Lapsi oppii kävelemään keskimäärin vuodenikäisenä, osa jo alle 1-vuotiaana, osa lähempänä 1½-vuotispäiväänsä. Aluksi lapsi kävelee jalat harallaan tanakassa asennossa. Harjoittelu hioo taitoa, ja 1½-vuotias osaa usein jo kävellä varmasti, osa jopa takaperin.

Noin yhden ikävuoden paikkeilla siirrytään alkeellisten taitojen omaksumisen vaiheeseen, tämä vaihe kestää noin kaksivuotiaaseen saakka. Tässä vaiheessa lapsi oppii kontrolloimaan päätä, niskaansa ja vartaloaan ja oppii liikuttamaan itseään eri tavoin. Lisäksi lapsi oppii kurottelemaan, tarttumaan ja päästämään irti. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, että ensimmäisen vaiheen tarttumisheijaste ei ole jäänyt vallalle, vaan lapsi pystyy myös irrottamaan otteensa lelusta.

Lapsi hioo ensimmäisenä ikävuotenaan oppimiaan taitoja, sillä hän konttaa reippaammin, seisoo ilman tukea varmasti ja oppii pikkuhiljaa kävelemään tasapainoisesti. Kävellessä vauhti myös kiihtyy ja lapsi ottaa ensimmäisiä juoksuaskeleitaan noin 1,5 vuoden iässä.

Taitojen karttuessa innokas tutkimusmatkailija alkaa kiipeillä, juosta ja kurotella sekä heitellä ja rikkoakin esineitä. Kodin turvallisuuteen on hyvä kiinnittää uudella tavalla huomiota, kun lapsi alkaa ottaa ensimmäisiä huojuvia askeleitaan. Onko lapsen tasolla esim. teräviä kulmia? Liukuvien mattojen alle voi laittaa liukuesteet ja lapselle jalkaan jarrusukat. Rappusissa on hyvä olla portit ja parvekkeen ovessa tai matalalla olevissa ikkunoissa turvalukot. Lääkkeet, puhdistusaineet, alkoholi ja terävät esineet pitää laittaa lapsen ulottumattomiin.

2-vuotias lapsi juoksee jo paikasta toiseen, tosin juoksu on vielä kehittymätöntä ja kaatumisia sattuu usein. Käveleminen sujuu lapselta jo jouhevasti ja ilman keskittymistä, joten lapsi kantaa usein tavaroita paikasta toiseen. Lapsi kävelee portaita ylöspäin tasatahtisesti tuen kanssa, samoin alaspäin. Lapsi voi jo harjoitella potkupyöräilyä.

Lapsi haluaa usein opetella itse syömistä ja juomista. 1½-vuotias voi olla jo melko taitava viemään ruokaa lusikalla suuhun ja juomaan kupista, mutta vahinkoja sattuu. Vanhemmalta vaaditaan nyt sotkun sietokykyä. Huomionarvoisempaa on se yksi lusikallinen suussa kuin kolme lattialla.

Lapsi alkaa harjoitella myös riisumista. Sukat on usein helppo ensimmäinen riisuttava. Vähitellen alkaa onnistua myös vaatteiden pukeminen. Lapsi on valtavan innoissaan kaikista uusista taidoistaan ja tarvitsee aikaa ja mahdollisuuksia niiden harjoittelemiseen sekä vanhemman kiitosta ja ihastelua. Lapsella ei ole vielä ajantajua siten kuin aikuisella, ja minä itte -pukija voi kiireessä koetella kärsivällisyyttä.

Lapsen sorminäppäryys ja silmän ja käden yhteistyö kehittyvät. Lapselta onnistuu jo muutaman palikan kokoaminen torniksi. 1½-vuotias laittaa paloja muotolaatikkoon ja osaa kääntää kirjan sivuja.

Kaikki lapset kehittyvät omassa tahdissaan, kehitys riippuu niin perintötekijöistä, kuin lapsen ympäristöstäkin. Kuitenkin mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä pienempiä noiden kehitysvaiheiden välisten erojen tulisi olla. Esimerkiksi kuukauden viive motorisessa kehityksessä 2kk ikäisellä lapsella on jo melko suuri, mutta 5v lapsella kuukauden viive ei merkitse mitään. Motorisen kehityksen erot ja viiveet tulee siis osata suhteuttaa lapsen ikään ja kehityksen aiempaan tahtiin, tämän osaa parhaiten tehdä lasten kehitykseen perehtynyt fysioterapeutti.

Parhaiten voit tukea lapsesi motorista kehitystä antamalla hänelle mahdollisuuksia liikkua mahdollisimman monipuolisesti, vauhdikkaasti ja luovasti. Lapselle tulee taata turvallinen ympäristö harjoitella erilaisia taitoja ja temppuja, mutta kaatumisetkin kuuluvat asiaan. Me aikuiset voimme omalta osastamme edistää lapsen motorista kehitystä kannustaen ja motivoiden lasta liikkumaan.