6.KASVATUS JA OPPIMINEN   

Tiimi- ja yhteisopettajuus  

Yhteisopettajuuden kokeiluja jatketaan ja opettajia kannustetaan yhteistyöhön. Kunkin aineryhmän opettajat suunnittelevat yhteiset tavoitteet lukuvuoden alussa. Aineryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan omien opetusryhmiensä tilanteista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden koulujen aineenopettajien kanssa opetuksen suunnittelussa ja arvioinnin yhtenäistämisessä.  
 
Arvioinnin yhdenmukaistamiseksi aineryhmissä sovitaan oppiaineessa yhteisistä tavoitteista ja arviointikriteereistä. Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan (esim. aineryhmän Wilma-viestillä) arviointiperusteista. Arviointi ei muodostu pelkästään kokeiden perusteella, vaan arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, yhteistyötaidot, oppimisessa edistyminen ja vastuu omasta oppimisesta. Huoltajia tiedotetaan myös opintojen etenemisestä. Tehtävänanto- ja palautuskäytänteitä pyritään yhdenmukaistamaan. Aineryhmille varataan ys-aikaa yhteisten suunnitelmien laatimiseen ja arvioimiseen.  

Laaja-alaiset erityisopettajat ja aineenopettajat toteuttavat yhteisopettajuutta samanaikaisopetuksena sekä ryhmiä jakamalla.  

  

Formatiivinen arviointi  

Arvioinnissa käytetään yhä enemmän formatiivisen arvioinnin keinoja. Formatiivinen arviointi on eteenpäin pyrkivää, oppimista ohjaavaa ja kannustavaa. Se on opetuksenaikaista, välitöntä vuorovaikutteista palautetta. Tärkeää arvioinnin kannalta on oppilaan tuntemus ja vuorovaikutteinen kommunikointi.  

Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat osa formatiivista arviointia. Vertaisarviointitaitoja harjoittelussa apuna ovat esimerkiksi ryhmätyöt, joissa ryhmän jäsenet arvioivat toistensa työpanosta. Aineenopettajat keskustelevat oppilaiden kanssa opintojen etenemisestä ja luokanohjaajat pitävät lukuvuosittain oppimiskeskustelut. Formatiivisen arvioinnin työkaluina voidaan käyttää myös Wilma-järjestelmän merkintöjä sekä opetuksessa käyttöön otettua Qridi-järjestelmää.  

Käytössä on uudet valtakunnalliset arviointikriteerit. Oppilaiden kanssa tutustutaan arvioinnin kriteereihin.  

S2-opetus  

S2-oppilaiden määrä on kasvanut koulussamme vuosittain. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on löytää välineitä S2-oppilaiden opiskelun tukemiseen. Opettajille tulee järjestää S2-opetuksen järjestämisessä ohjausta ja koulutusta. Tavoitteena on, että S2-oppilaista saadaan riittävästi opetuksen järjestämiseen liittyvää tietoa nivelvaiheessa.  

 S2-resurssia käytetään aikaisempaa tehokkaammin samanaikaisopetukseen ja tukiopetukseen. S2-opetuksen tueksi on kerätty materiaalipankki eri oppiaineiden opetukseen koulun peda.net-sivuille. Koululla työskentelee lukuvuonna 2022-2023 S2-opettaja Sanni Arponen.  

  

Koulussa on kaksi valmistavaa luokkaa. 

 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet   

Koulussamme jatketaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämistä. Lukuvuonna 2022-2023 monialaisten oppimiskokonaisuuksien koulukohtaiset teemat ovat 7-lk. Ystävyys, ryhmäytyminen, Huomaa hyvä; 8-lk. Mediat ja minä, lukeminen; 9-lk: Oma talous/työelämä/yrittäjyys/elämänhallinta. Kaupunkikohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on kieli- ja kulttuuritietoisuus. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämiseen on nimetty vastuuhenkilöt, jotka lukuvuonna 2022-2023 ovat Tarja Kokkonen ja Lotta Luhtaniemi. Koulussamme toimii myös MOK-vastuu- ja kehittämisryhmä.. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisältö kuvataan toisaalla koulun sivuilla.  
 
 

Tieto- ja viestintätekniikka  

Tilat ja laitteet  
  

Koulumme kevään 2022 Digitaalinen ekosysteemi -hankkeen palaverissa asetettiin tavoitteeksi digioppilastoiminnan edelleen kehittäminen, pedagogisen tuen kehittäminen ja 1:1 –laitepilottiluokkien opetuksen kehittäminen ja laitteiden/ympäristöjen tarkoituksen mukainen hyödyntäminen luontevana osana oppimista. 

Koulussa on yksi ATK-luokka. Oppilaskäyttöön on tarjolla Ipad-tabletteja yhteensä 40 kappaletta ja kannettavia tietokoneita 337 kappaletta sekä 1:1-pilotin henkilökohtaiset laitteet luokilla 8A, 8B, 8C, 8E, ja 8I. Kannettavat tietokoneet ovat sijoitettuna eri rakennuksiin paremman käyttökattavuuden varmistamiseksi.  

Laitteiden ja ohjelmistojen käytössä tukihenkilöinä lukuvuonna 2022-2023 toimivat Esa Korhonen ja Jarkko Virtanen. Heidän vastuullaan ovat lisäksi Wilma-tunnukset ja pedagoginen tuki. Tutor-opettajina toimivat Sanni Kettunen, Katri Malinen ja Jenny Turunen. Tutor-opettajilta opetushenkilökunta voi pyytää neuvoja digitaalisten sovellusten käytössä sekä pyytää luokkaan samanaikaisopettajaksi. Tukihenkilöiden ja tutor-opettajien apua voi hyödyntää myös digitaalisten opetuskokonaisuuksien suunnittelussa ja ideoinnissa.  

 

Viime lukuvuonna seitsemänsiltä luokilta (nyk. kahdeksasluokkalaiset) valittiin halukkaat oppilaat ja heidät koulutettiin Oppilas Agenteiksi. Koulu aloittaa kuluvana lukuvuonna kaupungin Oppilas Agentti -toiminnassa. Tarkoituksena on laajentaa ja kehittää toimintaa oman koulun sisällä. Tänä vuonna toiminnasta ovat vastuussa Katri Malinen ja Eveliina Tuppurainen. 

 

Digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen on vielä toistaiseksi merkittävä haaste. Toimintakulttuuria luodaan käytettävissä olevan ajan ja mahdollisuuksien puitteissa. Käytettävissä oleva resurssi kohdentuu suurelta osin teknisen tuen mahdollistamiseen: Tuen resurssia ei ole lisätty viiteen vuoteen, mutta laitekanta on tällä välin kasvanut huomattavasti.  

Tärkein digipedagogiikan kehittämiskohde rakentuu 1:1-pilottihankkeen ympärille. Mukana jo viime lukuvuonna olleet luokat 8.C ja 8.E jatkavat hankkeessa ja uutena luokat 8.A, 8.B ja 8.I saavat käyttöönsä henkilökohtaiset laitteet, jolloin näiden ryhmien opetus sidotaan vahvasti digitaalisten materiaalien käyttöön.  

Digitaitokalenteri on käytössä kaikissa oppiaineissa. Kukin opettaja on oman oppiaineensa kohdalla vastuussa siitä, että digitaitokalenterissa kuvatut taidot opetellaan. Oppilaiden taitojen edistymistä seurataan Qridin kautta.