LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN
KOMMENTTI Espoon kristillinen koulu 24.8.2015
mutta liian yksityiskohtaisia kristillisten koulujen yhteiseen OPSiin.
Meille sopisi, että käytetään kristillisen koulujen yhteisenä perusteena samaa kuin valtakunnalliset perusteet ja koulukohtaisissa avataan koulun omat käytänteet, esim. kasvatuskeskustelukäytänteet.
Suuntaviittoja luvun 5 kirjoittamiseen
- Koulujen tulee laatia suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista varten (suositellaan laatimaan valmiit lomakepohjat - yhteistyössä verkostossa)
- Kasvatuskeskustelun ja puhuttelun ero kirjataan opetussuunnitelmaan
- Perinteisen jälki-istunnon suorittamiseksi uutta tapaa; Kuopion mallina yhteisölenkki (sopii Liikkuvalle koululle)
Yhteinen vastuu koulupäivästä (ajatuksia OPS-työn pohjaksi)
Vastuu turvallisesta ja hyvästä koulupäivästä kuuluu koulun koko henkilökunnalle. Jokainen koulun aikuinen edistää oppilaiden hyvinvointia, kasvua ja oppimista.
- jokainen koulun työntekijä käy kristillisen kasvatuksen koulutuksen
- keskusteluun koulun toimintakulttuurin edistämisestä osallistetaan koko henkilökunta
- koko koulu kasvattaa – periaatteen mukaisesti kaikilla aikuisilla on velvollisuus tarvittaessa puuttua kasvatustilanteisiin
Oppimisen ja kasvun esteet tunnistetaan:
- Opettajien ja erityisopettajien toteuttamat testit mm. lukemiseen liittyen.
- Säännölliset laatukyselyt paljastavat mahdollisia esteitä koulun käytänteissä.
- Siirtokeskustelut kouluvaihdoksissa.
Turvallinen koulupäivä luodaan:
- Opetus järjestetään turvallisissa tiloissa ja asianmukaisilla välineillä, jotta mahdollisuus hyvään oppimiseen toteutuu.
- Välituntivalvojien määrä (+ retket)
- järjestyssäännöt jalkautetaan
- ryhmäkoot pidetään kohtuullisina
- KIVA- ja Lions Quest-ohjelmat ovat osa koulun toimintaa
Hyvä koulupävä taataan lisäksi:
- Antamalla paljon positiivista palautetta.
- Opettamalla oppilasta asettamaan tavoitteita sekä suunnittelemaan omaa oppimista tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Maittava ruoka ja miellyttävä ruokailuympäristö.
- Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun käytänteisiin (esimerkkejä; aloitelaatikko, oppilaskuntatoiminnan vahvistaminen, juhlat, teemapäivät, kahvihetki koulun aikuisten seurassa, aamusohva).
- Tasapainoisilla työjärjestyksillä
Luodaan rakenteita, jotka tukevat kouluviihtyvyyttä:
- Koulukummit
- Välituntitoiminta ja monipuolinen välituntivälineistö.
- Poissaoloja seurataan esim. wilma
Yhteistyö (ajatuksia OPS-työn pohjaksi)
Yhteistyötä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan
- Osallistumalla kunnallisiin rehtorikokouksiin ja erilaisiin paikallisiin yhteistyötoimintoihin
- Urheiluseurojen kanssa tehtävä yhteistyö
- Seurakuntien ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö
- Paikalliset työnantajat (TET)
- Aluehallintoviraston koulutukset
- Topic-yliopistokoulutukset
- Yhteistyötaitoja kartutetaan oppiainekohtaisesti
paikallisten yritysten ja järjestöjen kanssa (miten?)
Kodin ja koulun yhteistyö
- Vanhempien verkostoituminen (esim. vanhemmat suorittavat tiimihaasteen pienissä tiimeissä)
- Kodin ja koulun -päivä (esim. lauantaikoulupäivä koko perheelle leirikeskuksessa)
- Uusille oppilaille perheineen toiminnallinen vanhempainilta
- Avoimet ovet; oppituntimaistiaiset tuleville yläkoululaisille vanhempineen
- Lauantaikoulupäivä; vanhempi tulee oppilaan tilalle kouluun (luokassa oli oppilaina sekä vanhempia että lapsia)
Monialaisia oppimiskokonaisuuksia suunnitellaan yhteistyössä oppilaiden kanssa:
- Oppilaita kuullaan keväisin aihevalinnoissa ja työtavoissa ja henkilökunta suunnittelee toteutuksen koulun alkuun mennessä.
Ei huomioitu eikä ehditty kodin ja koulun yhteistyötä ja koulun sisäinen yhteistyö...
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö (Ajatuksia OPS-työn pohjaksi)
Kasvatuskeskustelun käy luokanopettaja tai luokanvalvoja, joka myös dokumentoi keskustelun ja ilmoittaa asiasta huoltajalle ja huolehtii seurannasta. Jos epäasiallinen käyttäytyminen tai laiminlyönti oppilaan osalta jatkuu, kutsutaan kasvatuskeskusteluun mukaan myös huoltaja.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jokaisessa koulussa on suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskien. (Tähän joko avataan asia tai tehdään erillinen liite)
Opetuksen järjestämistapoja (ajatuksia OPS-työn pohjaksi)
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (koulukohtainen, alla oleva perusteiden textiä)
(käytännössä sitomaton opiskelu on poikkeustilanne. Yksittäinen oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun esim. terveydellisiin syihin vedoten. päätöksen tekee rehtori huoltajia ja esim.erityisopettajaa kuultuaan)
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Tällaista järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sen tuomaa mahdollisuutta opiskeluun voidaan hyödyntää esimerkiksi tukemaan oppilaan lahjakkuutta kaikilla tai joillakinopsikelun osa-alueilla tai toimintatapana ehkäisemään opintojen keskeytys. Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa.
Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaan oma opinto-ohjelma rakennetaan opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista, jotka suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena.
Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan säännöllisesti yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa on erityisesti huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä ja itsenäisen opiskelun sujuvuudesta.
Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään oppimisen arvioinnin yhteydessä. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta.
Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten.
Tässäkin järjestelyssä oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Siihen kirjataan opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.
Yhdysluokkaopetus (kirjaa hyvät käytännöt)
Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.
Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Jos oppilaat opiskelevat vuorokursseittain, ryhmän opettajan ja koulun tehtävä on huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä.
Yhdysluokassa opiskeltaessa on erityisesti huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä ja itsenäisen opiskelun sujuvuudesta. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.
Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.
Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia ja se luo oppilaille luontaisesti hyviä yhteistyön kokemuksia ja mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus (suoraan perusteista, kirjaa käytännöt)
Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä.
Opetustavan soveltuvuutta pohditaan yksilö- tai ryhmäkohtaisesti erityisesti oppilaiden iän ja opiskelun edellytysten näkökulmasta. Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta.
Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.
Opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää hyödyntämällä etäyhteyksiä. Näin opetuksella voidaan vastata mahdollisesti paremmin oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta ja syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin.
Etäyhteyttä voidaan huolehtia opetuksesta myös joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä ja laajentavat sekä oppilaiden että opettajien osaamisalueita. Eri opettajien osaamisen sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemuksen tuominen opetukseen lisää oppilaiden mahdollisuuksia edetä opinnoissaan tarpeidensa ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti. Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata.
Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Etäyhteyksiä käytettäessä tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Joustava perusopetus (HUOM! Tämän osan kaikki tekstit suoraa lainausta OPSn perusteista-meillä ei siihen lupaa)
Joustava perusopetus
Koulussa ei järjestetä joustavaa perusopetusta.
Opetus erityisissä tilanteissa
- yhteydenpito sairaalaopettajan ja hoitoalan henkilökunnan sekä huoltajan kanssa
- tarvittaessa laaditaan tai päivitetään HOPPI tai HOJKS
- keskustellaan luokan kanssa tilanteesta huoltajan suostumuksella
- luokka pitää yhteyttä
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta (ajatuksia OPS-työn pohjaksi)
Keski-Uudenmaan kristillisen koulun kerhotoimintaa koordinoi apulaisrehtori ja toimintaa valvoo johtokunta. Kerhotoiminnan johtava ajatus on, että jokaiselle oppilaalle löytyisi mahdollisuus osallistua johonkin kerhoon ja kokea osallisuutta kouluyhteisöön oppituntien ulkopuolella. Kerhoja pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaiden toiveet huomioiden, jolloin sitoutuminen toimintaan ja harrastukseen on pitkäjänteistä.
Koulun kerhotoiminta ja iltapäivätoiminta pitävät tiivistä yhteyttä ja tiedottavat kumpikin omasta toiminnastaan, jolloin iltapäivätoimintaan osallistuvat voivat osallistua johonkin iltapäivätoiminnan aikaan järjestettävään kerhoon.
Koulun kirjastotoiminta
Porin Kristillisen koulun viereisellä pysäkillä pysähtyy kirjastoauto säännöllisesti joka toinen viikko ja lisäksi opettajat tekevät vierailuja kaupunginkirjastoon oppilaiden kanssa.
Keski-Uudenmaan kristillinen koulu hyödyntää alueellista Kirkes-palvelua, joka mahdollistaa kirjastotoiminnan ylikunnallisen käytön. Oppilaat tutustuvat kirjaston käytön menettelytapoihin ja Järvenpään kirjaston tiloihin. Koululla on lisäksi oma käsikirjasto, josta oppilaat voivat lainata tietokirjoja yön yli ja kaunokirjallisuutta äidinkielen opintoihin liittyen.
Kouluruokailu
- Toteuttamista ohjaavat periaatteet
- Ruoka-, terveys- ja tapakasvatukseen sekä kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
- Miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon
Opetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tehdään yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.
Porin kristillisessä koulussa on tavoitteena tarjota koululounas, joka edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa sekä hyviä tapoja. Ateriapalvelu ostetaan FazerAmican paikalliselta toimijalta. Porin Kristillisellä koululla on jakelukeittiö, jossa oma henkilökunta vastaa ruoan esillelaitosta. Kouluruoka täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää hyviä ruokailutottumuksia. Hyvä kouluateria on maukas, terveellinen, monipuolinen ja vaihteleva. Hyvien ruokailutapojen noudattaminen ja toisen ihmisen huomioon ottava käyttäytyminen on merkittävä sosiaalisen kasvun oppimistilanne. Päivittäinen ruokailu on näin ollen tärkeä osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää.
Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat
- Koulupäivän rytmittäminen ja välituntien järjestäminen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla
- Juhlat, teemapäivät ja retket
- Opintokäynnit ja leirikoulut
- Koulutyön joustava järjestäminen
- Päivänavaus
Päivänavaukset ja tapahtumat ovat myös hyvä mahdollisuus edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä hyödyntämällä huoltajien kokemuksia ja osaamista. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Ne lisäävät myös oppilaan vastuullisuutta ja mahdollisuutta siirtää opittua arkielämän eri tilanteisiin.
(Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.)
Koulumatkat ja koulukuljetukset
Keski-Uudenmaan kristillisen koulun oppilaat kulkevat koulumatkat huoltajan vastuulla. Koulun tehtävä on opettaa turvallinen ja terveellinen tapa kulkea kouluun. Koulun alkamis- ja päättymisajankohdat on määritelty siten, että oppilaiden on mahdollisuus kiireettömästi siirtyä julkisten liikennevälineiden pysäkeille.
Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä.
Kunnan OPS-sisältö
Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.
Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
- miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
- miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
- mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan
- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään
- mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet, opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut.
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.)
- mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat
- mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille
- mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia
- miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan.
Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.
Yhdysluokkaopetus
Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, tulee opetuksen järjestäjän päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa
- miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
- miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti tai miten oppimäärä jaetaan opintokokonaisuuksiin, jos käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusta.
Joustava perusopetus
Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
- mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan
- miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan
- miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.
Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6.
Opetus erityisissä tilanteissa
Erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen mahdollisuus on syytä kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Yhteistyön ja tuen kysymykset ovat tärkeitä myös muissa tilanteissa.
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta
Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan
- mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
- miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon
- miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.
Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma[1].
[1] Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Opetushallituksen määräys 1/011/2011