Vapaaehtoistoiminta edistää osallisuutta, osallistumista ja oppimista. Vapaaehtoistyö voi tarjota kokemuksen yhteenkuulumisesta ja merkityksellisyydestä. Vapaaehtoistyössä voi oppia erilaisia taitoja, myös osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. 

Maahanmuuttaneelle vapaaehtoistyö voi olla erinomainen tapa kotiutua uuteen maahan, vahvistaa osallisuuden kokemusta ja oppia uusia taitoja. Kotoutuminen ymmärretään nykyisin kaksisuuntaiseksi prosessiksi, jossa yhteiskunta muuttuu sen moninaistuessa. Vapaaehtoistyö on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta ja oppimista eri ihmisryhmien välillä. Oppijana ei ole vain muualla syntynyt ja tänne muuttanut vaan me kaikki. Väestön monimuotoistuessa ympäröivä yhteiskuntakin muuttuu. Kykyä muutokseen vaaditaan kaikilta osapuolilta. 

Useimmat suomalaiset yhdistykset ja yhteisöt haluavat olla avoimia ja arvostavat moninaisuutta. Maahanmuuttaneiden vastaanottaminen on yksi konkreettinen tapa toteuttaa näitä arvoja käytännössä. Toimintaan osallistumiselle on kuitenkin havaittu olevan erilaisia esteitä kuten tiedon puute, epävarmuus suomen kielellä pärjäämisestä tai pelko syrjityksi tulemisesta. 

OppiJana-hankkeen asiantuntija Kaisu Tuominen KSL-opintokeskuksesta puhuu esityksessään siitä, millainen merkitys vapaaehtoistyöllä on osallisuuden rakentajana ja kotoutumisessa. Esityksessä pohditaan myös, millaisia esteitä maahan muuttaneiden vapaaehtoistyöhön osallistumiselle voi olla ja mitkä asiat puolestaan voivat edistää osallistumista. Kaisu Tuominen avaa lisäksi esityksessä kaksisuuntaisen kotoutumisen käsitettä. Esityksessä käytetetyt diat löytyvät "Lisämateriaalit" osiosta sivun lopusta. Esityksen kesto on 10 minuuttia. 

​​

Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Usein saavutettavuudella viitataan ainettomaan ympäristöön esimerkiksi siihen, että palvelu tai verkkosivusto on kaikkien käytettävissä yhdenvertaisesti toimintarajoitteista huolimatta. 

Sosiaalinen saavutettavuus tarkoittaa toiminnan järjestämistä niin, että kaikki siitä kiinnostuneet pääsevät mukaan. Saavutettavuus on aina yhdenvertaisuuden edistämistä: sen huomioimista, että olemme kaikki erilaisia. Toimintaa suunnitellaan usein enemmistön näkökulmasta. Onko jokin sellainen ryhmä, joka ei ole mukana toiminnassa? Miksi se ryhmä ei ole mukana toiminnassa? Millaisiin esteisiin erilaisista taustoista tulevat voivat törmätä? Kenelle toiminnasta viestitään? Miten ja millaisella kuvastolla? Miten toimintaan pääsee mukaan? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Miten moninaisuuteen suhtaudutaan? Voit virittäytyä aiheeseen myös miettimällä jotain yhdistystä tai yhteisöä, jossa toimit ja tekemällä Nuorten Akatemian saavutettavuustestin.

Taneli Haara Suomen Palloliitosta kertoo videohaastattelussa omia ajatuksiaan monikulttuurisuuden edistämisestä erityisesti seuratoiminnassa. Hän kertoo esimerkkejä siitä, miten Palloliitto on tukenut monikulttuurisuutta ja kotoutumista, ja perustelee miksi maahanmuuttaneita olisi hyvä saada mukaan yhteisöjen toimintaan. Hän esittelee myös käytännön työkaluja, joita Palloliitossa on kehitetty monimuotoisuuden edistämiseksi. Videohaastattelun kesto on 12 minuuttia. 

​