voidaan hyväksilukea enintään lukion 10 opintopistettä. Tapauskohtaisesti osa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista hyväksilukee kurkistuskurssit osaksi suoritettuja opintoja siirryttäessä korkeakouluopiskelijaksi. Opiskelija maksaa itse kursseista koituvat lisäkustannukset.

Korkeakouluyhteistyöllä pyritään hyödyntämään ja vahvistamaan jo olemassa olevia käytänteitä ja etsimään uusia yhteistyömuotoja, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on auttaa lukiolaisia löytämään oma jatko-opinto- ja urapolkunsa. Korkeakouluyhteistyö nivotaan osaksi lukion arkea ja sen toteuttaminen vuosittain määritellään lukion työsuunnitelmassa.

Korkeakouluyhteistyön tavoitteet

- Sujuvoitetaan opiskelijan siirtymistä korkeakouluopintoihin.
- Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia lukion toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.
- Annetaan lukiolaisille monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta.
- Autetaan lukiolaisia löytämään oma jatko-opinto- ja urapolkunsa.
- Tuetaan opiskelijan opiskelumotivaatiota ja kehitetään jatko-opinnoissa tarvittavia taitoja.

Korkeakouluyhteistyön muodot

Taulukossa kuvataan, miten korkeakouluyhteistyötä toteutetaan koulutuksen järjestäjän, koulun toimintakulttuurin, yksittäisen opettajan ja opiskelijan tasolla. Yhteistyömuodot ovat esimerkkejä ja kulloinkin toteutettavista yhteistyömuodoista päätetään lukuvuosittain.

Koulutuksen järjestäjä
ja/tai koulu
Koulun toimintakulttuuri Opettaja/ Opinto-ohjaaja Opiskelija  

*solmii tarvittavat yhteistyösopimukset korkeakoulujen kanssa

*järjestää osa lukion oppimäärän opinnoista yhteistyössä yhden/usean korkeakoulun kanssa

*tarjoaa ns. kurkistuskursseja ja verkko-opintoja

*tunnustaa muualla hankitun osaamisen

*yhdistetään opintojaksoihin korkeakouluopintoihin tutustumista

*korostetaan yleissivistyksen, kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon merkitystä edellytyksinä korkeakouluopinnoissa menestymiselle

*kehitetään opiskelijoiden kokonaisvaltaisen ajattelun, kokonaisuuksien hallinnan ja kieli- ja viestintäosaamisen taitoja

*järjestetään projekteja, tapahtumia, teemapäiviä ja toiminnallisia vierailuja

*ohjaa opiskelijaa tutustumaan korkeakoulujen tarjontaan, pääsyvaatimuksiin ja valintakokeisiin

*yhdistää opettamiinsa opintojaksoihin tietoa korkeakouluopinnoista ja korkeakouluopintoihin tutustumista

*liittää asiantuntijaluentoja osaksi omaa opetustaan

*järjestää opintojaksoihin liittyviä korkeakouluvierailuja

*kutsuu korkeakouluopiskelijoita esittelemään omaa opintoalaansa

*hyödyntää korkeakoulujen digitaalisia esittelymateriaaleja

*päivittää omia tietojaan korkeakouluista

*saa tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta

*hyödyntää korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetustarjontaa kotimaassa ja kansainvälisesti

*tutustuu kansainvälisiin jatko-opintoihin ja uranäkymiin

*sisällyttää korkeakouluopintoihin tutustumiseen tähtäävät ja korkeakouluissa suoritettavat opinnot osaksi henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa

*tutustuu eri jatko-opintoalojen pääsyvaatimuksiin ja valintakokeisiin eri oppiaineiden opiskelussa

*osallistuu ns. opiskelijavarjostukseen korkeakoulussa



Yhteistyötahot
-koulutuksen järjestäjä päättää pidempiaikaisesta korkeakouluyhteistyöstä ja solmii tarvittavat yhteistyö-/kumppanuussopimukset
- sopimuksiin perustuvan korkeakouluyhteistyön lisäksi koulu voi hyödyntää maksuttomia, vapaasti koulujen käyttöön tarkoitettuja korkeakoulujen ja yritysten/yhteisöjen palveluita

Työelämävalmiudet

Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on yhtäläiset ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista oman tulevaisuutensa ja jatko-opintojensa hahmottamiseen. Opiskelijaa rohkaistaan myös tutustumaan työelämän tarjoamiin kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin. Opiskelija tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin muodostaakseen käsityksen siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Opiskelijalle tarjotaan oppimiskokemuksia, jotka kannustavat ennakkoluulottomuuteen, aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ongelmanratkaisuun kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Opiskelijaa kannustetaan toimimaan luovasti, eettisesti kestävästi ja rohkeasti nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa sekä tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Häntä ohjataan tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja osaamistaan. Lukio luo edellytykset sille, että opiskelijat jakavat ja reflektoivat työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja osaamistaan aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja järjestelmällisesti.

Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana opintojaksoja ja opiskelujen ohjausta sekä muissa lukion toiminnoissa kehittämällä erityisesti monipuolisia lukion ja työelämän sekä lukion, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja. Oppiaineet ja laaja-alainen osaaminen sekä opintoihin hyväksi luettava lukion ulkopuolinen toiminta avaavat näkymiä merkitykselliseen elämään, jossa työ on yhtenä keskeisenä osana.

Työelämään valmentautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja tiimitaidot, kieli- ja kulttuuritaidot, motivoituminen uuden oppimiseen, joustavuus, kyky arvioida ja kehittää omaa osaamistaan sekä ymmärrys työelämään vaikuttavien muutosten vaikutuksesta oman osaamisen kehittämiselle.

Lukio linjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa yhteistyöstään työelämän, kuten yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin edustajien kanssa.

Lappajärven geolukion paikallinen ops:

Työelämäyhteistyön tavoitteet
- Sujuvoitetaan opiskelijan siirtymistä korkeakoulu-/jatko-opintoihin ja edelleen työelämään.
- Tarjotaan opiskelijalle mahdollisuuksia tutustua työelämään, sen arkeen ja vaatimuksiin.
- Ohjataan opiskelijoita vastuullisuuteen ja itseohjautuvuuteen.

Työelämäyhteistyön muodot
Taulukossa kuvataan, miten työelämäyhteistyötä toteutetaan koulutuksen järjestäjän, koulun toimintakulttuurin, yksittäisen opettajan ja opiskelijan tasolla. Yhteistyömuodot ovat esimerkkejä ja kulloinkin toteutettavista yhteistyömuodoista päätetään lukuvuosittain.

Koulutuksen järjestäjä
ja/tai koulu
Koulun toimintakulttuuri Opettaja/ Opinto-ohjaaja Opiskelija  

*kehittää monipuolisia
lukion ja työelämän sekä
lukion, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja

*solmii tarvittavat yhteistyösopimukset ja työelämä-/
kummiyrityskumppanuudet

*järjestää opetus- ja muun toiminnan niin, että opiskelijoilla on yhtäläiset ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista

*tarjoaa mahdollisuuden suorittaa työelämätaitojen paikallisen opintokokonaisuuden

*korostetaan yleissivistyksen, kulttuurien tuntemuksen ja
kielitaidon merkitystä edellytyksinä työelämässä menestymiselle

*syvennetään opiskelijan työelämävalmiuksia eri oppiaineissa osana opintojaksoja ja opiskelujen ohjausta sekä muissa
lukion toiminnoissa

*kannustetaan oma-aloitteisuutteen, yritteliäisyyteen ja vastuullisuuteen

*harjoitellaan ryhmätyötaitoja eri tilanteissa

*osallistutaan paikallisiin ja
alueellisiin työelämätapahtumiin
(esim. rekrymessut) ja järjestetään
omia tapahtumia


*järjestetään yhteistyöprojekteja työelämäkumppaneiden/
kummiyritysten kanssa

*yhdistää opettamiinsa opintojaksoihin työelämäosaamisen osioita

*rohkaisee opiskelijaa tutustumaan työelämän tarjoamiin kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin

*ohjaa opiskelijaa tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja osaamistaan(esim. itsearviointi)

*esittelee omaan tieteenalaansa liittyviä ammatteja ja työmahdollisuuksia

*keskustelee ammateista ja työtehtävistä oppimateriaaleissa olevien esimerkkien ja aineistojen pohjalta

*järjestää yritysvierailuja

*kutsuu eri ammattien edustajia ja yrittäjiä oppitunneille

*osallistuu ope-TET/job shadowing-jaksolle

*tutustuu työelämän tarjoamiin kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin uratarinoiden avulla

*dokumentoi opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja osaamistaan(esim. itsearviointi)

*tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin

*harjoittelee työn hakemista ja työhaastattelutilanteita

*tutustuu eri alojen työtehtäviin

*voi suorittaa TET-jaksoon


Yhteistyötahot
- koulutuksen järjestäjä päättää pidempiaikaisesta työelämäyhteistyöstä ja solmii tarvittavat yhteistyö-/kumppanuussopimukset
- mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat paikalliset yritykset, järjestöt ja seurat, rekrytointipalvelut, opiskelijoiden vanhemmat oman alansa esittelijöinä sekä kaupungin eri palvelukeskukset

Kansainvälinen osaaminen

Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)

Lukiokoulutuksen kansainvälisyys monipuolistaa opiskelijan kokemusmaailmaa, avartaa maailmankuvaa sekä vahvistaa valmiuksia eettisesti kestävään toimintaan globalisoituneessa haasteiden ja mahdollisuuksien maailmassa. Osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen tavoite 4.7, jossa kuvataan globaalikansalaisuuden piirteitä.

Opiskelijan kansainvälistä osaamista kartutetaan eri oppiaineiden, niiden välisen yhteistyön sekä laaja-alaisen osaamisen kautta. Huomiota kiinnitetään lukion ja koulutuksen järjestäjän monipuoliseen kieliohjelmaan ja sen ratkaisuihin sekä kulttuurien tuntemuksen syventämiseen.

Opiskelijaa ohjataan aktiiviseen ja suunnitelmalliseen kansainväliseen toimintaan hyödyntämällä kotikansainvälisyyttä ja kansainvälistä liikkuvuutta. Kotikansainvälisyys käsittää esimerkiksi kansainvälisiä vierailuja tai projekteja, jotka toteutetaan lukiossa, sen lähiympäristössä tai virtuaaliteknologian avulla. Opiskelijaa kannustetaan myös osallistumaan omaehtoisesti tai lukion tarjonnan mukaisesti tutustumis- ja opintojaksoihin tai vaihto-opiskeluun ulkomailla.

Kansainvälistä osaamista vahvistavat laaja-alaisen osaamisen alueista erityisesti vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat globaalikansalaisen asenne, kulttuuriset ja kielitaidot, yhteistyö- ja tiimitaidot sekä avoin kiinnostus uusien ulottuvuuksien ja mahdollisuuksien kohtaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Kansainvälisen osaamisen painotukset ja lukion kansainvälisen toiminnan muodot päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Lappajärven geolukion paikallinen ops:

Koulutuksen järjestäjä
ja/tai koulu
Koulun toimintakulttuuri Opettaja/Opinto-ohjaaja Opiskelija  

*koulutuksen järjestäjällä on valtuuston vahvistama kansainvälisyysstrategia,
jonka toteutumista arvioidaan oppilaitostasolla.

*koulutuksen järjestäjä tukee oppilaitosten kansainvälistä toimintaa järjestämällä sen harjoittamiseen riittävät taloudelliset resurssit

*tekee mahdolliseksi monipuolisen kieli-ohjelman toteuttamisen sekä
kulttuurien tuntemuksen syventämisen esimerkiksi globaalikasvatusta painottavalla opintojaksolla

* lisää mahdollisuuksia monikulttuurisuuden huomioimiseen opetustyössä

*opiskelijan kansainvälistä osaamista kartutetaan eri oppiaineiden, niiden välisen yhteistyön sekä laaja-alaisen osaamisen kautta

* koululla on oma kansainvälistymisstrategia

* oppilaitoksella on oma kansainvälisistä asioita vastaava ryhmä ja kv-yhdyshenkilö

* koulu varaa rahaa ja henkilöstöresurssia kv-toimintaa varten

* kansainvälisyys on kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan

* koulu arvioi itse kv-toimintansa

* onnistumiset ja hyvät käytänteet kirjataan muistiin tulevia vuosia varten

* koulu toimii aktiivisessa yhteistyössä kv-toimintaa harjoittavien yhdistysten tai verkostojen (esim. Erasmus+) kanssa

* koulussa korostetaan vieraiden kielten osaamisen ja erilaisten kulttuurien tuntemuksen tärkeyttä

*Opettaja osallistuu kansainvälistymiseen liittyvään koulutukseen

* mahdollisimman moni koulun opettaja osallistuu mahdollisuuksien

mukaan kansainvälisten opintoretkien, verkostojen ja teemapäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen

* toimii rakentavasti suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtämisen puolesta

* hyödyntää kotikansainvälisyyttä (kansainvälisiä vierailuja ja projekteja) oman oppi-aineensa opetustyössä

*ymmärtää kansainvälisyyden ja kielitaidon suuren merkityksen arjen, työelämän ja jatko-opintojen kannalta

*osallistuu koulun tarjoamiin opintoretkiin, projekteihin, kansain-välisiin tutustumis- ja opintojaksoihin

* lähtee halutessaan vaihto-opiskelijaksi ulkomaille

* kehittää globaali- ja kulttuuriosaamistaan eri oppiaineissa

* vieraiden kielten opiskelijat esittelevät kielen opiskelua pienemmille oppilaille

* vaihto-opiskelija kertoo oman maansa arjesta ja tavoista koko kouluyhteisölle tai kansainvälisyyteen liittyvän opintojakson opiskelijoille


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä