Kotihoitoa ohjaa noin 25 erilaista lakia tai säädöstä, jotka määrittelevät kotiin annettavan hoidon ja kuntoutuksen ensisijaisuutta, palvelutarpeen arviointia, ikääntyvien hoidon laatua, tukipalveluja, omaishoitoa ja muita tärkeitä asioita. Kotihoito on ollut vuosia paineen alla. Asiakkaiden kunto on heikentynyt samaan aikaan, kun kiire ja työn kuormittavuus nakertavat työntekijöiden jaksamista.

Kotihoidossa työskentely vaatii laaja-alaista osaamista, itsenäistä päätöksentekokykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Työ itsessään on monipuolista ja vaihtelevaa. Kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja tarvitsee teoreettisen tietopohjansa lisäksi tilannetajua, läsnäolon taitoja, puheeksi ottamisen taitoa ja verkostointitaitoja. Kaikkia näitä taitoja ei opita koulussa eikä oppikirjoista vaan tarvitaan työyhteisön ja tiimin tukea sekä kokemusperäistä, ns. hiljaista tietoa.

Työntekijöiden vaihtuvuus on suuri, joka osaltaan voi vaikuttaa työn laatuun ja työssä viihtymiseen. Uusi, juuri työnsä aloittava lähihoitaja voi kokea olevansa liian monien haasteiden edessä ja tarvitsee tällaisissa tilanteissa ehdottomasti kokeneemman kollegan apua, selkeää perehdytystä ja työnohjausta. Nykyisin työhön perehdyttämisen lisänä suositellaan mentorointia, coachingia tai fasilitointia, jotta uusi työntekijä saadaan ”juurtumaan” uuteen työhön ja työyhteisöön.

Mentorointi auttaa uutta työntekijää luomaan luottamuksellisen suhteen kokeneempaan työntekijään, herättää lisää tiedonhalua ja mielenkiintoa työhön ja työn merkitykseen. Mentoroinnin tavoitteena on myös nähdä oma työ uusin silmin - löytää työn monipuolisuus, itsenäisyys ja haasteellisuus siten, että kaikkien osapuolien tavoitteet täyttyvät. Oman itsensä ja oman asenteen tutkiskelu ja muuttaminen auttavat jaksamaan ja sitoutumaan tähän työhön, johon tällä hetkellä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti panostetaan eniten.