6 Kasvatus ja oppiminen
Koulun pedagogiikan kehittäminen
Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.
Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.
Kuopion perusopetuksen tuntijako
Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Oppimiskeskustelut
Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.
Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet
Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2022 - 2023 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on kieli- ja kulttuuritietoisuus. Vähintään toinen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.
- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä
Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta
Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.
Joustava esi- ja alkuopetus
Esi- ja alkuopetuksen aikuistiimi tekee joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimisopimuksen. Tiimisopimukseen kirjataan, kuinka toiminnan periaatteet toteutuvat käytännössä, kuinka oppimispolkuja toteutetaan ja kuinka lapsiryhmien yhteistoimintaa on mahdollista järjestää.
Tiimisopimus liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Joustava esi- ja alkuopetus perusopetuksen opetussuunnitelmassa
Kuopion joustava esi- ja alkuopetus
Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)
Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä edistetään kouluissa kehittämällä seuraavia osa-alueita:
- opetushenkilöstön digipedagoginen osaaminen
- oppilaiden digitaidot
- digitaalisten laite- ja oppimisympäristöjen käyttö
Opetushenkilöstön digipedagogista osaamista kehitetään koulutusten sekä kouluilla toimivien pedagogisten tukihenkilöiden ja kiertävien digimentoreiden avulla. Osaamisen kehittymistä, koulutusta ja tuen tarpeita kartoitetaan vuosittain tehtävillä kyselyillä.
Kaikille oppilaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet digitaitojen oppimiseen. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilaiden tvt-opetussuunnitelman mukainen osaaminen 2., 6. ja 9. luokan päättyessä. Opetussuunnitelman toteuttamisen tukena käytetään kaupungin omia digitaitokalentereita vuosiluokille 1 – 6 ja 7 – 9.
Laite- ja oppimisympäristöjen käyttöä edistetään kiertävien digimentoreiden, koulukohtaisten teknisten tukihenkilöiden sekä oman tietohallinnon avulla. Varmistetaan, että kaikilla opettajilla on työtä varten käytössä henkilökohtainen päätelaite. Oppilaslaitemäärää kasvatetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Lisäksi huolehditaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä jokaisessa koulussa. Laajennetaan ja syvennetään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttömahdollisuuksia. Koulujen tekniset tukihenkilöt huolehtivat toimenkuvansa mukaisista tehtävistä.
Kuopio osallistuu useisiin perusopetuksen kehittämishankkeisiin, joissa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Kouluja digitalisaation kehittymistä tuetaan hankkeiden ja vuosittain toteutettavien kartoitusten avulla. Kartoituksen yhteydessä kukin koulu määrittelee itselleen kehittämistavoitteet seuraavalle lukuvuodelle ja seuraa tavoitteidensa toteutumista.
Koulukohtainen tvt-suunnitelma päivitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Tvt-suunnitelmassa otetaan kantaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä tavoitteita asetitte koulullenne kevään 2022 Digitaalinen ekosysteemi –hankkeen palaverissa? Mitä toimenpiteitä aiotte tehdä tavoitteen saavuttamiseksi? Miten näiden tavoitteiden saavuttamista seurataan?
- Miten koulunne digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen vastuut on määritelty? Miten pedagoginen ja tekninen tuki koulussanne organisoidaan ja resursoidaan niin, että se hyödyttää kaikkia opettajia?
- Miten varmistetaan, että kaikki oppilaat oppivat riittävät digitaidot?
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
koordinaattori Jarno Bruun 044 718 4417
Koulun toimenpiteet
6.KASVATUS JA OPPIMINEN
Tiimi- ja yhteisopettajuus
Yhteisopettajuuden kokeiluja jatketaan ja opettajia kannustetaan yhteistyöhön. Kunkin aineryhmän opettajat suunnittelevat yhteiset tavoitteet lukuvuoden alussa. Aineryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan omien opetusryhmiensä tilanteista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden koulujen aineenopettajien kanssa opetuksen suunnittelussa ja arvioinnin yhtenäistämisessä.
Arvioinnin yhdenmukaistamiseksi aineryhmissä sovitaan oppiaineessa yhteisistä tavoitteista ja arviointikriteereistä. Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan (esim. aineryhmän Wilma-viestillä) arviointiperusteista. Arviointi ei muodostu pelkästään kokeiden perusteella, vaan arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, yhteistyötaidot, oppimisessa edistyminen ja vastuu omasta oppimisesta. Huoltajia tiedotetaan myös opintojen etenemisestä. Tehtävänanto- ja palautuskäytänteitä pyritään yhdenmukaistamaan. Aineryhmille varataan ys-aikaa yhteisten suunnitelmien laatimiseen ja arvioimiseen.
Laaja-alaiset erityisopettajat ja aineenopettajat toteuttavat yhteisopettajuutta samanaikaisopetuksena sekä ryhmiä jakamalla.
Formatiivinen arviointi
Arvioinnissa käytetään yhä enemmän formatiivisen arvioinnin keinoja. Formatiivinen arviointi on eteenpäin pyrkivää, oppimista ohjaavaa ja kannustavaa. Se on opetuksenaikaista, välitöntä vuorovaikutteista palautetta. Tärkeää arvioinnin kannalta on oppilaan tuntemus ja vuorovaikutteinen kommunikointi.
Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat osa formatiivista arviointia. Vertaisarviointitaitoja harjoittelussa apuna ovat esimerkiksi ryhmätyöt, joissa ryhmän jäsenet arvioivat toistensa työpanosta. Aineenopettajat keskustelevat oppilaiden kanssa opintojen etenemisestä ja luokanohjaajat pitävät lukuvuosittain oppimiskeskustelut. Formatiivisen arvioinnin työkaluina voidaan käyttää myös Wilma-järjestelmän merkintöjä sekä opetuksessa käyttöön otettua Qridi-järjestelmää.
Käytössä on uudet valtakunnalliset arviointikriteerit. Oppilaiden kanssa tutustutaan arvioinnin kriteereihin.
S2-opetus
S2-oppilaiden määrä on kasvanut koulussamme vuosittain. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on löytää välineitä S2-oppilaiden opiskelun tukemiseen. Opettajille tulee järjestää S2-opetuksen järjestämisessä ohjausta ja koulutusta. Tavoitteena on, että S2-oppilaista saadaan riittävästi opetuksen järjestämiseen liittyvää tietoa nivelvaiheessa.
S2-resurssia käytetään aikaisempaa tehokkaammin samanaikaisopetukseen ja tukiopetukseen. S2-opetuksen tueksi on kerätty materiaalipankki eri oppiaineiden opetukseen koulun peda.net-sivuille. Koululla työskentelee lukuvuonna 2022-2023 S2-opettaja Sanni Arponen.
Koulussa on kaksi valmistavaa luokkaa.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Koulussamme jatketaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämistä. Lukuvuonna 2022-2023 monialaisten oppimiskokonaisuuksien koulukohtaiset teemat ovat 7-lk. Ystävyys, ryhmäytyminen, Huomaa hyvä; 8-lk. Mediat ja minä, lukeminen; 9-lk: Oma talous/työelämä/yrittäjyys/elämänhallinta. Kaupunkikohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on kieli- ja kulttuuritietoisuus. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämiseen on nimetty vastuuhenkilöt, jotka lukuvuonna 2022-2023 ovat Tarja Kokkonen ja Lotta Luhtaniemi. Koulussamme toimii myös MOK-vastuu- ja kehittämisryhmä.. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisältö kuvataan toisaalla koulun sivuilla.
Tieto- ja viestintätekniikka
Tilat ja laitteet
Koulumme kevään 2022 Digitaalinen ekosysteemi -hankkeen palaverissa asetettiin tavoitteeksi digioppilastoiminnan edelleen kehittäminen, pedagogisen tuen kehittäminen ja 1:1 –laitepilottiluokkien opetuksen kehittäminen ja laitteiden/ympäristöjen tarkoituksen mukainen hyödyntäminen luontevana osana oppimista.
Koulussa on yksi ATK-luokka. Oppilaskäyttöön on tarjolla Ipad-tabletteja yhteensä 40 kappaletta ja kannettavia tietokoneita 337 kappaletta sekä 1:1-pilotin henkilökohtaiset laitteet luokilla 8A, 8B, 8C, 8E, ja 8I. Kannettavat tietokoneet ovat sijoitettuna eri rakennuksiin paremman käyttökattavuuden varmistamiseksi.
Laitteiden ja ohjelmistojen käytössä tukihenkilöinä lukuvuonna 2022-2023 toimivat Esa Korhonen ja Jarkko Virtanen. Heidän vastuullaan ovat lisäksi Wilma-tunnukset ja pedagoginen tuki. Tutor-opettajina toimivat Sanni Kettunen, Katri Malinen ja Jenny Turunen. Tutor-opettajilta opetushenkilökunta voi pyytää neuvoja digitaalisten sovellusten käytössä sekä pyytää luokkaan samanaikaisopettajaksi. Tukihenkilöiden ja tutor-opettajien apua voi hyödyntää myös digitaalisten opetuskokonaisuuksien suunnittelussa ja ideoinnissa.
Viime lukuvuonna seitsemänsiltä luokilta (nyk. kahdeksasluokkalaiset) valittiin halukkaat oppilaat ja heidät koulutettiin Oppilas Agenteiksi. Koulu aloittaa kuluvana lukuvuonna kaupungin Oppilas Agentti -toiminnassa. Tarkoituksena on laajentaa ja kehittää toimintaa oman koulun sisällä. Tänä vuonna toiminnasta ovat vastuussa Katri Malinen ja Eveliina Tuppurainen.
Digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen on vielä toistaiseksi merkittävä haaste. Toimintakulttuuria luodaan käytettävissä olevan ajan ja mahdollisuuksien puitteissa. Käytettävissä oleva resurssi kohdentuu suurelta osin teknisen tuen mahdollistamiseen: Tuen resurssia ei ole lisätty viiteen vuoteen, mutta laitekanta on tällä välin kasvanut huomattavasti.
Tärkein digipedagogiikan kehittämiskohde rakentuu 1:1-pilottihankkeen ympärille. Mukana jo viime lukuvuonna olleet luokat 8.C ja 8.E jatkavat hankkeessa ja uutena luokat 8.A, 8.B ja 8.I saavat käyttöönsä henkilökohtaiset laitteet, jolloin näiden ryhmien opetus sidotaan vahvasti digitaalisten materiaalien käyttöön.
Digitaitokalenteri on käytössä kaikissa oppiaineissa. Kukin opettaja on oman oppiaineensa kohdalla vastuussa siitä, että digitaitokalenterissa kuvatut taidot opetellaan. Oppilaiden taitojen edistymistä seurataan Qridin kautta.