5 Asiakkuudet ja kumppanuudet

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteuttaminen

Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista.

Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluihin koulussa. Koulussa tulee tietoisesti luoda ja tarjota oppilaille osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevista asioista päätettäessä.

Kaupungissa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa.

Oppilaiden osallistumisessa yhtenä toimintamuotona on oppilaskuntatoiminta. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat koulun oppilaskuntaan. Oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen hoitamaan yhteisiä asioita. Oppilaskuntatyötä koordinoi vastuuopettaja. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulun oppilaskunnan toimintaa.

Oppilaiden osallisuuden kokemisen kehittymistä arvioidaan joka toinen vuosi kouluterveystutkimuksella.

Linkit:
Perusopetuksen opetussuunnitelma: Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri


Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhempien kuulemiseksi koulujen tulee kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä. Siihen kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.

Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti.

Vanhemmille tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyö auttaa molempia osapuolia vastaamaan oppilaan kasvua ja oppimista koskeviin haasteisiin. Kodin ja koulun yhteistyö edistää yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentumista.

Henkilöstöä tuetaan kodin ja koulun yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään yhdessä huoltajien kanssa.

Koulu kuvaa kodin ja koulun yhteistyön vuosittaiset toimenpiteet ja ohjeistaa Wilman käytön periaatteet.

Kodin ja koulun yhteistyön keskeisenä tavoitteena on oppilaan, opetuksen ja kasvatuksen tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajia tiedotetaan riittävästi koulun toiminnasta. Huoltajille luodaan yhteistyömahdollisuuksia osallistua luokan, luokkatasojen ja koko koulun toimintaan.

Esimerkkejä yhteistyön järjestämiskäytänteistä:
- koulun tiedottamisen ja yhteistyökäytänteiden tulee olla suunniteltua ja laadukasta (viestintäsuunnitelma)
- yhteisölliset oppilashuoltoryhmät
- vanhempainyhdistys
- luokkatoimikunnat
- vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat vanhempien kanssa
- oppimiskeskustelut
- koulun tapahtumiin osallistuminen

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön muodot.

Muut kumppanuudet ja sidosryhmät

Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan koulun muut merkittävät yhteistyökumppanit ja sidosryhmät sekä kuvataan toimintaa.

Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden opettajien kanssa alueellisesti ja eri kouluasteiden välillä. Muun sidosryhmäyhteistyön tulee olla pedagogisesti perusteltua, koulun opetus- ja kasvatustyötä yhteisöllisesti tukevaa.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Osallisuus ja yhteisöllisyys 

Seuraavan suunnitelman avulla pyritään vahvistamaan oppilaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. 

 Osallisuus ja yhteisöllisyys

Suunnitelma, tavoite 

Arviointi

  • Miten osallistetaan oppilaita koulun arjen suunnitteluun ja toimintaan sellaisilla tavoilla, joista muodostuu pysyviä ja kehittyviä toimintatapoja? 
  • Millaisilla toimenpiteillä osallisuutta edistetään ja siihen kannustetaan? 
  • Miten luodaan oppilaille osallistumisen mahdollisuuksia? 
  • Miten tuetaan ja rakennetaan koulun yhteisöllisyyttä?  
  • Miten yhtenäiskoulu näkyy Neulamäen koulun käytännön arjessa?  
  • Oppilaskunnan hallituksen toiminta, yhteistyö ala- ja yläkoulun hallitusten kesken
  • Tehostettuun luokanohjaajuuteen liittyvä ryhmäyttäminen
  • Opettajatyöpari kehittää ja koordinoi koulun yhteisöllisyyden kehittämistä 
  • Teemapäivien ja erilaisten tempausten suunnittelu ja toteutus. Pyritään yhteistyöhön koko koulun oppilaskunnan kesken 
  • Välkkäritoiminta  
  • Yhteiset opettajat ala- ja yläkoulussa
  • Seurakunnan järjestämä välituntitoiminta torstaisin 
  • Kummitoiminta 1. ja 6. luokilla 
  • Henkilökunnan yhteisöllisyys tukee myös oppilaiden yhteisöllisyyttä

 



Kodin ja koulun välinen yhteistyö 

 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Suunnitelma, tavoite 

Arviointi 

  • Millaista kodin ja koulun yhteistyö on?  
  • Miten yhteistyötä tehdään lukuvuoden aikana? 
  • Kuvataan vuosittaiset toimenpiteet, esim. luokkatasoittain vanhempainillat, oppimiskeskustelut, yhteistyö hankkeissa ja MOKeissa jne. 
  • Wilma-viestein, puhelimitse, tapaamiset ja vanhempainillat
  • Poissaoloihin puuttumiseen liittyvä tehostunut seuranta ja yhteydenpito
  • Oppimiskeskustelut 
  • Tuen palaverit 
  • Juhlat 

 


Oppilaskuntatoiminta

Oppilaskunnan jäsenistä muodostetaan oppilaskunnan hallitus. Hallitus koostuu kahdesta oppilaasta jokaiselta luokalta. Luokka valitsee itselleen varsinaisen jäsenen ja varajäsenen. Yläkoulun hallituksesta valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Oppilaskuntatyötä koordinoivat ohjaavat opettajat molemmista sekä ala- että yläkoulusta kaksi opettajaa. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan. 

Oppilaskunnan toiminta perustuu oppilaiden toiveisiin ja ideoihin. Oppilaille annetaan koulun toimintakulttuuria kehitettäessä aina mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa päätöksiin. Tavoitteena on parantaa oppilaiden asemaa ja kouluhyvinvointia omassa luokassa ja koulussa.  

Ylä- ja alakoulun oppilaskunnan hallitukset kokoontuvat sekä yhdessä että erikseen. Yhdessä suunnitellaan mm. Taksvärkkipäivä sekä teemaviikot. 

 Oppilaskuntatoiminta

Suunnitelma 

  Keväällä 2024 taksvärkkipäivä

 Alakoulun kokouksissa suunnitellaan syys- ja kevätlukukaudelle tapahtumia ja teemapäiviä, suunnitelma rakentuu lukuvuoden aikana. Alaluokkien oppilaista on muodostettu liikkavälkkätoimikunta ideoimaan liikunnallisia taukoja.

 Osa oppilaskunnan tapahtumista on koko koulun yhteisiä, osa alakoulun ja yläkoulun omia. 

Väliarviointi 

Arviointi 

Toiminnan kuvaus 

 Lukuvuoden toiminnanteemana on oppilaiden kouluviihtyvyyden parantaminen ja kouluun sitoutumisen tukeminen.  

  • Ala- ja yläkoulun oppilaskunnan hallitusten kanssa järjestetään tapahtumia, jotka tukevat yhteisöllisyyttä (teemaviikot). 
  • 5.–9.-luokkalaiset osallistuvat päivätyökeräykseen. 
  • Oppilaskunnan hallituksen kokoontumispaikka yläkoululaisilla auditoriossa tiistaisin kello 12 välitunnilla ja alakoululaisilla Kaisan luokassa erikseen sovitun aikataulun mukaan. 
  • Alakoulun oppilaskunnan hallituksen edustajista kaksi 3.–4.-luokan oppilasta toimii Kuopion Lasten parlamentissa vielä tämän lukuvuoden. 

 

  Lukukauden päätteeksi katsotaan, onko oppilaskunnan toiminta näkynyt koulun arjessa. 

  • Ovatko esim. teemaviikot toteutuneet. 

  Lukuvuoden päätteeksi katsotaan, onko oppilaskunnan toiminta näkynyt koulun arjessa. 

  • Ovatko esim. teemaviikot toteutuneet.  

 

 

  

 


Tukioppilastoiminta

Neulamäen koulun tukioppilastoiminta on ollut vireää ja aktiivista. Uudet tukioppilaat valitaan 8. luokan alussa, ja toimikausi kestää kaksi vuotta. 8. luokalla on peruskoulutus, joka toteutetaan yhdessä Alavan seurakunnan ja nuorisotoimen kanssa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilaan ei tarvitse olla kympin oppilas, mutta hän on koulumyönteinen, oma-aloitteinen ja luotettava. Tukioppilastoimintaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliitto.  

Yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että tukioppilaat toimivat nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan erityisesti nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun. Myös erilaisten tapahtumien, tempausten ja teemapäivien järjestäminen kuuluu toimenkuvaan. Kahden vuoden toimikauden jälkeen tukioppilaat saavat arvokkaasta työstään todistuksen. Tukioppilasohjaajana toimii lehtori Marjut Huovinen. 

Muut kumppanuudet ja sidosryhmät 

Kirjataan koulun yhteistyökumppanit sekä lyhyesti toiminnan kuvaus pedagogisin perustein. 

Yhteistyötä tehdään mm.
  • Toisen asteen oppilaitokset (oppilaanohjaus), vierailut oppilaitoksissa ja oppilaitosten vierailut kouluun
  • Alavan sairaalakoulu (konsultointi)
  • Kaikki Kuopion koulut (yhteissuunnittelu)
  • Poliisi (Who cares - kampanja, laillisuus ja liikennekasvatus, Ankkuri- ryhmä)
  • Nou Hätä-kilpailuun osallistuminen
  • Nuorisotoimi (ryhmäyttämispäivät, yhteistyötapaamiset, Etsivä nuorisotyö, tukioppilaat ja oppilaskunta)
  • Seurakunnat (mm. päivänavaukset, joulukirkko, pääsiäiskirkko, kevätkirkko, rippikouluinfo, kerhot, tyttöjen juttu-toiminta, välituntitoiminta) 
  • Kulttuuripolku 
  • Yhteistyö urheiluseurojen kanssa
  • Kirjastot ja museot
  • Sosiaalitoimi (oppilashuolto)
  • Yritykset (tet, yritysvierailut, vierailijat)
  • Eri alojen asiantuntijat (vierailuluennot ja yhteistyö hankkeiden kautta)
  • Teknologiateollisuus ry (yritysvierailut)
  • Erilaiset opetusta tukevat vierailut (kulttuuri ja liikunta, kirjailija, konsertit)
  • Martat
  • TAT (vierailijat, yrityskylä) 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä