3 Henkilöstö
Henkilöstöjohtaminen, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi
Ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla tarkoitus on varmistaa, että henkilöstön osaaminen, määrä, rakenne ja sijoittelu kaupunkiorganisaation tehtäviin vastaavat määriteltyä palvelutasoa, ennakoituja palvelutarve- ja toimintatapamuutoksia.
Opetushenkilöstön sisäinen siirtohalukkuus tarkistetaan aina ennen kuin virka laitetaan avoimeen hakuun. Rekrytoinneissa käytetään osaamisprofiileja ja ajantasaisia tehtävänkuvia.
Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla. Sijaisuudet järjestetään perusopetuksen ohjeiden mukaan.
Kehitys- ja arviointikeskusteluissa käytetään KuntaHR-järjestelmää.
Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat ja koko henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma päivitetään KuntaHR-järjestelmään. Täydennyskoulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmissa ja osaamiskartoituksissa esille tulleet tarpeet.
Rehtori vastaa työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvien toimintamallien ja ohjeiden toimeenpanosta sekä aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamallin toteutumisesta: Työhyvinvointi/työsuojelu
Vuosittaiset työhyvinvointisuunnitelmat toimitetaan sähköpostilla työsuojeluvaltuutetulle. Työhyvinvointisuunnitelman mukaiset toimenpiteet kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun toimenpiteet
Maaninkajärven koulun henkilöstö on kokonaan vakituisissa tehtävissä, pääosa viranhaltijoita ja kaksi opettajaa vakituisessa päätoimisessa tuntiopettajan tehtävässä. Laaja-alaisen erityisopettajan virat saatiin täyttöön kuluvan lukuvuoden alusta, toinen kokoaikaisena Maaninkajärven kouluun toinen Maaniagan koulujen kiertävänä opettajana. Tasa-arvoavustuksella on rekrytoitu todelliseen tarpeeseen yksi opettaja ja yksi koulunkäynninohjaaja. Vakinaisessa työsuhteessa olevia koulunkäynninohjaajia on neljä.
Haasteita koulun tulevaisuuden näkymiin tuovat kaupungin heikentyvät talousnäkymät, laskussa oleva alueen oppilasmäärä ja pienluokkien oppilaiden haastavuuden lisääntyminen suhteessa olemassa oleviin resursseihin.
Henkilökunnan kehityskeskustelut käydään kaupungin toimintamallin mukaisesti kerran lukuvuodessa keskistetysti ja muulloin tarpeen mukaan. Tsa-keskustelut käydään syys-lokakuun aikana erillisinä keskusteluina. Kehityskeskustelut on koettu tarpeellisina ja motivoivina. Joka toinen vuosi on mahdollisuus käydä kehityskeskustelu lähimmän työparin kanssa, jolloin mukana voi olla myös työparin kanssa tiiviisti työskentelevä koulunkäynninohjaaja.
Into kouluttautumiseen on säilynyt tai paremminkin kasvanut. Koulutusta hankitaan mm. oppiaineissa, haastavien tilanteiden kohtaamisessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, tukioppilastoiminnassa, arvioinnissa, tiimityössä, johtamisen kehittämisessä, tvt-tekniikassa ja kaksi uutta opettajaa on Nepsy-koulutuksessa. Koulutukseen lähtijöiden sijaisuudet on pystytty melko hyvin ja joustavasti järjestämään koulun sisäisin voimin.
Koulun työhyvinvointisuunnitelma on päivitetty ja laajennettu kevään aikana. Työhyvinvoinnin parantamiseen pyritään useammilla lukuvuoden aikana toteutettavilla tapahtumilla sekä työhyvinvointisuunnitelmassa keväällä suunnitellulla matkalla, jota parhaillaan suunnitellaan. Työhyvinvointiparina jatkaa rehtorin kanssa erityisopettaja Minna Immonen ja luokanopettaja Marjut Niemelä.
Työhyvinvoinnin lisäämiseen tähdätään myös Parasta ennen -hankkeen tiimoilta suunnitellulla keskustelutilaisuuksien lisäämisellä ja opettajankokousten teemoittamisella.