6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Vuosiluokilla 1 - 6 noudatetaan uutta opetussuunnitelmaa. Uusi opetussuunnitelma otetaan tuntijaon ja oppiainesisältöjen osalta käyttöön porrastetusti:
- 7. luokan osalta 1.8.2017
- 8. luokan osalta 1.8.2018
- 9. luokan osalta 1.8.2019

Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1 - 12 mukaiset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikilla luokka-asteilla 1.8.2016 alkaen lukuun ottamatta lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Ennen uuden opsin mukaista tuntijakoa käytössä on valtioneuvoston asetukseen 20.12.2001 perustuva tuntijako.

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan niiden laajuudet ja mukana olevat oppiaineet sekä oppilaiden osallisuus. Lisäksi kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytännöt, toteutumisen seuranta, toteutumisen arviointi sekä kehittäminen.

Lukuvuoden 2018 - 2019 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Maailma2030. Lisäksi koulu valitsee vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden. Työtapana on lähiyhteisön mukaan ottaminen.

Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Toimintakulttuuri
Koulumme toimintakulttuurina on tukea oppilaan mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä yhteiskunnan yhdenvertaisena jäsenenä. Paloahon koulussa ymmärrämme jokaisen oppilaan arvokkuuden omana persoonanaan ja lähtökohtana on jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen kunnioittaminen. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Paloahon koulussa toteutetaan jokaisen oppilaan omista kyvyistä ja vahvuuksista lähtevää aktiivista ja tavoitteellista opetusta, johon sisältyy päivittäiset opetustilanteet, aamu- ja iltapäivätoiminta ja hoitotilanteet. Tiedostamme vahvasti oppilaittemme oikeuden koskemattomuuteen, loukkaamattomuuteen ja kunnioittavaan, hienotunteiseen kohteluun kaikissa tilanteissa. Tunnemme oppilaan oikeuden omaan osallistumiseen ja kannustamme heitä ilmaisemaan toiveitaan ja luomme mahdollisuuksia omien valintojen tekemiseen.

Oppimisympäristöt
Hyödynnämme lähiympäristön antamia mahdollisuuksia ja sidomme opetuksen mahdollisimman paljon arjen elämään.
Oppilaiden oppimisympäristöjä ja uutta oppimateriaalia kehitetään jatkuvasti tavoitteena tukea oppilaiden oppimista ja kokonaisvaltaista kehittymistä.
Koulutilojen kehittämiskohteena tänä lukuvuonna on kalusteiden uusiminen.

Työtavat, monialaiset oppimiskokonaisuudet
Osa opetuksesta on yksilö-, osa ryhmäopetusta. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa ei käytetä oppikirjoja vaan kaikki materiaali luodaan itse tai etsitään sopivaa konkreettista (kirjat ym.) tai sähköistä materiaalia. Sähköisen materiaalin käyttö lisääntyy koko ajan.
Koulussa järjestetään erilaisia oppimiskokonaisuuksia luokkarajat ylittäen. Tänä vuonna toteutetaan neljä monialaista oppiainekokonaisuusteemaa, jotka läpäisevät kaikki toiminta-alueet. Teemoihin liittyvät tavoitteet ovat jokaiselle oppilaalle yksilölliset.
Teemat ovat:
1. Eurooppa (vko 35-42)
2. Afrikka (vko 45-2)
3. Aasia (vko 4-12)
4. Amerikka (vko 14-21)

Tvt
Tvt-opetuksella lisätään oppilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta. Se luo edellytykset muulle opetukselle. Vaikeavammaisten opetuksessa tieto- ja viestintäteknologia on osa koulun arkea.
Tvt-kehittämiskohteena on lisätä koko henkilökunnan valmiuksia hyödyntää tietotekniikkaa opetuksessa. Samoin kehittämisen kohteena on koulun ict-luokan teknologisten ratkaisujen monipuolistaminen.

Oppilaita osallistava toiminta
Toiminta-alueittain tapahtuvassa opetuksessa painotus on tekemällä ja kokemalla oppimisessa. Jokainen oppilas osallistuu oppiainekokonaisuuksien opiskeluun hojksissa hänelle asetettujen tavoitteiden mukaan. Tämä mahdollistuu tukitoimien avulla esimerkiksi antamalla aikaa, luomalla struktuuria, erilaisia apuvälineitä hydyntäen.

Henkilökohtaiset oppimiskeskustelut
Oppimiskeskustelut käydään hojks- ja kuntoutuspalaverien lisäksi. Oppilaat osallistuvat näihin mahdollisuuksiensa mukaan.