MoMo -valmennukset tiimille
Teksti
Vedettiin yhteen viimeisen kahden vuoden asioita.
Heti alkuun nousi esille kuuntelemisen ja pysähtymisen tärkeys. Lapsilta/nuorilta nousseet asiat/aiheet olisi hyvä saada opetukseen mukaan. (Lasten/nuorten kuuntelu!) Voi olla, että jotkut opettajat kokevat lasten kanssa puhumisen (dialogin) vaikeaksi, jos esim. lopputunnista jäisikin aikaa vapaammalle keskustelulle. Millä asioilla voisimme lievittää epävarmuuden pelkoa?
Dialogirinki on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista. (hyvä, rauhallinen vuorovaikutus) myös oppilaiden kanssa.
Pysähtymisen hetket esim. Momo-palaverit on koettu tärkeiksi myös meidän työyhteisössä. Yhteisen ajattelun äärelle pysähtyminen virkistää ja pöllyttää omia ajatuksia (oma oppiminen/kehittyminen, muutos yksilön oppimisen kautta/tavassa olla, tapoja tulee pikkuhiljaa, kun osa henkilökunnasta lähtee mukaan-> koko työyhteisön toimintakulttuurin muutos syntyy pikkuhiljaa).
Suonenjoen yhtenäiskoulun prosessi
Syksy2019
• Orientoitumista
• Kohtaaminen ja
vuorovaikutuksen laatu
• Tiimirakenne
• Koulu kasvuyhteisönä
Kevät 2020
• Tiimioppimisen Startti
• Koronakevät->Mikä on
oleellista nyt?
• Tekojen portaat kevään
lähiopetuksen ajalle
Syksy 2020
• Tiimiorganisaatio
toimintakulttuurin
mahdollistajana. Mikä
merkitys yksilölle ja
yhteisölle
Kevät 2021
• Tiimitoiminnan merkitys
• Millainen
organisoituminen
palvelisi juuri
Suonenjoen
yhtenäiskoulua
Tulevaisuuslupaus, Mistä emme luovu?
• Tiimit, tiimioppiminen
• Dialogi
• Check in, check out
• Taitava tiimivalmentaja
Momo 8 palaveri Zoomin välityksellä. Mukana parasta ennen tiimi ja johtotiimi, Tuula ja Päivi.
Taitava tiimivalmentaja kirjasta olimme lukeneet luvut 3 ja 4, kohti tiimiflowta, tiimin kehitysvaiheet.
Check-in kierroksella ilmeni, että useammalla opettajalla (muillakin kuin tässä palaverissa olevilla) oli kiirettä, haasteita, väsymistä työhön liittyen. Korona- tilanteen vaikutus, kiusaamistapaukset, oppilaiden ahdistuneisuus, väsyminen. Rehtorin huoli työntekijöiden jaksamisesta. Mitä asialle voisi tehdä? Miten voisimme olla toistemme tukena?
Tiimiflowta koettu pienemmissä "tiimeissä" (2-3 henkilöä)
Luettu teksti koettiin ehkä paremmin yritysmaailmaan soveltuvaksi -> soveltaminen koulumaailmaan mm. ymmärryksen lisäämisen kautta.
"Heterogeeniset kotitiimit" ovat kokoontuneet viime aikoina harvemmin, kun on pitänyt hoitaa kirjatilauksia ym. juoksevia asioita. Tiimien kehittäminen jäänyt vähäiselle huomiolle. Johtotiimi kokoontunut säännöllisesti. Johtotiimi ja " heterogeeninen kotitiimi" erivaiheissa tiimin kehityksessä. Johtotiimi pidemmällä mm. säännöllisten kokoontumisten vuoksi.
Keskustelua myös yhteishengen lisäämisestä. (Edelleen esiintyy jakoa yläkouluun/alakouluun) Me-hengen lisääminen.
Toisaalta tarve näille heterogeenisille tiimeille ja toisaalta myös "lähitiimeille" esim. alkuopetus, kielet ym. Näissä tiimeissä eri tavoitteet. Keskustelua ja ideoiden heittelemistä ilmaan. Voisiko esim. heterogeenisten tiimien tavoitteena olla dialogin opetteleminen ja sen kautta oppiminen, toisiin tutustuminen ym. Sitoutuisivatko tiimin jäsenet tiimiin paremmin, jos tiimillä olisi pitkäntähtäimen tehtäviä, joita työstettäisiin useammlla kokoontumiskerralla? Voisiko tiimit kenties kokoontua tiiviimmin jonkun ajanjakson ajan? (aikataulutus)
Miten saada kaikki mukaan? Mitä kuuluu opettajan työhön? Mistä voi kieltäytyä?
Keskustelua mm. siitä, että tiimeillä tulisi olla selkeät raamit. Mitä varten tiimit ovat? Mitä ne voi tuottaa koulukontekstissa? Milloin kokoonnutaan? Miksi? Vuosikello? Asioiden ennakointi. Tiimien päämäärä tulisi olla selvillä.
Tulevan lukuvuoden tavoittee? Voisiko nyt keväällä tiimien teemana olla arviointi ja siihen perehtyminen yhdessä tai esimerkiksi oppilaan kohtaaminen, erilaisuuden teema?
Oppimissyklin pohtimista (teoriatieto, dialogi, kokeilut, reflektointi)
Asioita jäi paljon mietintämyssyyn. Miten tästä eteenpäin? Pohdinta ja asian työstäminen jatkuu johtotiimissä.
Lopussa koettiin tärkeänä muun muassa se, että saatiin rauhassa pysähtyä tämän asian äärelle. Kaksi tuntia meni nopeaan.
Momo 7, 7.12.2020 palaveri Zoomin välityksellä. (Mukana parasta ennen tiimi ja johtotiimi, Johanna ei päässyt mukaan)
(Taitava tiimivalmentaja kirjasta ollimme lukeneet luvun 2)
Keskustelimme mm. tiiminvetäjien kokemuksista tiimin vetäjinä. Kävimme yhdessä läpi onnistumisen hetkiä tiimin vetämisessä. Esille nousi mm., että dialogi onnistuu paremmin pienemmällä porukalla. Kaikki pääsevät ääneen ja keskustelu syvenee. Sekatiimit (alakoululu/ylläkoulu) koettiin hyväksi. Olemme päässeet tutustumaan paremmin toisiimme ja sen kautta ymmärrys on lisääntynyt ja yhteistyö kehittynyt.
Keskustelua etäkokouksista ja etäopetuksesta. Keskustelimme myös siitä, miten etäyhteyden kautta saa toimivan dialogin aikaan. Monesti ajatus saattaa herpaantua ja samanaikaisesti puuhastellaan jotain muuta. Kameroiden olisi hyvä olla päällä, jotta keskusteluun olisi helpompi keskittyä.
Mikko-rehtori toi esille, että johtotiimin kanssa vastuuta on ollut helppo jakaa. Johtotiimi kokoontuu koulullamme joka maanantai. Keskustelua ja ajatusten vaihtoa myös siitä, miten johtotiimiä voisi kehittää.
Seuraavia teemoja nousi myös esille:
-Tavoitteiden selkeyttäminen
-Erilaisten osaamisten hyödyntäminen tiimeissä
-Luottamuksen rakentamisen tärkeys
-Ratkaisuhalukkuutta valittamisen sijaan
-Sitä, että tiimin kehittyminen vaatii aikaa
MoMo6- tapaaminen Suonenjoella maanataina 28.9.2020
Alkuun mukana Päivi, Tuula ja Tiimin jäsenet (klo 13-14) klo 14 eteenpäin myös johtotiimin jäsenet. Jatkossa toiveena on, että myös johtotiimin jäsenet olisivat heti alusta alkaen mukana.
Check-inissä todettiin, että meillä on töissä hyvä porukka ja töihin on kiva tulla. Rehtorin kanssa keskustelimme muun muassa koulun visiosta ja visio liittyikin työyhteisön kehittämiseen ja visioksi kirjattiinkin "että töihin olisi kaikkien kiva tulla".
Luimme/silmäilimme yhdessä Taitava tiimivalmenta kirjan ensimmäistä lukua. (Olisi huippua, jos saisimme tämän kirjan myös koulullemme). Seuraavaa kertaa varten meidän tulisi lukea tästä kirjasta luku 2.
MoMo5-tapaaminen etäyhteydellä
4.5.2020
Paikalla: tiimin jäsenet, draamatiimin vastaava opettaja sekä Tuula Koivukangas, Päivi Rimpiläinen, Johanna Hopia ja Jussi Simolin
Aluksi käytiin läpi kaikkien kuulumiset. Lisäksi olimme testanneet Innoduel-työkalua työyhteisön kesken viimeisten kouluviikkojen suunnittelussa. Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi: mikä on kahden viimeisen viikon funktio?
Päädyimme hallituksen ohjeistuksen sekä keskustelujen ja tekojen portaiden tekemisen kautta seuraavanlaisiin toimenpiteisiin:
-opettaja on vain yhden opetusryhmän kanssa
-yläkoulun puolella kaksi opettajaa sidotaan samaan ryhmään ja muut opettajat ohjeistavat ryhmät oman oppiaineensa osalta
-tärkein painopiste on KOHTAAMISESSA --> annetaan aikaa keskustelulle sekä tunne- ja vuorovaikutustaidoille
-halutaan tehdä viimeisistä kouluviikoista positiivisia, jotta voidaan lähteä hyvillä mielin kesälomalle
-hyvinvoinnin tukeminen, tunnesanaston löytäminen ja tunteiden kohtaaminen
-Mitä olen oppinut etäopiskelun aikana?
-käytännön järjestelyt: tilat, välitunnit, ruokailu, kouluun saapuminen ja kotiinlähtö
Lisäksi mietittiin, miten etäopiskelun aikana opittuja uusia taitoja voisi käyttää tulevaisuudessa hyödyksi. Saimme hienoja havaintoja yksilöllisestä kohtaamisesta ja löysimme erilaisia opetuksen tapoja.
-arat, sisäänpäinkääntyneet oppilaat ovat loistaneet --> miten heille saadaan hyvä olo myös koulussa?
Syksyn suunnitelmat:
-sivupolku toteutuu syyskuussa
-draama jatkuu
-tiimioppiminen jatkuu
MoMo4
MoMo4-tapaaminen
6.4.2020
Etäyhteydessä paikalla: tiimin jäsenet, draamatiimin vastaavat opettaja, Tuula Koivukangas, Päivi Rimpiläinen ja Johanna Hopia
Ensiksi vaihdeltiin kuulumisia ja siellä nousi esille seuraavia asioita:
- huoli tietyistä oppilaista
- entäs ne oppilaat, jotka eivät ole tuen piirissä, mutta joilla olisi vahvaa ohjaamisen tarvetta?
- opettajan työn kuormittavuus, oman työn rajaaminen (työ ja vapaa-aika sekoittuneet --> sama myös nuorilla)
- kiire, ei rutiinia (sama myös lapsilla ja nuorilla)
- palapelin kasaamista
- lasten opetus kotona ja samaan aikaan omat työt
- soveltamista, ei selkeitä ohjeita
- millainen paikka koulu on? --> oppilaat, joiden ei ole helppo olla koulussa, pärjäävätkin nyt hyvin kotona?
--> heräsi ajatus, onko muilla kouluilla samanlaisia huolia?
-Mikä on yleisen tuen merkitys? Millaiseksi se muuttuu? Miten kuraattori, nuoriso-ohjaajat ja eri alustat oppimisen tukena? Miten sovitaan asioista työyhteisön kanssa?
→ tarkoituksena käydä keskustelua koko työyhteisön kanssa
-sovitaan kouluna selkeät yhteiset linjat, millä tavalla oppilaille annetaan tehtäviä (wilma/classroom)
-opettajat, jotka antavat lähiopetusta, tietävät ohjeet
-ohjeita siihen, kuinka autetaan oppilaita jotka putoaa
-miten tuki kotiin?
-ei pelkästään tehtävät, vaan pitää antaa myös opetusta → vaaditaan opetustuokioiden pitämistä
Mikä olennaisinta juuri nyt ja miksi?
-vähentää tehtäviä ja lisätä ohjauksen määrää
-kuinka paljon käytetään aikaa opintojen ohjaukseen? (kuuluu myös yleiseen tukeen!)
-mitä on juuri nyt olennaista oppia? mitä on olennaista opettaa? minkä tiedon oppilaat saavat haltuun? opiskelutavat? oman itsensä kanssa oppimista?
-tarve tulla kuulluksi, nähdyksi → miten varmistetaan, että jokainen pysyy jollakin tavalla mukana? oppiiko oppilas mitään, jos oman olemisen kanssa on hankalaa? miten saadaan yhteys ja tavoitetaan jokainen?
-mikä on minimi?
-miten huolehditaan, että kaikki pysyy mukana ja tulee kohdatuksi?
Ajatuksia:
- jokaiseen oppilaaseen oltava kontakti päivittäin jollain tavalla
- soittokierrokset joka viikko
- meetit
- ryhmän merkitys
- perustarpeet eivät häviä
- miten hoidetaan luokanohjaajuus?
- eriyttäminen?
- aineenopettajat eivät välttämättä nää kokonaisuutta tehtävien määrän suhteen--> opettajuuden tuki
- tasa-arvoinen koulu; kaikki oppivat tietoja ja taitoja → miten monitoimijuus?
- opettajalla sama työaika kuin aiemmin, tavoitettavana oppituntien aikana
- Marika Toivola: isommat kokonaisuudet, mahdollistaa arjen suunnittelun ja antaa opettajalle aikaa kohdata lapset ja nuoret
TEKOJEN PORTAAT
Laitoimme visioksi "Kaikki oppilaat pysyvät mukana kouluyhteisössä ja opinnoissa riittävän tuen seurauksena"
Millä tavoin tavoitteeseen päästään?
1.porras: tällä viikolla kaikki ottavat haltuun Google-ympäristön. Sen kautta annetaan opetusta ja näin oppilaat pysyvät mukana yhteisössä.
2.porras: huhtikuussa kaikki opettajat vahvistavat ja monipuolistavat opetuksen keinoja. Eriytetään oppisisältöä entistä enemmän. Alakoulun oppilaille laitetaan kysely etäopetuksesta (yläkoululle on jo toteutettu). Aloitetaan arvioimaan omaa työtämme.
3.porras: toukokuussa arvioimme etäopetusta ja omaa työtämme. Lisäksi aloitamme valmistautumisen kesälomaan.
MoMo3-tapaaminen
MoMo3-tapaaminen
10.12.2019
Suonenjoki
Paikalla: Tuula, Päivi ja tiimin jäsenet
PÄÄAIHEET:
Mitä olemme oppineet MoMo-valmennusten välillä työyhteissössä sekä henkilökohtaisesti?
Mikä on kasvuyhteisö?
Aluksi pääsimme pohtimaan ryhmässä, mitä olemme oppineet tämän syksyn aikana MoMo-valmennusten välillä.
-Draamakoulutus oli loistava, yhteisöllinen kokemus. Moni tuli sinne aivan takki tyhjänä, mutta suurin osa innostui ja sai koulutuksesta paljon irti. Se oli piristävä kokemus täynnä ihania harjoituksia, joita voi siirtää oppilaille suoraan. Opettajat kokivat että saivat koulutuksesta paljon uusia, yhdistäviä kokemuksia. Draamasta koettiin, että alkuun olisi hyvä testata se aikuisilla ja sen jälkeen toteuttaa lapsille. Kouluttajien kokemus näkyi positiivisella tavalla.
-Työssä oppiminen: vaatii kulttuurin muutosta, sanoittamista, aikaa ja paikan. Tarkoituksena on vahvistaa tutustumista, vuorovaikutusta ja yhteistä tekemistä → näin luodaan pohja yhteisölliselle toimintakulttuurille.
-Aloitimme tänä syksynä ala- ja yläkoulun yhteiset ys-palaverit. Tapaamme kerran kuussa ja käymme läpi Paras koulu-hankkeen asioita. Nämä palaverit on koettu todella hyväksi. Opettajat ovat tykänneet, kun on ollut aikaa istua alas ja keskustella asioista. Ala- ja yläkoulun raja on madaltunut: tutustumista toisiimme ja yhteistyötä on tullut enemmän.
-Paras koulu-tiimi: on ollut haasteellista löytää yhteinen aika tapaamisille.
-Kokeilimme Innoduelin käyttöä kahden kysymyksen avulla:
Miten voi edistää yhteisöllistä toimintakulttuuria?
Samantyylisiä vastauksia tuli paljon. Tärkeimmiksi asioiksi sieltä nousivat seuraavat kolme sisältöä:
- Yhteiset säännöt
- Tervehtiminen
- Yhteinen tekeminen
Näiden pohjalta tarkoitus on miettiä toimenpideviikkoja: miten vahvistetaan noita asioita, millä seurataan ja mitä käytännön toimenpiteitä se vaatii. Näiden jälkeen on juhlat, joissa juhlitaan onnistuneita tavoitteita. Ajatuksena on, että aikuiset tekee ensin keskenään ja sen jälkeen asia siirtyyy myös oppilaille (ilmiö).
Mikä konkreettinen asia saa koulun aikuisia toimimaan yhdessä paremmin?
Tärkeimmäiksi asioiksi nousivat yhteisesti sovittu päämäärä/arvo/suunta koululle, yhteinen toiminta (tyhy), positiivinen ja kannustava palaute, avoimuus ala- ja yläkoulun välillä, tiimityöskentely, yhteissuunnittelu, keskustelu ja toisiimme tutustuminen.
→ sitoutuminen → tunnetaan toisemme
KASVUYHTEISÖ
Seuravaksi pohdimme kasvuyhteisöä. Mikä on kasvuyhteisö? Mikä vaihtoehto on, jos ei olla kasvuyhteisö? Onko meillä yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kasvuyhteisö käsitteenä tarkoittaa?
Koulumme tilanne
-Olemme menossa kohti yhteisöllisiä toimintarakenteita ja yhteisöllisyyttä.
-Rehtoreiden kokemukset: on käyty suunnittelua erilaisista rakenteista. Tarkoituksena olisi saada kiertävä systeemi kokouksiin, yhteiset kokoukset ja yhteissuunnittelua. Johtoryhmä/johtotiimi rakennetaan niin, että on vastuuhenkilöitä. Loppukeväästä 2020 tarkoituksena aloittaa kokeilu rakenteista ja kokouskäytänteistä, mutta se tarvitsee vielä aikaa suunnitteluun. Loppukevään kokeilusta saisi hyvää kokemusta, jonka jälkeen asiaa voisi valmistella hyvin seuraavalle vuodelle.
-Prosessit alkaa selkeytyä. Kuka tiimi vetää mitäkin prosessia ja mikä vastuu? Portaat, mitä tehdään vuositasolla → pitkä prosessi
-Kokeilu ja kuuleminen → työyhteisön aito osallistaminen tärkeää sitoutumisen kannalta
-Ajattelun sanoittaminen → miten ja mitä tehdään?
-Työyhteisö: varataan yhteiseen hetkeen aikaa lukemiselle (esim. kokousten alut). Se on tärkeää yhteisen keskustelun syötteenä, sillä muuten keskustellaan havaintojen tasolla. Tällöin ei päästä havaintojen tasolta eteenpäin. Lukeminen antaa ajattelun evästä.
Mikä on kasvuyhteisö?
-Yhteinen tavoite, mitä kohti mennään
-Valmius oppia, opiskella ja kehittyä
-Motivaatio yhteistä päämäärää kohtaan, kiinnostuneisuus, sitoutuneisuus, myönteisyys
-Yhteinen aika eri toimijoiden kanssa. Nyt ollaan erillisiä toimijoita, esim. nuorisotoimi tarjoavat palveluita → tiivistämisen paikka → keskustelu, onko näkemykset samanlaiset?→ esim. mitä nuorisotoimi voi tuoda opettajan työn tueksi?
-Kasvatus → oppia tietoja, taitoja
-Oli rooli mikä tahansa, pitäisi kohdata oppilaat samalla tavallla → rooli ei saa sitoa käsiä, vaan kaikki kasvattaa (nuorisotoimi, siistijät, keittäjät) → oppilaat tulee kasvattaa tähän, jotta he uskovat muitakin aikuisia → yhteinen keskustelu asiasta ja enemmän kanssakäymistä!
-Henkilökunnan esittely huoltajaillassa: kaikki toimijat edustettuna
-Opettaja ei voi vain opettaa, vaan se on myös kasvattamista. Oman profession muutos → miten luokanopettaja ja aineenopettaja ajattelee lapsen/nuoren kanssa toimimista? → merkityksellistä lähteä hakemaan rajapintaa
-Inhimillisyys
-Koulun rooli, huoltajat ja perheet → aito osallisuus, halu antaa asiantuntijuus. Esim. huoltajat eivät tule vanhempainiltaan, jos ei ole toimijuutta/osallisuutta ja asiantuntemuksella ei ole merkitystä.
Mitä osia tutkitaan, kun mennään kohti kasvuyhteisöä?
1. Kohti kasvuyhteisöä → lasten ja nuorten välisten suhteiden tukeminen ja ryhmäprosessit s. 32-36
2. Osallisuuden kehittyminen ja kehittäminen (esim. vanhempien osallisuus, eri toimijoiden osallisuus) → aito osallisuus on sitoutumisen edellytys (sosiaalinen osallisuus oppijuudessa, toimijuuden kannalta ja ryhmään kuulumisen kannalta, kouludemokratia) s. 41-45
3. Toimijuuden tukeminen, toiminnallisuuden tukeminen s. 47-51
4. Uudenlainen aikuisrooli → mitä aikuisuutta kouluyhteisössä tarvitaan, että kasvu on mahdollista? s. 36-41
(Kirja: Koulu on enemmän)
Miten toimitaan?
-Tutki yhtä palasta yhdellä kerralla ja tee ongelman määrittelyn harjoitus.
→ havainnot→ peilataan tietoon ja teoriaan → muutostavoite
→ muotoillaan alustava idea, toimijat, idean pohjalta kokeiluehdotukset
(apuna Kokeilukeskuksen monistepohjat)
Loppuajatuksia
-Työssä oppiminen: oppiminen on lähtenyt tiimiläisten keskuudessa liikkeelle myös siviilissä ja ajatuksenjuoksua ei voi estää. Jatkuvasti tulee mietittyä, miten voisi esim. parantaa tunnin aloitusta. Tiedetään jo asiat, mutta nyt vasta on hoksattu ja opittu ne. Alussa tuntui, ettei oppimista tapahdu, mutta myöhemmin huomaa, että ajatustyö onkin jo alkanut kehittyä. Työyhteisön hiljaiset äänet pääsevät kuuluville myös innoduelin kautta → hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen
-Kun työyhteisössä tulee negatiivista palautetta, muista kaksi ajatusta:
1)Laskekaa prosentteina, kuinka monta prosenttia koko yhteisöstä.
2)Mitä ihminen kaipaa? Mitä häneltä puuttuu? Osallisuus? Yleensä ovat hyviä ja järjestelmällisiä opettajia. Vaihe on kaoottinen ja epäselvää, onko hankaluutta kestää tätä?
Mitä minä voin tehdä jatkossa?
-Ideoinnin jatkaminen yhteistyössä
-Paljon voi tehdä itsekin omien toimintojen kautta/jättää tekemättä
-Kysellä luokkien kuulumiset ennaltaehkäisevästi
-Aitona oleminen
-Kiinnostunut siitä, mitä työkavereille kuuluu
-Kollegoiden kohtaaminen, miten voisi auttaa tilanteessa menemättä tilanteeseen mukaan → luoviminen, toinen näkökulma, yhdessä ihmettely
MoMo2-tapaaminen
8.10.2019
Suonenjoki
Paikalla: Tuula Koivukangas, Päivi Rimpiläinen sekä tiimin jäsenet
PÄÄAIHEET:
-Mikä luo turvallisuutta tiimissä?
-Kohtaaminen
-Työhteisön rakenne
Aloitimme tapaamisemme pohtimalla, mikä luo turvallisuutta tiimissä. Tiimiltä nousi esille seuraavia asioita:
-Kokee olevansa hyväksytty
-Mitä tutumpi tiimi, sitä turvallisempaa → uskaltaa ottaa myös riskiä, ei tarvitse pelätä mitä muut miettii ja uskaltaa olla oma itsensä
-Yhteiset, jaetut kokemukset (haasteelliset tai hyvät asiat, joiden läpi mennään)
-Jos muut nostaa esille vaikeita asioita ja ovat omia itsejään
-Turvallisuus ja luottamus käsikädessä
-Ihan vieras porukka: haastetta → uskaltaako avata suutansa
-Tunnelma
Yhdessä pääsimme näistä asioista seuraavanlaisiin johtopäätöksiin:
1.Psykologinen turvallisuus
-tiimiläisten ja tiiminvetäjän tehtävä
2.Luottamus
-matka ja kokemukset synnyttävät luottamuksen ilmapiirin
3.Selkeys ja läpinäkyvyys
4.Merkitys
-onko työllä merkitys?
-merkitys osoitettu
-tiimin merkitys kokonaisuuden kannalta
5.Vaikuttavuus
-perusrakenne on koko ajan olemassa (niin lapsi- kuin aikuisryhmissä)
Työyhteisölle ajatuksia:
-tiimin tulisi yhdessä pohtia, miksi hankkeella on merkitystä
-tärkeä asia, että kritiikki säilyy
-tavoite: yhteisöllinen toimintakulttuuri, yhtenäiskoulu
-pieniä ryhmiä
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tämän jälkeen jatkoimme muihin pääaiheisiimme. Ensin keskustelimme puolet ajasta KOHTAAMISESTA.
Miten toiminta näkyy työyhteisössä?
-Aluksi kohtaaminen painoittui enemmän oppiaineeseen
-Asiat on pakko selvittää
-Luottamus, turvallisuus täytyy olla läsnä ennen kuin voi oppia yhtään mitään
-Mikä oma kunto? Kun oma vireys ja kunto hyvä, pärjää ja jaksaa hoitaa homman. Kun itse on kireä ja väsynyt → ei onnistu
-Jos työyhteisössä hyvä henki, ihan sama millaisessa yhteisössä tehdään töitä
-Jos uusi koulu ja yhteisö huono, ei toimi → henkinen pääoma!
-Onko luokka turvallinen? Luokassa ahdistuneisuus?
-Ilmapiiri tarttuu (opehuoneessa huono ilmapiiri → se tarttuu)
-Kohtaamiset “huonoissa” tilanteessa → keskustelua asioista, paljastuu paljon
-Kuuntelu vahvistunut, ongelmanratkaisua
-Palkitsevaa, kun vaikeat asiat saadaan selvitettyä
Miten voisi lähteä kehittämään yllämainittuja asioita?
-Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus ja kohtaamisen laatu vaikuttaa eniten oppimiseen → miten kaikki olisivat tasa-arvoisessa asemassa?
-Tunnetaidot samalle tasolle
-Pystyykö kaikki puhumaan hankalista asioista samalla tasolla?
-Ongelma kärjistyy tunnilla → ei selvitetä perimmäistä syytä
-Jokainen tekee työtä omalla persoonallaan
-Ongelmat tulee selvittää
-Taitoja, joita voisi lähteä harjoittelemaan → vuorovaikutustaidot, määritellään työyhteisönä minimi
-Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus
-Tunnetaidot vahva yleisen tuen muoto
-Yhteiset pelisäännöt kohtaamiseen
-Keskustelua tiimeissä näistä asioista → yhteinen ymmärrys
-Oppilas toimii eri tavalla eri aikuisen kanssa → mistä johtuu? eri vaihtoehdot, mitä oletetaan että tapahtuu? Minusta tuntuu... , autoritäärinen vaihtoehto → kuvittele itsesi tilanteeseen
-Voisiko toimintakulttuuri kääntyä toisinpäin? rehtorille kiitettäväksi oppilaita?
-Myönteinen kohtaaminen
-Mikä on vallitseva olosuhde?
-Yhteiset pelisäännöt → ei ole kiinni enää päivän kunnosta
-Turvakortti, miten tässä tilanteessa toimitaan
-Yhdessä tekeminen → paras henkilö ei ole aina oma opettaja
-Miten työyhteisössä lähdetään harjoittelemaan näitä taitoja? Lapsen oikeudet tasa-arvosta!
-Henkilöstön pääomaresurssi, kohtaamisen taito
-Ys-palavereissa: arjen ongelmatilanteita, ryhmittäin mietitään toimintaohjeita tilanteisiin, esim oppituntia häiritsevän oppilaan kohtaaminen → yhteiset pelisäännöt
-Käytänteet tunnin aloituksessa yms.
-Nngelma nähdään usein oppilaassa → mitä voisin muuttaa itsestäni?
-Toiset tykkää minusta, toiset pitää ärsyttävänä
-Kun opettaja on jutellut ja kuunnellut, ongelma häviää
-Menetelmä on resurssi → opetusmenetelmä ja kohtaamisen taito
-Pelaamista omassa roolissa, millainen pelisilmä minulla on, mikä on oma keino ostaa motivaatiota → kohtaaminen
-Keskustelun kautta ymmärryksen laajentaminen
-Kuulluksi tuleminen → osallisuuden kokemus
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lopun puolikkaan käytimme rakenteen pohtimiseen.
Mikä rakenne on?
-saattaa ihmiset yhteen
-miten rakennetaan, että ryhmästä muodostuu tiimi
-rytmitys → miten kokoonnutaan, milloin
-unelmarakenne?
-päästään puhumaan pedagogiikkaa, kohtaamisen laadusta
-päätöksenteon rakenteena
Eri malleja:
-tiimi toimii painekattilana → koulussa on paljon ideoita ja ajatuksia jotka tulee → osa asioista vaatii käynnin painekattilassa, jotta pystytään puhumaan ja esittämään mielipiteitä, tunteet sallittuja, yhteinen ymmärrys → valmistelu → koko työyhteisö
-tiimien vaihtuvuus, sekoittelu
-yhteinen palaveri, tiedotettavat asiat muuten, keskusteltavat asiat
-pohjalla viikoittainen palaveri: apulaisjohtaja, rehtori, koulusihteeri → valmistellaan asiat suunnitteluryhmään (ttt)
-suunnitteluryhmä kerran viikossa: apulaisjohtaja, rehtori, siipitiimienvetäjät (tva), työryhmistä paikalla
-työryhmät: tehtävän ympärille väliaikaiseksi ryhmiksi; esim. oppilashuolto, keke, tvt, oppilaskunta
-siipitiimit (2krt/kk) pysyviä, päätöksenteossa, oma kehitys/oppimistehtävä, ryhmään kuulumisen tunne, autonomia, mahdollisimman heterogeeniset (erkka, 1-6lk)
-jokaisella työpari 2h/vko suunnittelua, toimia yhdessä
-kaveriluokat, polkuluokat, vuosiluokkiin sitomaton opetus
-johdon tehtävä tuoda mahdollisuus
-suunnitteluryhmään ja siipitiimiin omat rakenteet, pannu porisee (koko koulu 1krt/kk)) oma rakenne
-1pv/vko ys aikaa 1,5h
Loppuajatuksia rakenteeseen liittyen:
-työpariajattelu → lähin kollega (minimi juo kahvit kerran viikossa yhdessä) yhdessä määritelty minimi (riittävän yhteisen ymmärryksen kautta syntynyt, mihin kaikki pystyy sitoutumaan)
-luokkatasotiimit pysyviä
-teema-aiheiset työryhmät
-vetäjät suunnitteluryhmään viikoittain kokoontuminen
-haaste:merkitys ja vaikutus!
-rakenteen tekeminen, harjoittelu
-lähdetään liikkeelle eri pisteestä
-4.12. tulossa koulutus rakenteesta
-pysyvä heterogeeninen ryhmä → yhteneväisyyksiä, yhteinen kieli, yksi menetelmä/tapa → laajenee
-tiimirakenne muodostuu, miten lähdetään ohjaamaan tiimejä?
-ei keinotekoisesti ja väkisin yhteistä koulua, luontevat kohtaamiset samankaltaisissa töissä
-luokanopettajat ja aineenopettajat erilaisia
-johtoryhmän koulun rakenne-linja, koko kouluyhteisön kanssa kohtaamisen linja
-vuosikello olemassa olevien koulun tehtäviin liittyen (mitkä painekattilaan: tiimien keskusteluihin), tiiminjohtajalla tärkeä tehtävä: miten luo kouluun liittymisen tunteen ja sitoutumisen
-tiiminvetäjä tiimioppimisen opinnot?
-tiimillä oma kehitystehtävä, mitä lähdetään harjoittelemaan
-mihin pyritään tänä vuonna? mitkä prosessit viedään eteenpäin?
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lopuksi pohdimme vielä tulevaa työyhteisökertaa.
-Millaista ennakkomateriaalia etukäteen?
-Työtapa?
-Mistä käydään keskustelua?
-Mikä tehtävä?
Aihe:
-Aikuisen ja lapsen välinen kohtaaminen, vuorovaikutus
-Ongelmatilanteet, toimintamalli/ohjeet luokkaan (esim. oppilas häiritsee luokkaa)
-Yhteisöllisen toimintakulttuurin pohtiminen
-Teemana pysähtyminen → “rauhanpiippu”, joka kiertää ryhmissä
Tiimien huomioitavaa:
-reseptit opsin käyttöön: yhteisöllisiä toimintatapoja!
-määritellään itse tiimissä
-mikä haastaa minut? mikä haastaa meidät?
-mitä minä olen valmis tekemään?
-kunnioittava kohtaaminen: mikä minun huominen askel? seinä, jossa nimettömänä kaikki lupaukset aikuisten tiloissa
-työyhteisön kunnioittava kohtaaminen yhteisölliseen toimintakulttuuriin → sanoittakaa!
MoMo1-tapaaminen
MoMo1-tapaaminen
20.8.2019 Suonenjoki
Paikalla: Tuula Koivukangas, Päivi Rimpiläinen, Johanna Hopia sekä tiimin jäsenet
#parastaennen-hankkeen tarkoituksena on:
-Lähtökohtana ops 2016
-Tukea lasten kouluun kiinnittymisen tunnetta
-Kun lapset kiinnittyvät kouluun --> he motivoituvat --> he kokevat osallisuuden tunnetta
-Tärkeää on dialogi: keskusteleminen --> mitä mieltä sinä olet --> oppiminen
=Miten me yhdessä olemme enemmän?
PÄÄPOLUT
1.Valmennukset
-Valmentajien käynnit koululla (yhteensä kolme kertaa).
-Käyntien välissä työyhteisön valmentaminen.
2.Draama
-6pv/lukuvuosi.
-Teemana vuorovaikutus draaman työtavoilla.
-Koulutuksesta 2h/koko henkilökunnalle (2 kouluttajaa).
-Ideoita: vanhempainilta lasten vuorovaikutuksesta kouluttajien pitämänä?
-Draamakouluttajan tukea on mahdollista saada oppitunneille (2x45min) tai avustavaan suunnitteluun.
-Kasataan erillinen draamatiimi: opettajat, jotka ovat kiinnostuneet ja sitoutuneita vetämään draamatunteja myös muissa luokissa. Tiimistä valitaan yksi yhteyshenkilö!
-Ideoita aineenopettajille, miten tunneilla voi tehdä draamaa.
-Valmennukseen viisi paikkaa (selvitellään kuudennen paikan mahdollisuutta).
-Tavoitteena oppia valmentamisen tapaa → mennään valmentamaan ja opettelemaan tiimioppimista.
-Tukee omaa oppimista.
-Jos ei pääse tiettyyn ryhmään, voi vaihtaa ryhmää → ilmoittautuminen Päiville! (ryhmä 3 läheisinä päivinä)
-Yöpyminen ja ruuat kustannetaan.
-Sijaiskustannukset ja matkat pitää maksaa itse.
4.Tutkimushanke
-Työyhteisön tasolla: alku- ja loppukyselyt toimijuuteen liittyen.
-Tiimiä tutkitaan ryhmäprosessien näkökulmasta: käynnit nauhoitetaan ja muistiinpanot tiimistä.
-Yhteyshenkilöt tutkimukseen paikan päällä ja Skype-haastattelun kautta.
5.Momo yhteiskehittely
-Innoduel-väline hankkeen tueksi.
-Välineellä pystytään selvittämään mielipiteitä ja vertailemaan niitä, esim. parivertailu.
-Tehtävä: harjoittele sovelluksen käyttöä vierailuiden välissä (valmiit viestipohjat tutkijoilta): esim. 8-luokkalaisten vanhempainilloissa kerää tietoa oppilaiden ongelmista.
-Mikä parantaisi kodin ja koulun yhteistyötä?
-Webinaari tulossa 3.9. klo 12 → voi katsoa tallenteena.
www.innoduel.fi
SIVUPOLKU
-Sivupolkuun varattu rahaa noin. 5000-10 000e/koulu.
-Syyskuun aikana kysely sivupoluista kouluille.
-Valitaan yksi polku.
1.Palvelumuotoilukokonaisuus: Adugate-vetäjä tulee työskentelemään kahden eri ryhmän kanssa ja miettii heidän kanssaan mitä lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvoinnin tukemiseksi kouluun → idean löytymisen jälkeen mietitään tuotetta → peli, sovellus tai toimintamalli → testataan, parannetaan ja julkaistaan → tuote!
2.Hyvinvointisovellus: kysytään lapsilta, kuinka he voivat koulussa → päivän lopuksi klikataan omasta puhelimesta hyvinvointimittaria (Schoolday.fi)
3.Resurssipolku: esim. kuraattorin tai nuoriso-ohjaajan palkkaaminen
4.Koulutus koko yhteisölle → voi hakea hankkeelta rahaa
-esim. tiimioppimisen ajattelua koko väelle (Erkka Westerlund)
5.Tukea oppimisympäristön rakentamiseen/kalustukseen/sisustamiseen
Kouluille lahjoitettu 5kpl kirjoja #parastaennen-hankkeen tueksi:
Reseptit opsin käyttöön (kirjan alussa on kopioitavia lukuja kaikille)
Rakenna oppiva ryhmä
-ryhmäprosessit
Oman oppimisen kapteeni
-oman oppimisen taidot, itseohjautuvuus → taito jota harjoitellaan, ottautuvuus ja toimijuus→ tunnen omia vahvuuksia, osaan toimia yhteistyössä
Jazzia johtamiseen
-riittävä yhteinen ymmärrys
Onnistu yhdessä
-työyhteisön yhteisöllinen kehittäminen
-matskua löytyy myös nettisivuilta (peda net onnistu yhdessä)
-Lisää kyseisiä kirjoja saa ostettua ps-kustannukselta alennuksella (Opettajan tietopalvelusta halvalla)
TEHTÄVIÄ ENNEN SEURAAVAA MOMO-KÄYNTIÄ:
Työyhteisön haasteena oppiminen
1.Hankkeen sisällysluettelo (moniste)
-Työyhteisön tehtävänä on tutkia MoMo-mallia → kertoa, sanoittaa → osallistavat työtavat → miten toimitaan kokoontumisissa.
-Esim. jos kaivataan lisää sitoutumista → keskustellaan pedagogiikan kannalta mitkä tuottaa sitoutumista ja motivaatiota.
-Lähikehityksen vyöhyke -> toimitaan ohjetusti, autetusti (opettajan, ryhmän, vieruskaverin tuki) esim. keskustelu tai muu ohjaus. Osa tarvitsee tiukempaa ohjausta kuin toinen. Miten tunnistetaan ilmiö? Mitä oppilas tarvitsee?
-Yläkäsitteenä pedagogiset termit, jotka vuorovaikuttavat toimintakulttuurin kanssa.
= MITEN MOMO ESITELLÄÄN?
2.Oppimisen tutkiminen
-Mitä ops sanoo? Käänteinen oppiminen?
-Mikä meidän koulussa on ymmärrys oppimisesta ja oppimiskäsityksistä?
-Keskustelua asioista --> ei tarvitse tulla lopputulokseen.
Mikä haastaa sinut? Mikä haastaa meidät? (uuden opsin mukainen oppimiskäsitys)
-5 kohdan patteristo.
-Haastetaan vastaamaan ja keskustelemaan kysymyksistä vuoropuhelulla pienissä ryhmissä.
-1. ja 2. kysymys heti alussa.
-Koko ajan mukana prosessissa.
-Dialogin pohjana salmiakkikuvio! (tulee sähköisenä, dialogipoliisit)
-Keskustellaan kahden kesken negatiiviset asiat ja julkisesti positiiviset asiat.