3 Opetuksen toteuttaminen
Sisältö - voit liikkua linkkien kautta tai vierittämällä sivua eteenpäin
Opintojen rakenne
Oppimiskäsitys
Opiskeluympäristöt ja - menetelmät
Toimintakulttuuri
Geolukion toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Opintojen rakenne
Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä. Lukio-opinnot muodostuvat lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen 1 mukaisista pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista, joita koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijalle. Valtioneuvoston asetuksen mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärään tulee sisältyä vähintään 20 opintopistettä. Oppimäärään voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.
Opetushallitus on laatinut lukion opetussuunnitelman perusteet lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuihin pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin lukuun ottamatta temaattisia opintoja. Lisäksi Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet lukiodiplomeihin. Lukiodiplomien laajuus on kaksi opintopistettä.
Koulutuksen järjestäjä päättää, minkä laajuisina opintojaksoina opinnot tarjotaan opiskelijalle. Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin tarjota opiskelijalle mahdollisuus suorittaa lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, missä järjestyksessä oppiaineen opinnot suoritetaan ja miten ne jaetaan opintojaksoihin.
Lappajärven geolukion paikallinen lops:
Lappajärven geolukion tuntijakoon sisältyy valtakunnallisia pakollisia ja valinnaisia sekä koulukohtaisia valinnaisia opintojaksoja. Opintojaksojen muodostuminen eri oppiaineissa ja moduulien kokoaminen opintojaksoiksi käy ilmi tuntijakotaulukosta. Opintojaksojen nimet ja kuvaukset löytyvät opetussuunnitelman ainekohtaisista luvuista. Oppiaineittain opintojen suoritusjärjestys etenee pakollisten opintojen suorittamisen jälkeen valinnaisiin opintoihin. Osa koulukohtaisista opintojaksoista voi sijoittua myös muualle kuin pakollisten opintojen jälkeen. Mikäli opiskelija haluaa poiketa tästä järjestyksestä, niin opinto-ohjelman suunnittelu tulee tehdä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa.
Lappajärven lukion opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja, korkeakouluopintoja tai muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Opiskelija, joka siirtyy muusta oppilaitoksesta Lappajärven geolukioon, voi sisällyttää lukion oppimäärään muualla suorittamiaan opintoja. Kummassakin tapauksessa asiasta päättää rehtori (LOPS perusteet 2019, luku 6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen).
Oppimiskäsitys
Lukion opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä dataa, informaatiota tai tietoa aikaisempien kokemusten ja tietojen pohjalta. Hän kehittää ratkaisuja ja luo uudenlaisia kokonaisuuksia yhdistäen tietoja ja taitoja uudella tavalla. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa asettamaan omia tavoitteita, kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla tavoitteiden suuntaisesti.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Myös kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat oppimisen kannalta olennaisia. Lukio-opinnoissa opiskelijaa ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Näin kehittyvät myös jatkuvan oppimisen edellyttämät taidot. Oppimisprosesseistaan tietoinen opiskelija osaa arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan sekä toimia opinnoissaan vähitellen yhä itseohjautuvammin. Opintoihin liittyvät onnistumisen kokemukset ja rohkaiseva ohjaus vahvistavat uskoa omiin mahdollisuuksiin ja innostavat opiskeluun.
Lappajärven geolukion paikallinen lops:
Lappajärvellä opiskelija on oman oppimisprosessinsa pääroolissa. Kouluyhteisön jäsenten tehtävänä on ohjata, kannustaa ja tukea opiskelijaa, tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia sekä arvioida opiskelijan osaamista ja antaa siitä palautetta. Tavoitteena on, että opiskelija oppii hyödyntämään saamaansa palautetta ja pystyy sen avulla kehittymään oppijana sekä kehittämään omia opiskelutaitojaan. Hän oppii analysoimaan ja soveltamaan hankkimaansa tietoa sekä osaa tarkastella kriittisesti erilaisia lähdeaineistoja ja näkökulmia. Hän oppii myös toimimaan avoimessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Samoin hän oppii, että oppimisessa keskeistä on oma aktiivinen toiminta ja että oppimista tapahtuu myös erehdyksen kautta.
Opiskeluympäristöt ja - menetelmät
Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen kehittämisessä ja menetelmien valinnassa otetaan huomioon myös opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet sekä tulevaisuuden ja työelämän asettamat tarpeet.
Opiskeluympäristöt
Lukion monipuoliset, turvalliset ja viihtyisät opiskeluympäristöt edistävät opiskelumotivaatiota, rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja kannustavat kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Hyvä opiskeluympäristö tukee sekä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä että itsenäistä opiskelua. Opiskeluympäristöjen suunnittelussa kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Opiskelijoita aktivoidaan kehittämään opiskeluympäristöjään.Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, kansalaisjärjestöjen sekä taide- ja kulttuurilaitosten tiloja, materiaaleja ja asiantuntemusta hyödynnetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Oppimiseen tarjotaan tilaisuuksia myös autenttisissa työympäristöissä, kuten yrityksissä, muissa työelämän organisaatioissa tai omassa harjoitusyrityksessä. Opiskeluympäristöä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla.Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä tiedon hankintaan, käsittelyyn ja arviointiin sekä tuottamiseen ja jakamiseen. Yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja osaamisen kehittymistä voidaan tukea tarjoamalla opiskelijalle mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös verkko-opiskeluna.Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa.
Opiskelumenetelmät
Lukiossa käytetään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joilla on yhteys oppiaineissa edellytettyyn tiedonalan käsitteelliseen ja menetelmälliseen osaamiseen. Opetusta koskevilla ratkaisuilla rakennetaan myös kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua.Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä hänen kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia.Lukion opetuksen ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijan aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Opiskelija käyttää monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa sekä itsenäisessä että yhteisöllisessä työskentelyssä.Opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin sekä sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.
Lappajärven geolukion paikallinen lops:
Opiskeluympäristöt
Oppimisen ja opiskelun ympäristöt lukio-opiskelussa kattavat niin fyysisen opiskeluympäristön kuin sosiaalisen vuorovaikutuksenkin. Oppimista ohjaa tietenkin lukion tekemät pedagogiset ratkaisut ja yhä enenevissä määrissä virtuaalinen opiskeluympäristö. Opiskeluympäristöä kuvaa alla oleva kuvio.
Opiskelumenetelmät
Opiskelumenetelmien valinnassa keskeistä on, että työtavat ovat vaihtelevia ja opiskelijoiden yksilölliset erot huomioivia. Työtapoja vaihtelemalla rohkaistaan opiskelijoita työskentelemään ennakkoluulottomasti erilaisissa ryhmissä ja siten kehittämään vuorovaikutustaitojaan. Tavoitteena on, että opiskelumenetelmät valitaan niin, että ne sekä tarjoavat riittävästi haastetta lahjakkaammille että tukevat tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Opiskelijat osallistuvat myös itse opiskelumenetelmien valintaan ja kehittämiseen. Virtuaalisia opiskeluympäristöjä kuvataan puolestaan tarkemmin koko kunnan koulutoimen tieto- ja viestintäteknologian strategiassa.
Opetusjärjestelyt ja opiskelu lukiossa
Lappajärven geolukio on luokaton, opintojaksojen suorittamiseen perustuva lukio, jossa noudatetaan kuusijaksojärjestelmää. Opintojaksojen opetus tapahtuu keskitetysti eli siten, että yksittäinen opintojakso opiskellaan yhden tai kahden jakson aikana. Vuosisuunnitelmassa määritellään hajautetusti toteutettavat kurssit.Opiskelijat tekevät uuden lukuvuoden valintansa edellisenä keväänä. Valintojen pohjalta laaditaan opintojaksotarjotin, josta ilmenevät lukuvuoden aikana opetettavat opintojaksot ja niiden ajankohdat. Opinto-ohjelman muutoksissa (esim. opintojaksovalintojen tai oppimäärän vaihdokset, opintoajan pidentäminen) tulee kääntyä opinto-ohjaajan puoleen.Opiskeluaika lukiossa on 2-4 vuotta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni suorittaisi lukion oppimäärän kolmessa vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää pidennystä opiskeluaikaan. Lukion oppimäärä katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti oppiaineiden oppimäärät ja hän on suorittanut vähintään 150 opintopistettä. Lukion oppimäärän suoritusta ja arviointia selvitetään tarkemmin luvussa 6.Lappajärven geolukion opiskelijan on mahdollista suorittaa opintojaksoja lähiopetuksen lisäksi etäopetuksena: videoneuvottelu- ja verkko-opintoina.Opiskelijan opintoihin voidaan lukea hyväksi myös muiden oppilaitosten etä- ja monimuoto-opiskeluna suoritettuja opintoja. Päätöksen hyväksi lukemisesta tekee rehtori.
Opintojaksojen kokeet ja suorittaminen
Opintojaksojen kokeet järjestetään pääosin kunkin jakson lopulla päättöviikon aikana. Päättöviikolla noudatetaan poikkeavaa työjärjestystä. Kokeet voidaan vuosisuunnitelmassa vahvistaa pidettäväksi muullakin tavalla kuin päättöviikkoon keskitetysti. Hylättyjen kokeiden uusintakokeita järjestetään opintojaksojen arviointien valmistuttua. Opiskelija voi osallistua opintojakson kokeeseen, kun hän on tehnyt ne tehtävät, jotka opettaja on määrännyt tehtäväksi ennen koetta. Jos opintojakson aikana jää määrättyjä tehtäviä tekemättä, ne täytyy suorittaa seuraavan jakson kahden ensimmäisen viikon aikana. Opintojakso katsotaan hylätyksi, jos sitä ei suorita loppuun annetussa ajassa.
Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa hyväksytysti suorittamaansa opintojaksoja. Tämä voi tapahtua joko osallistumalla uudelleen opetukseen, suorittamalla opintojakso itsenäisesti tai osallistumalla pelkästään uusintakuulusteluun. Hyväksytyn opintojakson uusintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa – elokuussa ja tammikuussa. Hyväksytyn opintojakson uusimisesta ja uusimistavasta on aina neuvoteltava opettajan kanssa. Päättöviikkoon liittyvistä yksityiskohdista, järjestettävistä kokeista sekä uusintakoepäivistä päätetään opettajainkokouksissa.
Itsenäinen opiskelu
Lukioasetuksen mukaan osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti ja opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta (LA 714/2018, 25 §).Opetukseen osallistuminen on opintojakson ensisijainen suorittamistapa. Erityisissä tapauksissa opintojakson suorittaminen itsenäisesti tulee olla mahdollista. Luvan itsenäiseen opiskeluun antaa rehtori kuultuaan oppiaineen opettajaa. Harkinnanvaraisissa tapauksissa hakemuksen käsittelee yhdessä rehtori, opinto-ohjaaja ja oppiaineen opettaja kuultuaan opiskelijaa. Opinto-ohjaajaa tulee tiedottaa itsenäisesti suoritettavista opintojaksoista. Jos opintojakso sopii opiskelijan työjärjestykseen, ensisijainen suoritustapa on opetukseen osallistuminen. Hylättyjä opintojaksoja ei voi suorittaa itsenäisesti vaan kyseiselle opintojaksolle osallistutaan uudelleen. Opintojakson suorittaminen itsenäisesti edellyttää perusteltua syytä ja aikataulutettua suunnitelmaa. Mikäli perusteena on terveydellinen syy, tulee mukaan liittää aina kopio lääkärintodistuksesta. Opiskelija suorittaa opettajan määräämät tehtävät ja osallistuu mahdolliseen kokeeseen. Itsenäisesti suoritettava opintojakso voidaan sopia myös suoritettavaksi esim. tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävänä etä- tai monimuoto-opiskeluna. Itsenäisesti suoritettavan opintojakson arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelmassa vahvistettuja arvioinnin periaatteita, joiden mukaan itsenäisesti suoritetusta opintojaksosta edellytetään hyväksytty arvosana (LOPS perusteet 2019, luku 5.2.2.). Saadakseen itsenäisestä opintojaksosta hyväksytyn arvosanan opiskelijan on suoritettava sekä hänelle määrätyt tehtävät että mahdollinen koe hyväksytysti.
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.
Toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua lukion opiskeluympäristön ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, lukion koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet, erityiset koulutustehtävät sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa.
Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana ovat seuraavat teemat.
Oppiva yhteisö
Lukio on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön rakentuminen edellyttää, että jokainen osallistuu välittämisen ilmapiirin luomiseen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijan omaa kehitystä ja hyvinvointia sekä oppimista ja jaksamista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja myöhemmälle oppimiselle.
Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden, kulttuuri- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Lukiossa edistetään jokaisen opiskelijan osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun. Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisiin toimintatapoihin harjaannuttaminen esimerkiksi ryhmänohjauksen avulla korostuu lukio-opintojen alkuvaiheessa.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin otetaan huomioon kaikessa lukion suunnittelu- ja kehittämistyössä, johon osallistetaan myös opiskelijat. Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea lukion toimintaa ja jokaisen työtä niin arkisissa kohtaamisissa kuin osana opetusta.
Liikunnallinen toimintakulttuuri lisää motivaatiota elämänmittaiseen liikunnallisuuteen ja luo rakenteita liikkumiseen lukion arjessa. Samalla se vähentää paikallaan oloa ja stressin kokemuksia sekä edistää oppimista. Riittävästä levosta huolehtiminen ja opiskelupäivän aikaiset tauot tukevat jaksamista ja palautumista. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä, turvallista ilmapiiriä ja mielen hyvinvointia edistävät toimintatavat ovat osa jokaista koulupäivää. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma ainutlaatuisuutensa, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä arvostamaan itseään ja muita.
Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijalla on oikeus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioon ottaen.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Lukio edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan.
Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa, asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen ja monilukutaidon opettaja.
Geolukion toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet
Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen. Aloitteen toimintakulttuurin kehittämiseksi voi tehdä kuka tahansa kouluyhteisön jäsen tai yhteistyökumppani. Lukion tiimityöskentely on yksi merkittävä väylä toimintakulttuurin kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen.
Valtakunnallisten teemojen lisäksi lukion toimintakulttuuria luo ja ohjaa yrittäjämäinen toimintatapa. Yrittäjämäinen toimintatapa nousee lukion opetussuunnitelmaan ja toimintakulttuuriin uudesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta, jossa se on koko Etelä-Pohjanmaan yhteisen opetussuunnitelman (2016) yksi painotusalue. Sen mukaan yrittäjämäinen toimintatapa pitää sisällään innovatiivisuuden, hallitun riskinoton sekä tavoitteellisen toiminnan. Yrittäjämäisesti toimiva ihminen uskaltaa ottaa uusia askeleita, vaikka niissä voisi epäonnistuakin. Yrittäjämäiseen toimintaan liittyy myös vastuullinen suhtautuminen kaikkeen tekemiseen sekä oman itsen tavoitteellinen kehittäminen.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2016) yrittäjämäistä toimintatapaa kuvataan seuraavasti:
Yrittäjämäinen toimintatapa on lukiossa muun muassa oikeaa asennetta, päättäväisyyttä, vastuunkantoa, innovatiivisuutta, tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kykyä tehdä oikeista asioita ja valintoja. Tähän kaikkeen lukio haluaa esimerkillään ohjata nuoria.
Toimintakulttuuria tarkennetaan ja toiminnan lukuvuosikohtaisista painotuksista päätetään vuosittaisessa lukuvuosisuunnitelmassa. Toimintaa ohjaa järjestyssääntöjen lisäksi lukion opiskelu-ohje, joka päivitetään tarpeen mukaan.
Lappajärven geolukion arvoperusta ja toimintakulttuuri
| Arvot | Toimintakulttuuri |
| Hyvinvointi |
Päivittäinen koulutyö
Tukitoimet
Opiskelumotivaatio
|
| Kunnioitus |
|
| Vastuu |
|
| Geolukion erityiset nostot arvoiksi |
|
Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämänsä koulutuksen laadusta ja laadunhallinnan jatkuvasta kehittämisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua säännöllisesti ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä arviointiin. (LL 56 §)
Arvioinnin periaatteet
Jokainen lukioyhteisön jäsen arvioi omaa toimintaansa ja pyrkii kehittämään sitä. Tämän lisäksi toteutetaan koko koulun toimintaa koskevaa arviointia. Arvioinnissa ovat mukana opettajat, koulun muu henkilökunta, opiskelijat ja vanhemmat. Tarvittaessa arvioinnissa ovat mukana myös lukiokoulutuksen tärkeimmät yhteistyökumppanit.
Arvioinnin vaiheet:
Arviointia suoritetaan lukuvuosittain toimintakulttuurin kehittämisen yhteydessä sekä joka neljäs vuosi järjestettävässä arviointiseminaarissa, johon osallistuvat koulun toimijoiden lisäksi koulutuksen järjestäjän edustajat sekä yhteistyökumppanit.
Arvioinnin kohteet, tavoitteet, toimintatavat ja arviointimenetelmät:
| Arviointi- kohde |
Tavoite | Toiminta | Arviointimenetelmä ja/tai mittari |
| Oppiminen ja opetus |
|
|
|
| Kasvatus |
|
|
|
| Henkilöstö |
|
|
|
| Oppimis- ympäristö |
|
|
|
| Taloudelli- suus |
|
|
|
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Lukiolain (714/2018) 31 § edellyttää, että nuorten lukiokoulutuksessa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Aktiivinen yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu säännöllisenä opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.
Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Lukiosta koulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan tukemaan opiskelijan opintoja sekä osallistumaan oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa, ja niistä annetaan riittävän usein tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa ohjauksesta, yhteisöllisestä opiskeluhuollosta sekä erityisopetuksesta ja muusta oppimisen tuesta.
Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyössä ja erityisesti yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan kehittyvä itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen oppilaitoksessa vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja mahdollista tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa.
Vastuu yhteistyön kehittämisestä sekä sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisessa opetussuunnitelmassa kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttamisesta. Lukiolain (714/2018) 31 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.
Lappajärven geolukion paikallinen lops:
Toimintatavat kodin ja lukion yhteistyöstä on kuvattu Opiskeluhuollon käsikirjassa.