6 Kasvatus ja oppiminen
Koulun pedagogiikan kehittäminen
Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.
Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.
Kuopion perusopetuksen tuntijako
Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.
Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Oppilasarvioinnin kehittäminen on lukuvuoden 2019 - 2020 painopistealue. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilasarvioinnin monipuolisuutta.
Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet
Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2019 - 2020 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Terve elämä. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.
Vähintään toinen monialainen oppimiskokonaisuus on yhtenäinen viikon kestävä jakso (lukuvuonna 2019 - 2020 Terve elämä)
- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä
Mikäli toinen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta
Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.
Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)
Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun toimenpiteet
6.KASVATUS JA OPPIMINEN
Oppimiskeskustelut pidetään kaikilla luokkatasoilla lukuvuoden aikana. Tarvittaessa 9. luokan oppimiskeskusteluihin osallistuu oppilaanohjaaja keskustelemaan jatko-opinnoista.
Henkilöstön ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitoja kehitetään tvt-vastaavan, tutoropettajien, tutoroppilaiden ja ulkopuolisten kouluttajien avulla. Opetuksessa hyödynnetään Peda.netiä ja/tai O365-ympäristöä ja kokemuksia arvioidaan lukuvuoden lopussa. Kuopion kaupungilla on aineenopettajien avuksi tehty tvt-kalenteri.
Yhteisopettajuuden kokeiluja jatketaan ja opettajia kannustetaan yhteistyöhön. Kunkin aineryhmän opettajat suunnittelevat yhteiset tavoitteet lukuvuoden alussa. Aineryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan omien opetusryhmiensä tilanteista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Arvioinnin yhdenmukaistamiseksi aineryhmissä sovitaan oppiaineessa yhteisistä tavoitteista ja arviointikriteereistä. Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan (esim. aineryhmän Wilma-viestillä) arviointiperusteista. Arviointi ei muodostu pelkästään kokeiden perusteella, vaan arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, yhteistyötaidot, oppimisessa edistyminen ja vastuu omasta oppimisesta.
Formatiivinen arviointi
Arvioinnissa käytetään yhä enemmän formatiivisen arvioinnin keinoja. Formatiivinen arviointi on eteenpäin pyrkivää, oppimista ohjaavaa ja kannustavaa. Se on opetuksenaikaista, välitöntä vuorovaikutteista palautetta. Huoltajia tiedotetaan arvioinnin perusteista, arvioinnin kohteista ja opintojen etenemisestä lukuvuoden alussa ja kuluessa esimerkiksi Wilma-viesteillä sekä koulun kotisivujen oppiainekohtaisilla sivuilla. Tärkeää arvioinnin kannalta on oppilaan tuntemus ja vuorovaikutteinen kommunikointi. Formatiivisen arvioinnin toteutumisen suhteen on tärkeää tutustua rauhassa ja järjestää aikaa ryhmäytymisille.
Arviointihavainnointien dokumentointia kehitetään. Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat osa formatiivista arviointia. Vertaisarviointia pyritään kehittämään esimerkiksi ryhmätöissä, joissa ryhmän jäsenet arvioivat kunkin työpanosta. Työskentelyn tavoitteet pyritään avaamaan ja selkeyttämään. Aineenopettajat keskustelevat oppilaiden kanssa opintojen etenemisestä ja luokanohjaajat pitävät lukuvuosittain oppimiskeskustelut. Formatiivisen arvioinnin työkaluina voidaan käyttää myös Wilma-järjestelmän merkintöjä sekä 7.-luokkalaisten opetuksessa käyttöön otettua Qridi-järjestelmää. Wilma-merkintöjä voitaisiin kehittää tukemaan paremmin jatkuvaa arviointia. Lisäksi formatiivista arviointia voi toteuttaa välikyselyillä, diagnostisilla testeillä, Plickers-ohjelmalla, minuuttiesseillä, työskentelyn tasoa kuvaavilla liikennevaloilla ja mielipidejanalla. Formatiivisen arvioinnin määrän tulisi olla sellainen, että se tukee oppilaan oppimisprosessia.
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET 2019-2020
Hatsalassa toteutetaan kullakin luokka-asteella kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta lukuvuoden aikana. Monialaisella oppimiskokonaisuudella tarkoitetaan opetusta, jossa opetettavaa aihetta, ilmiötä tai teemaa käsitellään useissa eri oppiaineissa samanaikaisesti. Opetuksessa hyödynnetään myös sitä osaamista, mitä oppilaat saavat koulun ulkopuolelta. Monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin on valittu vastuuhenkilöt, jotka ohjaavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien valmistelua ja toteutusta. Lukuvuonna 2019-2020 vastuuhenkilöt ovat Katja Uuksulainen ja Aino Haikola-Pekkarinen.
Aihe sidotaan nuorten omaan kokemusmaailmaan, ja tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. Teeman parissa työskentelyllä on tarkoitus tukea yhteisöllistä ja tutkivaa lähestymistapaa.
Se, että valittua aihetta käsitellään eri oppiaineessa kullekin aineelle ominaisin keinoin, eheyttää oppimista ja luo ilmiöstä monipuolisen ja parhaimmillaan antoisan oppimiskokonaisuuden. Kokonaisuuden arviointi tehdään suhteessa kussakin oppiaineissa asetettuihin sisältö- ja taitotavoitteisiin. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien lukuvuosiarviointia tehdään osana koulun kehittämistyötä.
Monialaisena oppimiskokonaisuutena kaikille peruskouluille Kuopiossa on Terve elämä- viikko. Toisena kokonaisuutena koulussamme on Eurooppa- teema, sillä lukuvuoden aikana toteutetaan useita kansainvälisiä hankkeita.