2. Kutsu mukaan: Vapaaehtoistoiminta, osallisuus ja saavutettavuus

Johdanto

Pohdi näitä kysymyksiä ennen kuin perehdyt tämän osion materiaaleihin. 
  • Mitä osallisuus mielestäsi on?
  • Miten vapaaehtoistyö voi edistää osallisuutta?
  • Milloin olet viimeksi tuntenut olosi tervetulleeksi? 

Tässä osiossa opit vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöjen merkityksestä osallisuuden rakentajina ja kotoutumisen edistäjinä. Osiossa käsitellään myös toiminnan järjestämistä niin, että kaikki siitä kiinnostuneet pääsevät mukaan.

Kaksi huivipäistä tyttöä katselee ulos ikkunasta kädet toistensa olkapäillä. Ikkunassa näkyy askarreltu peace-merkki.

Sisältö

  • Maahanmuuttaneet mukaan vapaaehtoistoimintaan
    • Esitys: Uskalla kutsua mukaan! - Kaisu Tuominen, KSL-opintokeskus (kesto 10 min)
    • Haastattelu: Yhdessä toimimista, tekemistä ja ymmärrystä - Taneli Haara, Suomen Palloliitto (kesto 12 min)
  • Osallisuus
    • Haastattelu: Osallisuus on hiljaisuuden rikkomista - Minna Intke-Hernandez, Helsingin yliopisto (kesto 18 min)
  • Keskustelualue: Miten vapaaehtoistoimintaa voisi tehdä näkyväksi ja saavutettavammaksi maahanmuuttaneille?
  • Selkokieli siltana
    • Kymmenen vinkkiä selkokielen puhumiseen
  • Keskustelualue: Millaiseen yhdistykseen tai yhteisöön maahan muuttaneen vapaaehtoisen on helppo mennä mukaan?
  • Osaamismerkkitehtävä 1
  • Lisämateriaali

Maahanmuuttaneet mukaan vapaaehtoistoimintaan

Vapaaehtoistoiminta edistää osallisuutta, osallistumista ja oppimista. Vapaaehtoistyö voi tarjota kokemuksen yhteenkuulumisesta ja merkityksellisyydestä. Vapaaehtoistyössä voi oppia erilaisia taitoja, myös osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. 

Maahanmuuttaneelle vapaaehtoistyö voi olla erinomainen tapa kotiutua uuteen maahan, vahvistaa osallisuuden kokemusta ja oppia uusia taitoja. Kotoutuminen ymmärretään nykyisin kaksisuuntaiseksi prosessiksi, jossa yhteiskunta muuttuu sen moninaistuessa. Vapaaehtoistyö on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta ja oppimista eri ihmisryhmien välillä. Oppijana ei ole vain muualla syntynyt ja tänne muuttanut vaan me kaikki. Väestön monimuotoistuessa ympäröivä yhteiskuntakin muuttuu. Kykyä muutokseen vaaditaan kaikilta osapuolilta. 

Useimmat suomalaiset yhdistykset ja yhteisöt haluavat olla avoimia ja arvostavat moninaisuutta. Maahanmuuttaneiden vastaanottaminen on yksi konkreettinen tapa toteuttaa näitä arvoja käytännössä. Toimintaan osallistumiselle on kuitenkin havaittu olevan erilaisia esteitä kuten tiedon puute, epävarmuus suomen kielellä pärjäämisestä tai pelko syrjityksi tulemisesta. 

OppiJana-hankkeen asiantuntija Kaisu Tuominen KSL-opintokeskuksesta puhuu esityksessään siitä, millainen merkitys vapaaehtoistyöllä on osallisuuden rakentajana ja kotoutumisessa. Esityksessä pohditaan myös, millaisia esteitä maahan muuttaneiden vapaaehtoistyöhön osallistumiselle voi olla ja mitkä asiat puolestaan voivat edistää osallistumista. Kaisu Tuominen avaa lisäksi esityksessä kaksisuuntaisen kotoutumisen käsitettä. Esityksessä käytetetyt diat löytyvät "Lisämateriaalit" osiosta sivun lopusta. Esityksen kesto on 10 minuuttia. 

​​

Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Usein saavutettavuudella viitataan ainettomaan ympäristöön esimerkiksi siihen, että palvelu tai verkkosivusto on kaikkien käytettävissä yhdenvertaisesti toimintarajoitteista huolimatta. 

Sosiaalinen saavutettavuus tarkoittaa toiminnan järjestämistä niin, että kaikki siitä kiinnostuneet pääsevät mukaan. Saavutettavuus on aina yhdenvertaisuuden edistämistä: sen huomioimista, että olemme kaikki erilaisia. Toimintaa suunnitellaan usein enemmistön näkökulmasta. Onko jokin sellainen ryhmä, joka ei ole mukana toiminnassa? Miksi se ryhmä ei ole mukana toiminnassa? Millaisiin esteisiin erilaisista taustoista tulevat voivat törmätä? Kenelle toiminnasta viestitään? Miten ja millaisella kuvastolla? Miten toimintaan pääsee mukaan? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Miten moninaisuuteen suhtaudutaan? Voit virittäytyä aiheeseen myös miettimällä jotain yhdistystä tai yhteisöä, jossa toimit ja tekemällä Nuorten Akatemian saavutettavuustestin.

Taneli Haara Suomen Palloliitosta kertoo videohaastattelussa omia ajatuksiaan monikulttuurisuuden edistämisestä erityisesti seuratoiminnassa. Hän kertoo esimerkkejä siitä, miten Palloliitto on tukenut monikulttuurisuutta ja kotoutumista, ja perustelee miksi maahanmuuttaneita olisi hyvä saada mukaan yhteisöjen toimintaan. Hän esittelee myös käytännön työkaluja, joita Palloliitossa on kehitetty monimuotoisuuden edistämiseksi. Videohaastattelun kesto on 12 minuuttia. 

​

Osallisuus

Osallisuutta tutkineen FT Minna Intke-Hernandezin mukaan osallisuuden osatekijöitä ovat 1) omistaminen eli turvattu perustoimeentulo, 2) kuuluvuuden tunne ja 3) toimiminen eli mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja ympäristöön tai olla toimimatta. Näiden toteutumatta jääminen johtaa syrjäytymiseen. 

​Minna Intke-Hernandez kertoo videohaastattelussa omasta väitöstutkimuksestaan ja ajatuksistaan osallisuudesta. Videolla keskustellaan muun muassa siitä, mistä osallisuuden kokemus muodostuu ja miten arkisillakin teoilla voi lisätä muiden ihmisten kuuluvuuden tunnetta. Videolla puhutaan myös yhteisöjen merkityksestä kielen oppimisen näkökulmasta, ja siitä miten vapaaehtoistyön kautta voi päästä osaksi ihmiselle tärkeitä yhteisöjä. Videohaastattelun kesto on 18 minuuttia. 

Selkokieli siltana

Minna Intke-Fernandez puhuu selkokielestä siltana. Jos huomaa, että puhekumppani ei ymmärrä, voi käyttää eleitä, hidastaa puhetta, puhua selvemmin ja käyttää eri sanoja, jotta viesti menee perille. Selkokieleen ei tule kuitenkaan jäädä ikuisesti kiinni. Pikku hiljaa tilanteen mukaan on tärkeää antaa kaikille mahdollisuus osallistua samaan keskusteluun ja oppia tuesti sitä mieltä, mitä käytämme arkipäivässä.

Selkokieli on suomen kielen yksinkertaistettu muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Selkokeskus on koonnut alla olevaksi huoneentauluksi kymmenen vinkkiä selkokielen puhumiseen.

10 vinkkiä selkokielen puhumiseen. 1 Kuuntele viestiä. 2 Anna aikaa. 3 Käytä tavallisia ja konkreettisia sanoja. 4 Käytä helppoja kielen rakenteita. 5 Puhu luonnollista puhekieltä. 6 Puhu rauhallisella ja luonnollisella tavalla. 7 Kysy, saatko korjata. 8 Kysy, jos et ymmärrä. 9 Korjaa väärinymmärrys. 10 Piirrä, kirjoita, esitä.

Vuorovaikutusta voi tukea myös hyödyntämällä kaikkia niitä kieliä, joita on käytettävissä. Avuksi voi ottaa myös kuvia. Voit hyödyntää esim. Papunetin kuvapankkia ja kuvatyökalua perehdytyksen ja ohjeiden suunnittelussa. Apuna voi käyttää myös KUVAKOM-sovellusta. Kirjoitettujen viestien sijaan voi viestiä ääni- ja videoviesteillä.

Keskustelualue

Jaa omat ajatuksesi vastaamalla kysymykseen. Voit myös aloittaa uuden keskustelun ja kertoa ajatuksista ja kysymyksistä, joita tämä osio herätti.

Lisämateriaali

Kaisu Tuomisen Uskalla kutsua mukaan! -esityksen diat Uskalla kutsua mukaan -diat.pdf​ 

Uskalla kutsua mukaan! -video (kesto 4,5 min) rohkaisee kutsumaan maahanmuuttajat mukaan vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistyö antaa paljon iloa, ystäviä sekä mahdollisuuden kielitaidon harjoitteluun. Samalla kokemus voi olla portti työelämään. Videolla eri organisaatioiden edustajat sekä Suomeen muuttaneet henkilöt kertovat vapaaehtoistyöstä. Videon toteuttajat: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Sininauhasäätiö, KSL-.opintokeskus, Kalliolan Setlementti ry, FinFami ry, Vantaankosken seurakunta ja African Care ry. 

Saara Simonen Diakonissalaitokselta pohtii videohaastattelussa muun muassa sitä, mistä vieraanvarainen yhteisö koostuu. Haastattelussa Simonen nostaa esiin sen, ettei auttavan ja kehittyvän suomen kielen taidon tulisi olla este vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle. Hän kertoo myös, mitä on itse oppinut eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamisesta ja miten vapaaehtoistehtävien tiukka rajaaminen voi myös olla este moninaisuudelle. Videohaastattelun kesto on kahdeksan minuuttia. 

​

Tietoa ja vinkkejä sisältävä Kulttuurisesti moninainen kotiseututyö -verkko-opas kertoo kulttuurisesti moninaisesta kotiseututyöstä ja auttaa huomioimaan moninaisuuden etenkin yhdistystoiminnassa.

Opintokeskusten tuottama Uudet suomalaiset mukaan yhdistyksiin – ideapaketti tarjoaa ideoita siihen, millaisilla keinoilla yhdistys voi avautua ottamaan toimintaansa mukaan maahanmuuttajia, uusia suomalaisia.